Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Aviovarallisuusoikeus 2014 II Velkojen kattaminen ja vastike Aviovarallisuusoikeuden kurssi 2014 Yliopistonlehtori Tapani Lohi.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Aviovarallisuusoikeus 2014 II Velkojen kattaminen ja vastike Aviovarallisuusoikeuden kurssi 2014 Yliopistonlehtori Tapani Lohi."— Esityksen transkriptio:

1 Aviovarallisuusoikeus 2014 II Velkojen kattaminen ja vastike Aviovarallisuusoikeuden kurssi 2014 Yliopistonlehtori Tapani Lohi

2 A. Velkojen kattamisen pääongelmia
1) Aikakriteeri Minä ajankohtana syntyneet velat otetaan huomioon osituksessa? 2) Velan syntyperustetta koskeva kysymys Millä tavoin syntyneet ja mitä tarkoitusperiä varten tehdyt velat otetaan huomioon? 3) Ositustekninen ongelma Millä tavoin velat otetaan huomioon osituslaskelmassa; mistä omaisuusmäärästä velat vähennetään?

3 Pääsäännöt 1) Osituksessa otetaan huomioon kaikki ositusperusteen syntyhetkeen mennessä syntyneet ja tällöin voimassa olleet velat. Tätä myöhemmin syntyneet velat jäävät vaikutuksettomiksi. Ositusperusteella on ns. katkaisuvaikutus. Tasingonmaksuvelvolliseksi voi joutua myös ositushetkellä ylivelkaiseksi ajautunut puoliso.

4 2) Osituksessa otetaan huomioon kaikki velat syntyperusteesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta.
3) Velka vähennetään velallispuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden bruttoarvosta. Ei siis puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta – erillisvelkasääntö! Yhteiset velat: huomioon otetaan puolison oma vastuuosuus. Puolison ylivelkaisuus: nollasääntö.

5 Veloilla laaja ositusvaikutus
Riittävän aikaisessa vaiheessa syntynyt velka vähentää ositettavaa säästöä, olipa se syntynyt millä tavoin tahansa ja olipa sen tehty millaista tarkoitusta varten tahansa. Puoliso B voi joutua sietämään myös sellaisen puoliso A:n velan vaikutukset, jolla ei ole mitään yhteyttä puolisoiden yhteiseen talouteen ja joka ei ole tullut millään tavoin hänen hyväkseen. Vertailun vuoksi: Laajan ositusvaikutuksen periaate koskee myös puolisoiden varoja.

6 Ositus ja takausvelka (1/8)
Ongelmatilanne: Puoliso A antanut ennen ositusperusteen syntyhetkeä takauksen X:n euron velasta. Kysymykset: - Millä edellytyksin takaus katsotaan osituksessa A:n velaksi? - Mistä arvosta takausvelka vähennetään? Lähtökohta: takauksen osalta tehtävä toimitusosituksessa ”lopullinen” ratkaisu. - Sen vähentämistä ei siis voida jättää avoimeksi (ehdollisten ositusten kielto). Ehdolliset ositukset mahdollisia sopimusosituksissa.

7 Ositus ja takausvelka (2/8)
Takauksen huomioon ottamisen perusedellytykset: Välimäen kolmijako: a) Varovainen linja. Takaus huomioidaan osituksessa aina, kunhan vain takaussitoumus on annettu ennen ositusperusteen syntyhetkeä.  b) Muodollinen linja. Takaus huomioidaan vain, mikäli takaajan vastuu ja sen määrä ovat varmasti ja tarkasti realisoituneet ennen ositusperusteen syntyhetkeä.  c) Realistinen linja. Takauksen huomioon ottaminen määräytyy sen mukaan, joutuuko takaaja todennäköisesti maksuvelvolliseksi ja jos joutuu, kuinka paljon hänen suoritettavakseen voidaan arvioida tulevan.

8 Ositus ja takausvelka (3/8)
Vallitsevana kantana ns. realistinen linja. Käytännössä: onko päävelallisen maksukyky niin huono, että takauksen realisoitumista voidaan pitää todennäköisenä? Jatkokysymys: Minkä ajankohdan perusteella takauksen realisoitumisherkkyyttä arvioidaan? Vaihtoehtoina a) ositusperusteen syntyhetki b) osituksen toimittamishetki

9 Ositus ja takausvelka (4/8)
Vallitseva kanta (Aarnio, Helin, Kangas, Välimäki): ositusperusteen syntyhetken sääntö. Aarnio-Helin: Suomen avioliitto-oikeus (1992): ”Takausvelkaa ei osituksessa huomioida katettavana velkana, jos 1) takaus ei avio-oikeusyhteyden katkeamishetkellä ole realisoitunut maksettavaksi, tai 2) päävelallisen maksukyvyttömyys ole tuolloin niin ilmeinen, että takaajan maksuvelvollisuutta voidaan pitää todennäköisenä.”

10 Ositus ja takausvelka (5/8)
Kritiikkiä ositusperusteen syntyhetken sääntöä kohtaan: 1) Materiaalinen epäoikeudenmukaisuus Lohi: Takauksen johdosta tehtävän vähennyksen olisi vastattava mahdollisimman hyvin sitä rasitusta, jonka takaussitoumus puolisolle todella aiheuttaa. Ositusperusteen syntyhetken säännössä vähentämättä voi jäädä takaus, jonka ositusta toimitettaessa tiedetään realisoituvan, ja vähennykseen voi oikeuttaa takaus, jonka realisoituminen ei ositushetkellä ole enää teoriassakaan mahdollista.

11 Ositus ja takausvelka (6/8)
2) Vertailukohtana omaisuuden arvonmääritystä koskevat säännöt Arvostus tapahtuu ositushetken mukaan. Tästä seuraa: välitilan aikaiset – puolisoista riippumattomat - arvonmuutokset vaikuttavat osituksen lopputulokseen; osituksen lopputulos voi ”elää” välitilan aikana. Myös puolisolla olevat saatavat kolmannelta arvostetaan ositushetken arvoon. Mieti seuraavaa esimerkkiä: takaaja maksanut velan jo ennen ositusperusteen syntyä ja saanut velallista kohtaan regressioikeuden. Regressioikeuden arvo määrätään nyt ositushetken mukaan (siihen vaikuttaa mm. ennuste velallisen maksukyvystä). SIIS: Miksi realisoitumattomien takausten osalta noudatettaisiin aivan eri sääntöä?

12 Ositus ja takausvelka (7/8)
3) Onko välitilan aikana realisoitunut takausvelka syntynyt ajoissa? – Huom AL 99.1 § Vertailukohtana konkurssi: KonkurssiL 1:5: Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. - Konkurssisaatavia ovat myös panttisaatavat sekä saatavat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä.

13 Ositus ja takausvelka (8/8)
Lohi (Lakimies 2012): Myös AL 99.1 §:n kannalta on ratkaisevaa, onko velan olennainen oikeusperuste olemassa viimeistään ositusperusteen syntyhetkellä. Velan erääntymistä tai realisoitumista ei vaadita. ”Osituksessa otetaan huomioon kaikki ne velat, joita ositusperusteen syntyä edeltävä puolison käyttäytyminen myöhemmin kypsyttää.” (Lohi) Muita esimerkkejä: vahingonteko, veronalaisen tulon ansaitseminen, ehdollisen velkasitoumuksen antaminen. Lohen kanta: ennen ositusperusteen syntyä annetun takauksen huomioon ottaminen ratkaistaan osituksen toimittamishetken ajankohdalla vallitsevien olosuhteiden perusteella.

14 Puolisoiden keskinäiset velkasuhteet
Puoliso A on velkaa puolisolle B. Miten tällainen velka otetaan huomioon osituksessa? Vastaus: velka otetaan huomioon normaaliin tapaan A:n velkana ja B:n saatavana. Velka jää voimaan osituksen jälkeenkin, ellei sitä makseta tasinkosuorituksen yhteydessä.

15 A B Esimerkki: Puolisoilla A ja B kummallakin AO-omaisuutta 10 000 €.
A on lisäksi velkaa B:lle €. A B Varat + 5000 Velat Säästöt Säästöt yht Avio-osat Tasinko: B:n täytyy antaa A:lle tasinkoa €. - B saattaa antaa tasingoksi saatavansa A:lta, jolloin velkasuhde lakkaa.

16 Suoja velkaantumisen vaikutuksia vastaan
Puolisolle (ja hänen perillisilleen) annetaan suojaa toisen puolison tietyntyyppisen velkaantumisen varalta. Sääntelyn tavoitteena on, että puolison velkaantuminen ei epäasianmukaisella tavalla pienentäisi toiselle osituspuolelle tulevaa avio-osaa.

17 Erityissääntelyn piirissä olevat velat
1) Puolison moitittavasta käyttäytymisestä johtuvat velat (AL 99.3 §). 2) VO-omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi tehdyt velat (AL 99.2 §, 2 virke). 3) AL 99.2 §:n 1 virkkeessä tarkoitetut vakuusvelat.

18 Avioliittolain tarjoamat suojakeinot
1) ”Erityisvelan” kattamista koskevat säännökset Velka katetaan ensisijaisesti velallispuolison VO-omaisuudella, ja vasta toissijaisesti puolison AO-omaisuudella. 2) Kattamisjärjestystä täydentävä vastike. Jos velan kattamiseen on jouduttu käyttämään AO-omaisuutta, ”syyttömälle” puolisolle annetaan osituksessa vastiketta. 3) Velan maksamisen johdosta annettava vastike Jos A käyttää velan maksamiseen AO-omaisuuttaan, B:lle annetaan osituksessa vastiketta.

19 B. Vastikkeet Osituslaskelman laskennallisia korjauseriä, joilla pyritään turvaamaan puolittamisperiaatteen toteutuminen erilaisissa häiriötilanteissa: Puolison AO-omaisuuden sopimaton väheneminen toisen puolison vahingoksi. Puolison AO-omaisuuden muuttuminen VO-omaisuudeksi toisen puolison vahingoksi. Puolison VO-omaisuuden muuttuminen AO-omaisuudeksi. Huomaa: kysymys laskennallisesta erästä, ei itsenäisestä velvoitteesta (puolisoa ei koskaan velvoiteta maksamaan vastiketta).

20 Vastikkeiden päätyypit:
A) Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike. B) AO-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä erotettavat. C) Ns. ennakkoperintövastikkeet (AL 94a §) - Ei käsitellä tällä luennolla.

21 A. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike (AL 92 §)
Peruste: Puoliso käyttänyt VO-omaisuuttaan oman AO-omaisuutensa parantamiseen. Esimerkki: AO-asuinhuoneistossa tehty remontti, jonka puoliso on rahoittanut VO-pankkitalletuksellaan tai myymällä VO-pörssiosakkeensa. Jos tätä omaisuuslajien välistä siirtymää ei korjattaisi, VO-omaisuuttaan menettänyt kärsisi aiheetta vahinkoa. Korjaustapa: AO-omaisuudesta ”siirretään” VO-omaisuuteen vastaava omaisuusmäärä – tehdään jo ennen velkojen kattamista.

22 AL 92 § - esimerkki A käyttänyt VO-omaisuuttaan euroa oman AO-omaisuutensa parantamiseen A B VO AO AO Omaisuudet Vastike AO-brutto Velat AO-säästöt LOPPUTULOS: Kumpikaan ei maksa tasinkoa.

23 B. AO-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä erotettavat vastikkeet
Yhteinen piirre: puolisoa suojataan toisen puolison tietyntyyppiseltä toiminnalta. 1. Hukkaamisvastike (AL 94 §) Peruste: ”puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt” .

24 AL 94 §:n mukaista hukkaamista esimerkiksi
- omaisuuden hävittäminen - omaisuuden tuottamuksellinen rappiolle päästäminen - omaisuuden lahjoittelu tai alihintainen luovuus - luoton antaminen pysyvästi maksukyvyttömälle - varallisuusoikeuksista luopuminen. Omaisuuden hoidon tasolle asetettavat vaatimukset vähäiset. Huolimatonta taloudenhoitoa voi olla vain ilmeisen kevytmielinen ja ajattelematon toiminta. Lahjoitukset: suhtautuminen ankarampaa. Merkittävää se, onko lahjoitukseen suostumus toiselta puolisolta.

25 AL 94 § ja perinnöstä luopuminen
Oikeustila ollut pitkään epäselvä (vrt. esim KKO 1981 II 144 ja 1983 II 2). KKO 2003:95: perinnöstä luopuminen ei pääsääntöisesti anna vastikeoikeutta - Poikkeaminen mahdollista, jos luopuminen tapahtunut aivan avioeron kynnyksellä (näin KKO). - Epäpuhtaat luopumiset ongelmallisia ”Luopuminen” tapahtuu tietyn henkilön hyväksi tai vasta perinnön vastaanottamisen jälkeen (kyse oikeastaan perintöosuuden lahjoituksesta).

26 Vastikkeen antaminen ja osituslaskelma
Vastike annetaan: 1) vähentämällä ensin AO-säästön pienemistä vastaava summa yhteenlasketusta AO-säästöstä, ja 2) lisäämällä sama summa lopuksi vastikeeseen oikeutetun puolison avio-osaan. Tavoite: loukatun puolison AO-säästö tulee yhtä suureksi kuin se olisi ollut ilman hukkaamista.

27 - Kumpikaan ei suorita tasinkoa
Esimerkki: A hukannut AO-omaisuuttaan euron arvosta. A:lla on ositusperusten syntyhetkellä omaisuutta euroa ja B:llä euroa. A B Omaisuudet AO säästö Vastike Ositettava säästö Avio-osat: A = 2 000 : 2 = 1000 B = = 3000 - Kumpikaan ei suorita tasinkoa - Huom: vastike annettu yhteenlasketusta AO-säästöstä, ei vain A:n omaisuudesta.

28 Vastikkeen antaminen VO-omaisuudesta
AL 94 §: Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan katteeksi. Toisin sanoen: jos yhteenlaskettu AO-säästö ei riitä vastikkeen antamiseen, vastiketta voidaan antaa myös hukkaajan VO-omaisuudesta (sikäli kuin sitä on – vielä velkojen kattamisenkin jälkeen). Miksi annetaan vain ”puolet”?. Vastaus: muuten vastikkeeseen oikeutettu saisi ylikompensaatiota, kun ko. omaisuuserä jäisi puolittamatta.

29 Esimerkki: Muutetaan edellistä esimerkkiä niin, että A:n hukkaaman omaisuuden määrä onkin euroa ja A:lla on lisäksi VO-omaisuutta 2000 euroa A B VO AO AO varat AO-säästöt Vastike * (6000) Ositettava AO-säästö 0 Avio-osat: A = 0 B = = 5000 - A joutuu antamaan B:lle tasinkoa 2000 euroa. * Vastiketta jäi antamatta (= 6000 – 4000), joten puolet tästä määrästä (= 1000) annetaan nyt VO-omaisuudesta.

30 Hukkaajapuolison velkaisuuden merkitys
Vastiketta annettaessa ratkaisevaa se, kuinka suuren vähennyksen puolison toimi on aiheuttanut hänen oman AO-säästöönsä. Vastike voi jäädä näin pienemmäksi kuin hukatun omaisuuden määrä. Jos säästö olisi joka tapauksessa ollut 0, ei vastikeoikeutta synny lainkaan. Esimerkki: A:lla on AO-omaisuutta euroa ja hän on hukannut AO-omaisuutta euron arvosta. Mikä on B:lle annettavan vastikkeen määrä, kun A:lla on ”normaalia” velkaa; a) 6000, b) ja c) 1000 euroa?

31 Vastaukset esimerkkeihin
a) Vaikka A:n hukkaamat olisivat edelleen hänellä, olisi A:n AO-säästö silti 0. Näin ollen hukkaaminen ei anna B:lle lainkaan vastikeoikeutta. b) Jos A:n hukkaamat olisivat edelleen hänellä, A:n AO-säästö olisi (nyt se on 0). Näin B:n tulee saada vastiketta euroa (osittainen vastike). c) Jos A:n hukkaamat 4000 olisivat edelleen hänellä. A:n AO-säästö olisi euroa (nyt 1000). Näin B:n tulee saada vastiketta euroa (täysi vastike). - Vastikevajaus koituu B:n tappioksi; antamatta jätetty vastike ei jää velaksi ( AL 96 §).

32 Hukkaamisvastike ja ns. restituutioperiaate
AL 94 § soveltuu vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tapahtuneisiin hukkaamisiin. Ositusperusteen syntyhetken jälkeisiltä hukkaamisilta puolisoa suojataan ns. restituutioperiaatteen avulla. Ts: hukattu omaisuus palautetaan laskennallisesti ositettavaan säästöön. Lopputulos useimmiten sama kuin vastikesäännöksen mukaan, mutta restituutioperiaate antaa joissakin tapauksissa loukatulle puolisolle vahvempaa suojaa.

33 Vastike – restituutio: esimerkki
A hukannut avioerohakemuksen jälkeen omaisuuttaan euroa. A:lta jää euroa ja B:ltä 2000 euroa. Jos A:ta hyvitettäisiin vastikkeella: AL 94 §:n mukaista vastiketta voitaisiin antaa vain 6000 euroa (eikä erotus jää velaksi). Näin B saisi A:lta tasinkoa 4000 euroa. Ilman hukkaamista tasinko olisi ollut euroa (A:lla omaisuutta ). Restituutioperiaate: Kun hukatut euroa palautetaan sellaisenaan A:n omaisuuteen (laskennallisesti) voidaan B:lle osoittaa täysi euron tasinko. A maksaa osituksessa ja loput jäävät velaksi.

34 Puolison suoja lahjoituksia vastaan
Milloin puoliso, ottamatta asianmukaisesti huomioon toisen puolison avio-oikeutta, on, antamalla lahjaksi muuta kuin 38 §:ssä sanottua omaisuutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen eikä 85 §:ssä tarkoitetussa omaisuuden osituksessa voida toiselle puolisolle suorittaa täyttä vastiketta ja lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi toisen puolison oikeutta, on lahja tai sen arvo palautettava siinä määrin kuin se on tarpeen toisen puolison oikeuden toteuttamiseksi. Lahjan arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, jolloin lahjoitus täytettiin, mikäli asianhaarat eivät muuta aiheuta.

35 AL 40a § 2 ja 3 mom Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun ositus toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä. Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus ollut omaisuutta ositettaessa täytetty, älköön sitä saatettako voimaan, sikäli kuin se loukkaa toisen puolison oikeutta. - Huom AL 40a § ei sovellu ositusperusteen syntyhetken jälkeisiin lahjoituksiin. Näissä puolison suojana OikTL 33 §.

36 Puolison moitittavasta käyttäytymisestä johtuva velka (AL 99.3 §)
AL 99.3 §: ” - - velka on johtunut siitä, että puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioitaan tai muuten menetellyt hänen oloihinsa soveltumattomalla tavalla.” Ensisijainen suojakeino: velan kattaminen VO-omaisuudella. Velan kattamiseen voidaan käyttää mitä tahansa ulosmittauskelpoista VO-omaisuutta. Myös esimerkiksi sellaista, jonka puoliso on saanut vasta ositusperusteen syntyhetken jälkeen. Kyseinen velka katetaan vasta toissijaisesti AO-omaisuudella.

37 Milloin velka johtuu puolison sopimattomasta käyttäytymisestä?
Vertailukohtana AL 94 §. Vallitseva käsitys: puolison toimintaa arvioidaan lievän, ”ymmärtävän” mittapuun mukaan. Esimerkkejä: Rikokseen perustuva korvausvastuu. Muu tahalliseen tai hyvin huolimattomaan menettelyyn perustuva korvausvastuu. Holtiton kulutusluottojen ottaminen, uhkapelistä tai siveettömästä elämästä johtuva velkaantuminen. Kevytmielinen ja/tai perusteeton takaussitoumus.

38 Ennen avioliiton solmimista tehdyt velat
Lain sanamuoto: AL 99.3 § soveltuu myös tällaisiin velkoihin. Luennoitsijan käsitys: AL 99.3 §:ää ei sovelleta! Vertailu AL 37 §:ään ja AL 94 §:ään. Kysymys on avioliiton aikaista toimintaa koskevista käyttäytymisnormeista.

39 Moitittava velkaantuminen ja vastike
Jos huolimattomuudesta syntyneen velan kattamiseen joudutaan käyttämään AO-omaisuutta, toinen puoliso saa vastiketta AO-säästön vähenemisestä (AL 93 §). Huomaa: vastike toissijainen suojakeino: ensi sijassa yritettävä kattaa velka VO-omaisuudella. AL 93 § antaa asiallisesti samanlaista suojaa kuin hukkaamistilanteita koskeva AL 94 §. Ratkaisevaa, kuinka paljon AO-omaisuuden säästö on pienentynyt velan kattamisen johdosta Vastiketta ei siis välttämättä anneta koko velan määrää. Vastikeoikeus myös siinä tapauksessa, että A on maksanut kyseistä velkaa omalla AO-omaisuudellaan.

40 Huolimaton velkaantuminen, esimerkki
A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta euroa ja VO-omaisuutta euroa. A on aiheuttanut moitittavalla käyttäytymisellään euron suuruisen velan; muita velkoja hänellä ei ole. B:llä on AO-omaisuutta euroa eikä lainkaan velkoja.

41 Osituslaskelma varat 3000 4000 1000 velat - 2000 AO-säästöt 4000 1000
A B VO AO AO varat velat AO-säästöt AO-säästöt yhteensä Avio-osat: A joutuu antamaan B:lle tasinkoa 1500 euroa.

42 Esimerkki 2 (joudutaan antamaan vastiketta)
A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta euroa ja VO-omaisuutta euroa. A on aiheuttanut moitittavalla käyttäytymisellään euron suuruisen velan; muita velkoja hänellä ei ole. B:llä on AO-omaisuutta euroa eikä lainkaan velkoja.

43 A joutuu antamaan B:lle tasinkoa 500 euroa.
A B VO AO AO varat velat AO-säästöt AO-säästöt yhteensä Vastike B:lle Ositettava säästö Avio-osat: A = 1000 ja B = = 1500 A joutuu antamaan B:lle tasinkoa 500 euroa.

44 Vastikkeen antamisen rajana AO-säästö
Esimerkki: Muutetaan edellistä esimerkkiä niin, että A:n aiheuttaman velan suuruus on ollut €. Velan kattamiseen hupenee nyt koko A:n omaisuus, joten B voi saada vastiketta ainoastaan omasta AO-säästöstään. Lopputulos: B ei saa lainkaan tasinkoa (ei joudu sitä myöskään antamaan). Velan kattaminen ja vastikkeen antaminen eivät riitä kompensoimaan A:n velkaantumisesta B:lle aiheutuvaa menetystä.

45 VO-omaisuuden hankkiminen tai parantaminen AO-omaisuudella (AL 95 §)
Esimerkkejä: Puoliso A käyttänyt AO-omaisuuttaan johonkin seuraavaan hankkeeseen: - VO-kiinteistöllä tehdyt perusparannustyöt. - VO-asuinhuoneistossa teetetty peruskorjaus. - VO-osakkeiden omistukseen perustuva uusmerkintä. - Perinnönjaon yhteydessä suoritettu lunastus tai muu tasoitus – peritty omaisuus määrätty testamentissa avio-oikeudesta vapaaksi. - Sellaisen omaisuuden vastikkeellinen hankkiminen, joka avioehdon perusteella on avio-oikeudesta vapaata. Vastiketta annetaan kuten hukkaamistilanteissa.

46 VO-omaisuuden hankkiminen tai parantaminen velkavaroin
Ajatellaan edellä mainittuja esimerkkejä sillä tavoin muutettuina, että ”parannus” on toteutettu velaksi (esim. remonttilaina ottamalla). Puolison B suoja: 1) Ensisijainen keino: velan normaalista poikkeava kattaminen (AL 99.2 §) Kyseinen velka katetaan nyt ensi sijassa parannetulla (tai hankitulla) VO-omaisuudella. Huom: Kattamiseen ei voida käyttää mitään muuta A:lle kuuluvaa VO-omaisuutta. A:lle kuuluvaa AO-omaisuutta käytetään velan kattamiseen vain sikäli kuin parannettu VO-omaisuus ei riitä.

47 2) Toissijaisena suojakeinona vastike (AL 93 §)
- Jos velkaa jouduttu kattamaan AO-omaisuudella, puolisolla B oikeus saada osituksessa vastiketta. - Vastikeoikeus myös siinä tapauksessa, että A on maksanut kyseistä velkaa omalla AO-omaisuudellaan

48 Parannusvelkaesimerkki:
- A omistaa syrjäseudulla sijaitsevan kiinteistön, johon B:llä ei ole avio-oikeutta. A tekee kiinteistöllä olevalle huonokuntoiselle omakotitalolle euroa maksavan peruskorjauksen; koko summa jää velaksi. Ositusta toimitettaessa kiinteistön arvo on vain euroa. A:lla ja B:llä on kummallakin AO-omaisuutta euroa. A:n nimissä oleva peruskorjausvelka on yhä kokonaan maksamatta. Muita velkoja ei puolisoilla ole

49 Avio-osat: A = 10t ja B = 10 t + 20t = 30t
VO AO AO varat 40t 30t 30t velat 40t 20t AO-säästöt 10 t 30t AO-säästöt yhteensä 40t Vastike B:lle t Ositettava säästö 20t Avio-osat: A = 10t ja B = 10 t + 20t = 30t Kumpikin puolisoista pitää omat varansa.

50 Kattamissäännön raja: kattamiseen käy vain parennettu VO-omaisuus – ei mikään muu VO-omaisuus
Huomaa ero AL 95 §:ään Jos puoliso käyttää tietyn VO-omaisuuden parantamiseen AO-omaisuuttaan, vastiketta voidaan antaa mistä tahansa VO-omaisuudesta. Vastiketta voidaan niin ikään antaa, jos A ennen ositusperusteen syntyhetkeä maksaa pois VO-omaisuuden parantamiseksi tehdyn velkansa ja käyttää velan maksamiseen AO-omaisuutta.

51 Mitä esinekohtaisesta rajauksesta seuraa?
Lopputulos: jos tietty VO-omaisuuden parannushanke on toteutettu velaksi ja tämä A:n velka on ositusperusteen syntyhetkellä maksamatta, puoliso B saattaa joutua huonompaan asemaan kuin jos a) parannus olisi toteutettu ”käteisellä”, tai b) parannusta varten otettu velka olisi maksettu ennen ositusperusteen syntyhetkeä. Tälle erolle ei liene järkevää perustetta.

52 Esimerkki B:lle syntyvästä menetyksestä:
- A omistaa kiinteistön, johon B:llä ei ole avio-oikeutta. A tekee kiinteistöllä olevalle huonokuntoiselle rakennukselle euroa maksavan peruskorjauksen; koko summa jää velaksi. Ositusta toimitettaessa kiinteistön arvo on enää euroa. A:lla on AO-omaisuutta euroa ja B:llä 0 euroa. A:lla on lisäksi muuta VO-omaisuutta, euron arvoinen asunto-osake. A:n nimissä oleva peruskorjausvelka on yhä kokonaan maksamatta. Muita velkoja ei puolisoilla ole

53 varat 40t + 50t 20t 0 velat 40t 20t AO-säästöt 0 0
A B VO AO AO varat 40t + 50t 20t 0 velat 40t 20t AO-säästöt AO-säästöt yhteensä 0 Vastiketta ei voida antaa: AL 93 § ei oikeuta VO-vastikkeen antamiseen - Kumpikin puolisoista pitää omat varansa. Jos A:n velan kattamiseen olisi voitu käyttää myös asunto-osake (50t), B olisi saanut tasinkoa €.

54 Vakuusvelka (AL 99.2 §) Velka täytyy kattaa ensisijaisesti siitä vakuutena olevalla VO-omaisuudella, jos seuraava edellytys täyttyy: Kyseinen VO-kohde oli velan vakuutena sillä hetkellä, kun se sai VO-luonteensa. Huomaa aikajärjestys: 1) kohteen vakuudeksi antaminen, 2) kohteelle VO-luonne. Jos vakuuskohteen arvo ei riitä velan kattamiseen, loppuosa katetaan AO-omaisuudella.

55 Esimerkkejä: - Jokaisessa esimerkissä seuraava oletus: Kun nyt 2014 toimitetaan ositusta A:n ja B:n kesken, esimerkissä mainittu velka on yhä maksamatta. 1) A:n isä X omistaa asunto-osakkeet, jotka ovat panttina A:n velasta. X lahjoittaa vuonna 2010 osakkeet A:lle ja määrää ne vapaaomaisuudeksi. 2) A:n isä X omistaa asunto-osakkeet, jotka ovat panttina A:n veljen V:n velasta. X lahjoittaa vuonna 2010 osakkeet A:lle ja määrää ne vapaaomaisuudeksi. Lahjoituksen yhteydessä A ottaa velan vastattavakseen. 3) A omistaa kiinteistön, joka on vakuutena A:n omasta velasta. Puolisot A ja B solmivat avioehtosopimuksen, jonka mukaan B:llä ei ole avio-oikeutta ko. kiinteistöön.

56 AL 99.2 §:n vakuusvelkasäännön soveltamisalan rajat
Vakuusvelkasääntöä ei sovelleta, mikäli omaisuus annetaan vakuudeksi vasta sen jälkeen, kun se oli jo saanut VO-luonteen. Esimerkki: A saa isältään asunto-osakkeen lahjaksi VO-ehdoin. Myöhemmin A antaa tämän osakkeen oman velkansa vakuudeksi. Säännön soveltamista ei estä se, että omaisuus lakkaa olemasta velan vakuutena (vapautuu panttirasitteesta).

57 AL 99.2 §:n tarkoitusperät Sääntö johtaa monesti asianmukaisiin lopputuloksiin: 1) Kolmannen antama VO-määräys - Omaisuus on ollut alun perin jonkun muun kuin A:n vastattavana olleen velan vakuutena. A ottaa saannon tapahtuessa velan vastattavakseen. - Tällöin on järkevä katsoa, että A:n hyväksi tapahtuneen VO-saannon suuruus rajoittuu saannon nettoarvoon (omaisuuden arvo miinus velka).

58 2) Puolisoiden avioehtosopimukseen perustuva VO-luonne
- Jos tietty kohde on avioehtosopimusta solmittaessa ollut A:ta rasittaneen velan vakuutena, puolisoiden voidaan (ehkä) katsoa tarkoittaneen, että A:n hyväksi tulee vain kohteen nettoarvo.

59 Vakuuskohteella kattaminen voi johtaa epätyydyttäviin tuloksiin:
Esimerkki: A saa äidiltään lahjaksi euron arvoiset osakkeet, jotka ovat jo lahjoitushetkellä A:ta itseään rasittaneen euron pankkilainan vakuutena. Äiti määrää, ettei A:n aviopuolisolla B:llä ole osakkeisiin avio-oikeutta. Äiti tarkoittanee nyt, että A saa VO-määräyksen myötä täyden euron hyödyn. Tarkoitus ei toteudu, jos kyseinen velka katetaan osituksessa ensisijaisesti mainituilla osakkeilla. Vrt. jos äiti olisikin antanut lahjaksi VO-määräyksin jotakin muuta omaisuuttaan.

60 Vakuusvelka ja vastike
Jos AL 99.2 §:n mukaista vakuusvelkaa joudutaan kattamaan AO-omaisuudella, toinen puoliso saa osituksessa vastiketta. Vastiketta annetaan myös, jos A käyttää kyseisen velan maksamiseen omaa AO-omaisuuttaan.

61 Vakuusvelka ja vastike: esimerkki 1
A saa vanhemmiltaan lahjaksi euron arvoisen kiinteistön. Lahjakirjaan on liitetty VO-määräys. Kiinteistö on lahjoitushetkellä vakuutena A:n veljen V:n tekemästä euron velasta. A suostuu ottamaan velan vastattavakseen, koska uskoo kiinteistön arvon nousevan tai ainakin säilyvän ennallaan. Kun A ja B kahden vuoden kuluttua eroavat, olosuhteet ovat seuraavat: Kiinteistön arvo on laskenut euroon. Velka € on edelleen kokonaan maksamatta.

62 Velan huomioon ottaminen esimerkissä 1
Sillä hetkellä kun A:n omistukseen tullut kiinteistö sai VO-luonteensa, se oli tietyn A:n vastuulla tulleen velan vakuutena. Tämä sama velka on olemassa vielä ositusperusteen syntyhetkellä. Velan kattamiseen tulee siten käyttää ensi sijassa mainitun kiinteistön arvo (AL 99.2 §). Kiinteistön arvo ei riitä velan kattamiseen. Erotus ( euroa) joudutaan siten kattamaan A:lle kuuluvalla AO-omaisuudella. B:llä on täten oikeus saada osituksessa vastiketta euroa.

63 Vastikeseuraamus on oikeutettu:
Esimerkin 1 arviointia Vastikeseuraamus on oikeutettu: Perustelu: A otti taloudellisen menetyksen riskin, kun sitoutui kiinteistösaantonsa yhteydessä vastaamaan vieraasta velasta. – Tämä riski on hyväksyttävää sälyttää osituksessa A:n kannettavaksi.

64 Vakuusvelka ja vastike, esimerkki 2
- A ottaa vuonna 2006 liiketoimintaansa varten euron (asianmukaisen) luoton. Velan vakuutena käytetään takauksia, minkä lisäksi A:n isä X antaa velasta pantiksi euron arvoiset asunto-osakkeet. - Vuonna X lahjoittaa em. osakkeet A:lle määräyksin, että A:n aviopuolisolla ei ole niihin avio-oikeutta. - Puolisot A ja B vuonna eroavat Osakkeiden arvo on tällöin edelleen euroa ja velasta on maksamatta euroa.

65 Velan huomioon ottaminen esimerkissä 2
Sillä hetkellä kun A:n omistukseen siirtyneet osakkeet saivat VO-luonteensa (2009), ne olivat tietyn A:n vastuulla olleen velan vakuutena. Tämä sama velka on olemassa vielä ositusperusteen syntyhetkellä. Velan kattamiseen tulee siten käyttää ensi sijassa mainittujen osakkeiden arvo (AL 99.2 §). Osakkeiden arvo ei riitä velan kattamiseen. Erotus ( euroa) joudutaan siten kattamaan A:lle kuuluvalla AO-omaisuudella. Lopputulos: B:lle annetaan osituksessa vastiketta €.

66 Esimerkin 2 arviointia Vastikeseuraamusta vaikea hyväksyä:
A:n velkaantumisen ja hänen hyväkseen tapahtuneen VO-saannon kesken ei vallitse sellaista asiallista yhteyttä, joka tekisi vastikeseuraamuksen perustelluksi. A:n ja X:n toteuttama järjestely ei ole aiheuttamassa B:lle sellaista menetystä, josta hänelle pitäisi antaa hyvitystä. Pelkästään se, että lahjoitus on toteutettu VO-määräyksin, ei kelpaa vastikkeen antamisen perusteeksi. Vrt. ero tilanteeseen, jossa A on lahjan saadessaan sitoutunut vastaamaan vieraasta velasta.

67 Johtopäätös AL 99.2 §:n ja AL 95 §:n sananmukainen soveltaminen saattaa johtaa vastikesäännöstön perusajatusten vastaisiin tuloksiin. Puoliso B voi saada vastikkeena taloudellisen hyvityksen tilanteessa, jossa hyvitykselle ei ole mitään asiallista perustetta. B ei siis ole kärsimässä taloudellista menetystä A:n sopimattoman menettelyn johdosta tai sen vuoksi, että A yrittäisi ”muuttaa” AO-omaisuuttaan VO-omaisuudeksi.

68 AL 99.2 §:lle olisi perusteltua antaa supistava tulkinta:
Luennoitsijan kanta: AL 99.2 §:lle olisi perusteltua antaa supistava tulkinta: 1) Velkaa ei kateta vakuusomaisuudella, jos VO-määräyksen on antanut sivullinen ja omaisuus on ollut alusta asti A:n oman velan vakuutena. 2) Vakuusvelan johdosta annetaan puolisolle B vastiketta vain tilanteessa, joissa A on VO-saannon yhteydessä ottanut vastatakseen vieraasta velasta.


Lataa ppt "Aviovarallisuusoikeus 2014 II Velkojen kattaminen ja vastike Aviovarallisuusoikeuden kurssi 2014 Yliopistonlehtori Tapani Lohi."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google