Naisten palveluohjaus osana väkivallasta selviytymistä Sanna Eskola ja Arto Halme
Väkivallan katkaisu -ohjelma Verkostotyö Yhteiskunnallinen, väkivaltaa ehkäisevä vaikuttamistyö Kehittämis- ja tutkimustoiminta Sanna Eskola ja Arto Halme
Työ on aloitettu vuonna Taustalla Tasa- arvoasianneuvottelukunnan mietintö vuodelta 1991 Työ on saanut vaikutteita Norjasta ja Yhdysval- loista Työmenetelmät ovat voimavarakeskeisiä ja niissä hyödynnetään miesten keskinäistä vertaistukea Taustayhteisö Naisten Apu Espoossa ry Toimintaa rahoittavat Espoon kaupunki ja Ray Lisäksi kehittämis- ja tutkimustoiminnassa on erillisiä rahoituksia Sanna Eskola ja Arto Halme
Sanna Eskola ja Arto Halme Työmuodot: Yksilötyö Ryhmätoiminta (ohjattu miesten vertaisryhmä, ”Vetury”) Seuranta ja yhteistyö muiden auttajatahojen kanssa Naisten palveluohjaus Väkivallan katkaisu -ohjelman yleiset tavoitteet: 1. Toteuttaa työtä niin, ettei se vaaranna naisen tai lapsen turvallisuutta. 2. Tukea miestä väkivallattomuuden saavuttamisessa. 3. Kannustaa väkivaltaa ennaltaehkäisevien toimintamallien kasvua miehen elämässä kumppanina ja isänä. Auttaa miestä arvostamaan itseään ja suhtautumaan läheisiinsä arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla. 4. Huomioida jokainen perheenjäsenen ja saattaa heidät avun piiriin. 5. Auttaa ja tukea perhettä eri tahojen yhteistyönä.
Sanna Eskola ja Arto Halme Tavoitteena on, että miehet: 1. Tunnistavat mitä lähisuhteessa tai perheessä tapahtuva väkivalta ja sen seuraukset voivat olla. 2. Tarkastelevat tapahtuneita väkivaltatilanteita, puhuvat niihin liittyvistä ajatuksista ja väkivallan käytön tavoitteesta ja taustalla olevista tekijöistä 3. Ottavat vastuun väkivallan käytöstään. Kykenevät hyödyntämään toisten miesten vertaistukea ryhmäohjelman aikana. Puhuvat kokemuksistaan ja tunteistaan rehellisesti toisten miesten kanssa. 4. Kehittävät empatiakykyään ja kykenevät asettumaan naisen ja lapsen asemaan. Miehet oppivat suhtautumaan itseensä ja läheisiinsä arvostavasti ja kunnioittavasti. 5. Ennaltaehkäisevät väkivaltaa ja toimivat tasavertaisena ja vastuullisena kumppanina ja isänä. Miehet hyödyntävät omaa kokemustaan olemalla tukena toisille miehille. Kehittää uutta toisen miehen huomioivaa mieskulttuuria.
Yhteistyösopimus Espoon poliisin ja syyttäjäosaston kanssa. Miehet ohjautuvat Lyömättömälle Linjalle sopimuksen mukaisesti Tapauskohtainen yhteistyö perheneuvoloiden, perheasiainneuvottelukeskuksen ja sosiaalitoimen kanssa niin, että jokainen perheenjäsenen saa tarvitsemaansa apua ja tukea väkivallasta selviytymiseen Sanna Eskola ja Arto Halme
Sanna Eskola ja Arto Halme Väkivaltatilanne Lapset Mies Nainen Mies+Nainen Kriisi Avun hakeminen (eri tahoilla) Mahdollinen yhteinen parisuhdeterapia Jari Hautamäki Väkivallan ja sen uhan poistuminen
Palveluohjauksella tarkoitetaan niitä toimintoja, joilla asiakkaan ja viranomaisia edustavan palveluohjaajan yhteistyötä suunnitellaan, organisoidaan, yhteen sovitetaan sekä arvioidaan palveluja, joita asiakas tai hänen perheensä tarvitsevat nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi. (Pietiläinen & Seppälä 2003, 10.) Sanna Eskola ja Arto Halme
Lyömätön Linja Espoossa aloitti palveluohjaustyön tehostamisen ja kehittämisen lokakuussa Havaittiin, että vain harvat Lyömättömässä Linjassa käyvien miesten puolisoista olivat hakeutunut avun piiriin väkivaltakokemuksiin liittyen. Palveluohjauksen yksi tavoite on, että jokainen nainen saa itselleen tiedon olemassa olevista palveluista ja valmiuksia hakeutua palveluiden piiriin Sanna Eskola ja Arto Halme
Puolisoiden yhteystiedot pyydetään suoraan miehiltä itseltään asiakkuuden alussa Miesten mukana puolisoille toimitetaan tiedoksianto tulevasta palveluohjaukseen liittyvästä yhteydenotosta. Puolisoihin otetaan yhteyttä 1-3 arkipäivän kuluessa yhteystietojen saamisen jälkeen. Lähes kaikki Lyömättömässä Linjassa käyvien miesten puolisot tavoitetaan aiempaa nopeammassa ajassa Sanna Eskola ja Arto Halme
Palveluohjaus tapahtuu kolmiossa, jonka yhden kulman muodostaa asiakas, toisen palveluohjaaja ja kolmannen palveluntuottajat tai viranomaiset. asiakas palveluohjaaja auttajataho Sanna Eskola ja Arto Halme
Palveluohjaaja tarjoaa väkivaltaa kokeneelle naiselle tilaisuuden tulla kuulluksi. Pyritään kartoittamaan naisen ja lasten kokonaistilannetta, hänen yksilöllisiä toiveitaan ja palvelutarpeitaan. Kerrotaan, millaisia palveluita on saatavilla, miten palveluiden piiriin hakeudutaan sekä annetaan tarvittavat yhteystiedot puhelimitse ja myös sähköpostin välityksellä. Naisilta kysytään heidän senhetkisestä turvallisuudestaan ja mahdollisesta väkivallan uhasta. Mikäli väkivallan uhkaa on olemassa, työntekijä laatii heidän kanssaan turvasuunnitelman väkivaltaisen tilanteen varalta. Turvasuunnitelma tarkoittaa etukäteen laadittua suunnitelmaa siitä, miten nainen voi toimia mahdollisessa uhkatilanteessa. Naisille kerrotaan myös turvakoti- ja kriisipalveluista Sanna Eskola ja Arto Halme
Palveluohjausta tutkivassa opinnäytetyössä nousi esille, että ammattiauttajan rooli väkivallasta aiheutuneiden seurausten hoitamisessa ja niistä selviytymisessä oli naisille tärkeää Parisuhteen jatkon kannalta on tärkeää selvittää väkivallasta aiheutuneet seuraukset ”itsekin halus nähä vaivaa ja tehä asian eteen jotakin, tuntu et se on yks keino, että mäkin meen selvittämään omia asioita.” Sanna Eskola ja Arto Halme
Sanna Eskola ja Arto Halme tarvittaisiin tehokkaampia keinoja naisten saamiseksi liikkeelle avunhakuprosessissa. ”se on ihan hirveän tärkeätä sellanen, että niinku suunnilleen jonkin asteinen pakkohoito ne asiat niit ois niinku vähä pakko työstää.” ”sit sanotaan sulle niin selkeesti et sä et voi olla enää tässä vaan nyt on tehtävä jotakin.”
Avunhakupäätökseen vaikutti tieto siitä, että miestäkin voidaan auttaa. Tärkeää oli arvostava ja kunnioittava suhtautuminen naisten puolisoihin. ”emmä varmaankaan ilman sitä yhteyden ottoo olis hakeutunut sinne, oli ihan ehdoton, että sanottiin, että tässä on nyt tämmönen paikka. Ilman sitä ei ois ollu asiaa mihinkää suuntaa.” Sanna Eskola ja Arto Halme
Halme, Tassopoulos ja Uotila Lähisuhdeväkivallan syklinen kehitys ja palveluohjauksen merkitys sen katkaisussa/ennaltaehkäisyssä
Vaikuttaako palveluohjauksen toimivuuteen se, toteutetaanko palveluohjaus puhelimitse vai 1-2 tapaamisella? Haasteena on, ettei naisille ole tarpeeksi palveluita, joissa väkivaltakokemusten käsittely on mahdollista Maahanmuuttajanaisten palveluohjauksen toteutus ilman yhteistä kieltä? Lapset jäävät edelleen varjoon Kehittämisehdotuksia? Sanna Eskola ja Arto Halme