Elämän tarkoituksellisuuden kokemisen merkitys ikääntyville ihmisille Luento 2. Lapin mielenterveys- ja päihdepäivillä 5.11. 2009 Rovaniemellä Simo Koskinen, emeritusprofessori Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos

Jäsentely Käsitteellistä pohdintaa Elämän tarkoituksellisuus osana kokemuksellista ikääntymistä Elämän tarkoituksellisuuden sisältö Elämän tarkoituksellisuuden merkitykset Elämän tarkoituksellisuutta rakentamassa

Eksistentialismi (olemassaolon filosofia) Ihmisen olemassaolon (eksistenssin) ensisijaisuus hänen olemukseensa nähden Kokemus yksilöllisestä, ainutlaatuisesta olemassaolosta Yksilöllisten valintojen ja vastuiden keskeinen merkitys oman elämän rakentamisessa Vastustaa rationalismia ja empirismiä

Tärkeitä käsitteitä Henkinen esteettömyys Sosiaalinen minä Elämäntavoitteet, elämisen päämäärät, elämän päätavoitteet Elämän (toiminnan) motiivit, elämänhalu, toivo, tulevaisuuteen suuntautuminen, mielekäs toiminta, koherenssin tunne Elämän merkitys - merkityksellisyys Elämän tarkoitus - tarkoituksellisuus

Henkinen esteettömyys "Henkinen esteettömyys on tunne siitä, että minun on lupa ilmaista itseäni itselleni parhaaksi katsomallani tavalla, myötäillen omia kykyjäni ja taipumuksiani. Se on tunne siitä, että olen vapaa ja oikeutettu ottamaan itsessäni olevat luovat voimavarat käyttöön" (Hohenthal-Antin 2009, 17)

Ikääntyneen sosiaalinen olomuotoisuus Yhteiskunnallis-historiallinen ulottuvuus Asuin- ja elinympäristö Sosiaalista olomuotoisuutta yllä pitävä toiminta (esim. sosiaaliset suhteet) Sosiaalinen minä Lähde: Salonen 2007

Sosiaalinen minä osana ikääntyvän sosiaalista olomuotoisuutta oma identiteetti, minuus, persoonallisuus, tapa ymmärtää ympäröivää maailmaa yksilölliset elämänkokemukset kuka minä olen, millaiseksi minä olen tullut empiirisesti: oma tahto, elämänhalu, elämässä kiinnipysyminen, oman elämän jatkuvuus Lähde: Salonen 2007

Elämän tarkoitus " Ihmisen tarve löytää tarkoitus elämälleen on hänen elämänsä primaarinen voima eikä viettipohjaisten vaistojen sekundaarista rationalisointia. Tämä tarkoitus on ainutlaatuinen ja lajille ominainen siten, että vain ihminen itse voi sen toteuttaa ja hänen on se itse toteutettava" (Frankl 1993, 90)

Elämän tarkoituksellisuus Elämän tarkoituksellisuus viittaa erityisiin elämäntarkoituksiin yksilöllisellä tasolla. Se on tunne tai kokemus siitä, että elämä on mielekästä ja elämisen arvoista. Kun ihminen kokee elämänsä tarkoitukselliseksi, hän kokee sen jonkin kautta (esim. tärkeä elämänsisältö) Elämän tarkoituksellisuuden pohtiminen kuuluu oleellisesti ihmisyyteen. Elämän tarkoituksellisuuden löytäminen jatkuu elinikäisenä prosessina. Ihminen pyrkii löytämään omaa itseään ja sen aitoutta. Elämän tarkoituksellisuudessa ovat keskeisinä ihmisen tekemät valinnat ja niiden tuomat vastuut, mitkä ovat eksistentialismin perustavia ajatuksia.( Takkinen 2000; 2003; 2008)

Historialliset tapahtumat Kulttuuri Yksilölliset Kehitystekijät Henkilökohtainen elämänhistoria Tilannetekijät Kriisitekijät Historialliset tapahtumat Vanhenemi- sen kokemus Kulttuuri Kokemuksellisen vanhenemisen malli (RL Heikkinen 2003:2008)

Yhteisöllisyys = yhteisöön, kuuluminen, kokemus yhteisöön kuulumisesta inhimillisen toiminnan ja kansalaisuuden perusulottuvuutta elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytystä yhteenkuuluvuutta, yhdessä jaettuja normeja sosiaalisen kestävyyden, koheesion, inkluusion ja integraation perustaa yhteisiä merkityksiä samaistumista, identiteettiä suoria sosiaalisia suhteita omien voimavarojen maksimaalista käyttöä luottamusta ja varmuutta (sosiaalinen pääoma) mahdollisuutta esittää oma näkemys vaikutusmahdollisuutta yhteisöä koskevaan päätöksentekoon, osallisuutta vastavuoroisuutta ja solidaarisuutta (sukupolvien väliset suhteet)

Elämän tarkoituksellisuutta koskevia lähteitä Viktor E. Frankl: Man`s search for meaning 1959 Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla 1978, 1994 Sanna Takkinen: Meaning in life and its relation to functioning in old age 2000 Antti Eskola: Elämän merkitys - metodologinen näkökulma. Gerontologia 2/1994 Sanna Read: Elämäntarkoituksellisuuden tunne. Teoksessa Eino Heikkinen & Taina Rantanen (toim.) Gerontologia, 2008 Sanna Read & Timo Suutama: Elämän tarkoituksellisuuden muutokset iäkkäillä ihmisillä 16 vuoden pitkittäistutkimuksessa, Gerontologia 3/2008

Mitä kuolema Teille merkitsee? Jyväskylän pitkittäistutkimuksen (1988, 1996, 2004) ikääntyneille (1914-1923 syntyneet) esitetyt, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta tarkoittavat kysymykset Mitä kuolema Teille merkitsee? Kuinka tarkoitukselliseksi koette elämänne nykyisin? Mikä antaa Teille elämässänne voimia? Oletteko eläkkeellä ollessanne löytänyt jonkin toiminta-alueen, joka mielestänne tuo tarkoitusta tai sisältöä elämäänne? Onko elämänhalunne viime aikoina muuttunut ja mihin suuntaan? Read & Suutama 2008

Ikääntyneitten elämän tarkoituksellisuuden tunteen lähteet Läheiset ihmiset Elämään liittyvät asiat (esim. elämän arvostus, elämän eteenpäin meno) Terveys ja toimintakyky Harrastukset ja työ Psyykkinen hyvinvointi (asenne, itsearvostus) Uskonto Taloudellinen tilanne ja aineellinen hyvinvointi Ulkoiset henkiset asiat (luonto, musiikki) Read 2008; Read & Suutama 2008

Ikääntyneitten elämän tarkoituksettomuuden tunnetta lisäävät tekijät Elämään liittyvät asiat (pettymys elämään, vanhuus, kuoleman odotus) Ihmissuhteiden puute tai ongelmallisuus Heikko terveys ja toimintakyky Read 2008; Read & Suutama 2008

Jyväskylän pitkittäistutkimus Kuinka tarkoitukselliseksi koette elämänne nykyisin? (1988) Tarkoitukselliseksi n. 60-70 % Vaikea sanoa n. 25 % Tarkoituksettomaksi n. 10-20 % Onko elämänhalunne viime aikoina muuttunut ja mihin suuntaan? Lisääntynyt alle 10 % Pysynyt samana n. 70-80 % Vähentynyt n. 10-20 % Read 2008

Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen Kuinka tarkoitukselliseksi koette elämänne nykyisin? (60-79 -vuotiaat) (Vaarama & Ollila 2007, 199) Naiset Miehet Yhteensä Erittäin tarkoituksettomaksi 6 4 5 Melko tarkoituksettomaksi 6 11 8 Melko tarkoitukselliseksi 50 54 51 Erittäin tarkoitukselliseksi 31 26 29 Ei osaa sanoa 7 6 6 Yhteensä 100 100 100 (86) (54) (140)

Elämänhalun muutos Onko elämänhalunne viime aikoina muuttunut? (60-79 -vuotiaat) (Vaarama & Ollila 2007, 201) Naiset Miehet Yhteensä Selvästi vähentynyt 1 0 1 Jonkin verran vähentynyt 10 6 9 Pysynyt samana 67 85 74 Jonkin verran lisääntynyt 15 8 11 Selvästi lisääntynyt 6 4 5 Yhteensä 100 100 100 (86) (54) (140)

Elämän tärkeät sisältötekijät (KaupunkiElvi) Koti 87 % Perhe 85 % Luonto 79 % Ystävät 76 % Harrastukset 60 % Uskonto 37 % Koskinen ym. 2007

Jyväskylän pitkittäistutkimuksen päätulokset Elämän tarkoituksellisuuden kokemus melko pysyvä Enemmistö koki edelleen elämänsä tarkoitukselliseksi 16 vuoden aikana tarkoituksellisuuden kokemus väheni jonkin verran Kuolema enemmistölle luonnollinen asia, toivo uudesta elämästä Elämänhalu valtaosalla pysyi muuttumattomana, osalla väheni Läheiset ihmiset tärkeitä elämänvoiman antajia Joitakin sukupuolten välisiä eroja Tapahtuneet muutokset heijastivat vanhuuden kehitystehtäviä sekä terveyden ja toimintakyvyn muutoksia Read & Suutama 2008

Elämän tarkoituksellisuuden kokemisen merkitys ikääntyneille ihmisille 1) Osana vanhan ihmisen hyvää elämää ja hyvää vanhuutta 2) Osana ikääntyneen sosiokulttuurisia ja persoonallisia voimavaroja 3) Osana ikääntyneen subjektiivista hyvinvointia ja elämänlaatua

Vanhuksen hyvä elämä (Koskinen ym. 1998) "Moraalifilosofiselta kannalta hyvän elämän kriteerinä on, että ihmisen elämällä on tarkoitus ja päämäärä. Elämä on inhimillinen kokonaisuus. Elämän tarkoituksellisuus syntyy sitä, että ihminen on saavuttanut jotakin merkittävää ja säilyvää. Se edellyttää myös, että ihminen voi toteuttaa toiminnassaan erilaisia persoona-arvoja, esimerkiksi erilaisia hyveitä. Hyvän elämän edellytyksenä on siten se, että vanha ihminen mielletään ainutkertaisena persoonana omine arvoineen ja pyrkimyksineen. Vanhustyössä hyvää elämää ei arvioida yksinomaan saavutusten pohjalta. Käytännössä hyvä on vanhan ihmisen ihmisarvon kunnioittamista ja vaalimista itseisarvona kaikissa tilanteissa. Tärkeitä persoona-arvoja ovat tällöin muiden muassa, että vanha ihminen kokee elämänsä mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi sekä itsensä hyväksytyksi ja tarpeelliseksi. Hänen tulee voida osoittaa myös solidaarisuutta muille ihmisille. Hänet tulee kohdata täysivaltaisena yhteisön jäsenenä kaikkine perusoikeuksineen. Jokaisessa vanhustyön yksikössä tulee luoda edellytykset yksilöllisille saavutuksille ja elämän pyrkimyksille sekä persoona-arvojen toteuttamiselle."

Elämän tarkoituksellisuuden kokemisen vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin 1) Omat valinnat ja ympäristön tuki 2) Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen 3) Elämänhalu kasvaa 4) Subjektiivinen hyvinvointi paranee - Elämään tyytyväisyys - Kokemus minän eheydestä - Kypsä suhteutuminen kuolemaan - Hallinnan tunne - Positiiviset tunteet - Ulospäin suuntautuneisuus - Itse arvioitu terveys hyvä - Hyvä itsetunto - Subjektiivinen ja psykososiaalinen toimintakyky hyvä Lähde: Takkinen 2003:2008

Elämän tarkoituksettomuuden tunteen seuraukset 1) "Väärät" valinnat ja "huono" ympäristö 2) Elämän tarkoituksettomuuden tunne 3) Elämänhalu vähenee 4) Eksistentiaalinen turhautuminen Elämän syvällinen Masennus, apatia Pohdiskelu Kuolemanpelko Elämänmuutos Väsymys Kyllästyminen Ahdistuneisuus Aggressiivisuus Päihteet/huumeet Itsemurha Lähde: Takkinen 2003:2008

Elämän tarkoituksellisuuden tunteen vahvistaminen Terveyden edistäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen Ihmissuhteiden vahvistaminen Osallisuuden lisääminen Mielekkäät harrastukset, opiskelu Vapaaehtoistyö

Elämän tarkoituksellisuuden tunteen vahvistamismenetelmiä Henkinen esteettömyys Flow -teoria Taidegerontologia ja luovat työmuodot Voimavaralähtöinen vanhustyö Muistelutyö Logoterapia Eksistentiaalinen psykoterapia Lähde: Hakonen 2003; Takkinen 2003; Koskinen 2005; Hohenthal-Antin 2006)

Voimavaralähtöinen seniori- ja vanhustyö (Koskinen 2005; Hakonen & Suomi 2008)

Erilaisia käsityksiä muistelusta muistelu =menneisyyden mieleen palauttamisen prosessi muistelu = ajattelun ja puhumisen prosessi, joka suuntautuu menneisyyden kokemuksiin muistelu = yksilöllistä ja sosiaalista toimintaa muistelu = minän ja kulttuurin rakentamista muistelu liittyy läheisesti vanhuuden kehitystehtävään muodostaa omasta elämästä eheä kokonaisuus, kehitystehtävän toteuttamista hyvän vanhenemisen edellytyksenä muistelu = eletyn elämän tarkastelua, joka edistää ikääntyvän psyykkistä hyvinvointia

Muistelun tavoitteet ja merkitykset voidaan pukea seuraavaan muotoon: tavoitteena rakentaa silta menneen ja nykyisyyden välille rohkaisee luomaan uusia sosiaalisia suhteita ja säilyttämään entisiä uusissa elämäntilanteissa muistelu antaa voimavaroja, raivaa tilaa yksilölliselle kokemukselle ja antaa kertojan tuntea itsensä arvostetuksi oman tarinansa kuulemisen kautta vanhojen ihmisten kertomuksen kuulemisella voidaan säilyttää ja siirtää kulttuurista perintöä sukupolvelta toiselle muistelu voi vanhustyössä lähentää kertojaa (palvelun käyttäjää) ja työntekijää Muistelu lisää kertojan itsetuntemusta, mikä puolestaan vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta muistelu auttaa tarkastelemaan oma elämää, se on hyvä keino eheytyä ja hyväksyä vaikeatkin elämäntilanteet sellaisina kuin ne olivat kaiken kaikkiaan muistelu on tärkeä välinen elämän tarkoituksellisuuden tunteen rakentamisessa.