Www.ukkinstituutti.fi Metabolinen oireyhtymä ja diabetes – onko fyysinen aktiivisuus käypää hoitoa? Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti Liikunnan.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Uniliitto, Helsinki Liikunta, ravitsemus & uniapnea - vähän liikuntahoitotutkimuksia - lihavuuden (uniapnean) ehkäisy - liikunnan harjoitteluvaikutukset.
Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen
MOTIVAATIO JA LIIKUNTA
Painonhallinta ja lihavuus
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon
Magnus Lönnqvist KTM, Ammattivalm,THvalm
KANSANTAUDIT.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
KANSANTERVEYS TERVEYSTIETO 2011.
Juoksu vahvassa myötätuulessa!
Mukavaa ja terveellistä elämää?
Terveysliikunta Anne Partala 2011.
Liikunta Käypä hoito -suositus
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Pelaajakysely Tampereen piirin pelaajille 2013 TKT.
3.45 3.40.
Voiko tyypin 1 diabeetikko sairastua tyypin 2 diabetekseen?
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt Päivittäisten liikkumistarpeiden, kuten työmatkojen, suorittaminen pyörällä tai kävellen tuottavat huomattavia etuja.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Katajan hiihtokoulu Pogostan hiihto 2008
LIIKUNTA.
TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA KOTIKUNTOUTUS
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Ikäihmisten ravitsemus -ei vuosia elämään vaan elämää vuosiin
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA
DIABETEKSEN ITSEHOITO
LIIKUNTA JA KOULUIKÄINEN
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
TERVEET ELÄMÄNTAVAT APUNA TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDOSSA
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
Ka-Ki D98 PÄIVÄKIRJA KESÄ TERVEHDYS PELIMIES! Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeätä että liikut myös kesällä.
Laajuus 3 op => (1 op = 27 h) x 3 = 80 h Lähitunteja 40 h
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
Käsitteet Terveysliikunta = liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen - Suositus: 5 päivänä viikossa 30 min liikuntaa kohtuullisella teholla.
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
Diabetes.
Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiyhdistys Heinola
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta Sykettä liikunnasta Virtaa TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä.
15 PAINONHALLINTA JA LIHAVUUS. 1) BMI (Body mass index) = paino/pituus 2
Sairaudet ja niiden ehkäisy Yleisesti kansanterveydestä.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
FYYSINEN TOIMINTAKYKY. Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa suoriutumaan arjen ja työn (=opiskelun) vaatimista haasteistaHyvä fyysinen toimintakyky auttaa.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
T ERVEELLINEN LIIKUNTA Hurtig gnedtomovewww.youtube.com/user/wearedesi gnedtomove.
Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Liikutaan Kpl 29.
Liikunta Liikunta on tärkeä osa terveellisiä elämäntapoja. Useimpien sairauksien taustalla on syy liikkumattomuuteen. Lisäksi liikunta ja terveelliset.
Metabolinen oireyhtymä
Liikunnan eri määritelmät 6.2
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
MBO eli metabolinen oireyhtymä
Terveyskunto ja sen osa-alueet
PERUSLIIKUNTA.
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Liikunta tukee työhyvinvointia
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Esityksen transkriptio:

www.ukkinstituutti.fi Metabolinen oireyhtymä ja diabetes – onko fyysinen aktiivisuus käypää hoitoa? Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti Liikunnan terveysvaikutukset & liikuntasuositukset Työkaluja työikäisten liikuntaneuvontaan Katriina Kukkonen-Harjula

Liikunnan (terveys)vaikutukset biologiset (lainalaisuudet) epäsuorat vaikutukset kokemuksissa, tunteissa, ihmissuhteissa ym. tapahtuvat muutokset odotukset, aik. kokemukset & edellytykset liikunnan toteutustavat & -ympäristö sosiaalinen toteutusympäristö vaikeammin ennustettavissa kuin biol. vaik. (Vuori 2006)

Tutkimusnäyttö fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista vähentää kokonaiskuolleisuutta sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin (erit. sepelvaltimotautiin) vähentää lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta parantaa tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainoa edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin vähentää paksusuolen syövän ilmaantuvuutta vähentää osteoporoosin ilmaantuvuutta parantaa ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää pienempi depression ilmaantuvuus ja vähentää sen oireita (Dose response …2001, Kesäniemi 2003)

Vähän liikkuvan sairastumisvaara vs. liikkuva sepelvaltimotauti 1,5-5-kertainen aivohalvaus <2-kertainen kohonnut verenpaine 30 % suurempi tyypin 2 diabetes 20-60 % suurempi liikapaino & lihavuus 2-kertainen itsen. toim.kyvyn menetys 10-20 v aikaisemmin kestävyyskunnon menetys <50 % nopeammin paksusuolen syöpä 40-50 % suurempi rintasyöpä (naisilla) 30 % suurempi lonkkamurtuma (osteopor.) 30-50 % suurempi (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET Sepelvaltimotauti ehkäisy **** ateroskleroosin väheneminen *** kuntoutus **** Sydämen vajaatoiminta (hoito/kunt.) *** Aivohalvaus ehkäisy *** Ääreisvalt. ahtautuminen ehkäisy ** hoito/kuntoutus **** Kohonnut verenpaine hoito ****  Elinajan odotteen pidentyminen *** (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Liikapaino & lihavuus painon suuren. ehkäisy *** lihavuuden vähentäminen *** lihav. terv.haittojen vähentäm. *** uudelleen lihomisen ehkäisy *** Metabolinen oireyhtymä ehkäisy *** hoito *** Diabetes tyypin 1 hoito * tyypin 2 ehkäisy **** tyypin 2 hoito **** (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) TUKI- & LIIKUNTAELIMET & SAIRAUDET Fyysinen kunto heng. & verenk.el. parempi kunto **** lihasten suurempi voima & koko **** Lihaskadon (sarkopenia) hidastum. **** Osteoporoosi & luunmurtumat luiden vahvistuminen **** luukadon ehkäisy *** luukadon hoito ** kaatumisten ehkäisy *** murtumien ehkäisy *** Nivelrikko ehkäisy * hoito/kunt. (& nivelreuma) *** elämänlaadun & kunnon paranem. **** (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) TUKI- & LIIKUNTAELINSAIRAUDET, jatkuu Alaselkäkipu ehkäisy ** hoito / sekund. ehkäisy *** Niska-hartiavaivat (kipu) ehkäisy ** Fibromyalgia, hoito *** HENGITYSTIESAIRAUDET Astma ehkäisy * hoito / kuntoutus *** Keuhkoahtaumatauti, hoito / kunt. *** (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) SYÖPÄSAIRAUDET paksusuolisyöpä, ehk. **** rintasyöpä, ehk. *** muut syövät, ehk. * / ** syöpäkuntoutus, elämänlaatu *** PSYYKE Psyykkinen hyvinvointi mielialan paraneminen **** henkisen stressin haittojen torjunta *** masentuneisuuden vähenem. *** tilanneahdistuksen vähenem. *** itsearvostuksen paraneminen *** Aivotoim. heikkenem. ikääntyessä *** (hidastam.) Unen laadun paraneminen *** (Vuori 2006)

Liikunnan terveysvaikutukset, näytön vahvuus (* - ****) Infektiotaudit & immuniteetti ’flunssan’ ehkäisy ** yl. immuniteetin vahvist. ** Tupakointi vieroituksen helpottaminen ** Vaihdevuosioireet, hoito ** Virtsankarkailu (naiset, hoito) *** Erektiohäiriöt (hoito, erit. lihavilla) ** (Vuori 2006)

Terveys ja toimintakyky Liikunnan ja terveyden yhteydet Fyysinen aktiivisuus Terveys ja toimintakyky Terveyskunto Terveyskunnon osa-alueet kehon koordinaatio ja tasapaino lihaksiston ja nivelten kunto ja toiminta hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta kehon koostumus (paino, luu; aineenvaihdunnallinen kunto) elintavat, yksilötekijät, fyys. & sos. ympäristö perinn. tekijät (Bouchard C ym. Exercise, fitness and health, 1990)

- säännöllisyys, usein toistuvuus kohtuukuormitteisuus; jatkuvuus Terveysliikunnan määritelmä kaikki liikunta (fyysinen aktiivisuus), joka tuottaa terveydellisiä hyötyjä eikä aiheuta merkittäviä haittoja - säännöllisyys, usein toistuvuus kohtuukuormitteisuus; jatkuvuus - liikunnan syistä & toteuttamistavoista riippumatta - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen terveys (Vuori 2006)

Medicine & Science in Sports & Exercise 2007;39(8):1423-1434 Medicine & Science in Sports & Exercise 2007;39(8):1423-1434 tai Circulation 2007;116(9):1081-1093 Med Sci Sports Exerc 2007;39(8):1435-1445 tai Circulation 2007;116(9):1094-1105

Tarkennetut terveysliikuntasuositukset - terveet 18-65-vuotiaat ACSM & AHA 2007 kohtuullisesti kuormittavaa aerobista liikuntaa 30 min 5 x /vk TAI rasittavaa (vigorous) aerobista liikuntaa 20 min 3 x /vk JA lihasvoimaharjoittelua 2 x /vk 8-10 liikettä, kussakin 8-12 toistoa tavoite: - terveyden ylläpito - kroon. sairauksien vaaran vähentäm. vrt. laihdutus, painonhallinta: enemmän liik. >10 min pätkät Med Sci Sports Exerc 2007;39(8):1423-45

Tarkennetut terveysliikuntasuositukset Kestävyysharjoittelu Ikä, toimintakyky Kohtuukuorm. harjoittelu Rasittava harjoittelu Lihasvoima-harjoittelu Notkeus Tasapaino 2 x /vk 8-10 liikettä 8-12 toistoa 30 min 5 x /vk 20 min 3 x /vk ei main. ei main. 18–65-v. itsen. eläville (kaatumis-vaara) 2-3 x /vk 8-10 liikettä 10-15 toistoa > 65-v. tai 50–65-v. + terv.ong. 30 min 5 x /vk 20 min 3 x /vk 10 min 2 x /vk Med Sci Sports Exerc 2007;39(8):1423-45

Liikunnan kuormittavuus - teho eli intensiteetti Kestävyystyyppinen Voimaharj. %VO2max %HRmax RPE (6-20) %1RM hyvin kevyt <20 <50 <10 <30 kevyt 20-39 50-63 10-11 30-49 kohtuukuorm. 40-59 64-76 12-13 50-69 rasittava 60-84 77-93 14-16 70-84 hyvin rasitt. >85 > 94 17-19 > 85 %VO2max = %VO2-reservi = %HR-reservi (Howley 2001)

Istumisen vähentäminen työ auto TV, tietokone, Internet kaukosäädin

Luuliikuntasuositus 2006 Suomen Osteoporoosiliitto & UKK-instituutti ”Luuliikuntaa lapsuudesta vanhuuteen — unohtamatta osteoporoosia sairastavia” liikkumisvarmuus kaatumisten ehkäisy impakteja sisältävä liikunta kirjallisuuskatsaus asiakasohjeita eri-ikäisille

Montako (kävely)askelta päivässä? <5 000 askelta fyysisesti passiivinen 5 000-7 500 vähäinen aktiivisuus tavanomainen - ei vars. liikuntaa 7 500-10 000 jonkin verran aktiivinen 10 000-12 500 fyysisesti aktiivinen >12 500 erittäin aktiivinen ASKELMITTARI ei huomioi fyys. akt. tehoa (Tudor-Locke 2004)

Tavoite 10 000 askelta päivässä ? tavoiteltava lisäys 2 500-4 300 askelta/pv riippuu lähtötasosta vastaa n. 300-400 kcal 30 min kävely n. 3 000-4 000 askelta lapsille enemmän kuin aikuisille pojat 13 000, tytöt 11 000 askelta/pv kaikki fyysinen aktiivisuus (energiankulutus) ei ole askelia ! (Tudor-Locke 2004)

Kävelyn portaat hyvään terveyskuntoon 10 km/vrk 13000 ask. Ihanteellinen aktiivisuus +30 min +4000 ask. 7 km/vrk 9000 ask. Riittävä aktiivisuus +30 min +4000 ask. Riittämätön aktiivisuus 4 km/vrk 5000 ask. n. 5000 askelta/vrk ”välttämätön fyys. aktiivisuus” tavanomaisten päivän askareiden hoitamiseksi kuva: Mikael Fogelholm

Liikapaino: kuinka paljon fyysistä aktiivisuutta? reipasta kävelyä vastaavalla teholla (lähes) päivittäin  > 30 min parantaa terveyttä & kuntoa  45-60 min ehkäisee lihavuutta ja parantaa jonkin verran laihdutustulosta  60-90 min parantaa laihdutustuloksen pysyvyyttä (painonhallinta) liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista kovatehoiseen liikuntaan tarvitaan vähemmän aikaa (huonokuntoisen vaikeampi toteuttaa) (IASO 2003)

Kestävyysharjoittelu & verenpaine meta-analyysi, RCT > 4 vk 72 tutkimusta, n=3936, 47 v. harjoitteluaika (mediaani) 16 vk alkupaine 128 / 82 mmHg verenpainemuutos nettoero - 3,0 / - 2,4 mmHg - 2,4 / - 1,6 mmHg normotensiivit - 6,9 / - 4,9 mmHg hypertensiiivit (Cornelissen & Fagard 2005b)

Lipidit ja liikuntaharjoittelu meta-analyysi: 51 tutkimusta (28 RCT), n=4700 vähän liikkuneita, ”terveitä”, us. liikapainoisia > 12 vk, kestävyysharjoittelu muutos alku (mmol/l) HDL-kolesteroli + 4,6 % 1,18 LDL- ” - 3,7 % 3,53 kok.- ” (NS) - 1 % 5,29 triglyseridit - 5 % 1,41 (Leon ym. 2001)

Miten nopeasti kestävyysharjoittelun biologiset muutokset todettavissa ? Välittömät vaikutukset glukoosi-, triglyseridi-, insuliiniaineenvaihdunta, verenpaine 0 - 48 t Harjoitusvaikutukset lepoverenpaine leposyke 2 kk maks. hapenkulutus VO2max 3 kk HDL-kolesteroli sepelvaltimotautivaara (3 -) 6 kk (Taulaniemi & Suni, UKK-instituutti 2002)

Fyysinen aktiivisuus & terveys biologiset vaikutusmekanismit annos - vaste terveyskasvatus (elintapojen muutos) liikuntaneuvonta (vuorovaikutt.) muutosvaihe esteet “annostelu” liikunnanohjaus

www.ukkinstituutti.fi, > tietokeskus, > materiaalitilaukset

Liikunta-aktiivisuuskysely Mihin seuraavista vapaa-ajan liikuntaryhmistä kuulut Ajattele viim. 3 kk ja ota huomioon kaikki vapaa-ajan fyysinen rasitus, joka on kestänyt kerrallaan vähintään 20 min. Rengasta sopiva vaihtoehto/sopivat vaihtoehdot. 1 Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko 2 Verkkaista tai rauhallista liikuntaa vähint. 1 päivänä viikossa Miten monena päivänä? ______________ 3 Ripeää ja reipasta liikuntaa  noin kerran viikossa  2 kertaa viikossa  3 kertaa viikossa  ainakin 4 kertaa viikossa ************* Muut kysymykset - Mitkä ovat olleet tavallisimmat liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden muotosi viime aikoina? - 3 lajia - - Työni ruumiillinen rasitus on …. Liikunta on ripeää & reipasta, kun se aih. ainakin jnkv hikoilua & hengästymistä. UKK-instituutin Terveysseula

Onko liikunta *) terveyden kannalta riittävää **) ? Liikuntakysymys sähköisen potilaskertomuksen ydintietoihin Onko liikunta *) terveyden kannalta riittävää **) ? ei kyllä, hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta kyllä, tuki- ja liikuntaelimistön kannalta kyllä, sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön että tuki- ja liikuntaelimistön kannalta *) kaikki vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus arkiliikunta (työmatka-, hyötyliikunta) + ohjelmoitu liikunta(kestävyys, lihasvoima, liikehallinta) **) Hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta vähintään 30 min arki, -hyöty- ja työmatkaliikuntaa 5 päivänä viikossa (esim. pihatyöt, kova siivoaminen, kävely/pyöräily työhön tai kauppaan) TAI 20 min kestävyystyyppistä kuntoliikuntaa 3 päivänä viikossa (esim. reipas kävelylenkkeily, pyöräily, hiihto, juoksu, uinti) Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta vähintään 20 min lihasvoimaan & liikehallintaan liitt. harjoittelua 2 päivänä viikossa (esim. kuntosali, kuntojumpat, pallopelit, tanssi) Liikkumisresepti-hanke

Liikkumisresepti hanke v. 2001-2005 www.liikkumisresepti.net

Taustatiedot www.liikkumisresepti.net Nimi Henkilötunnus Nykyinen, vähintään 30 min päivässä toteutuva säännöllinen liikkuminen  ei juuri mitään kevyttä liikkumista ______ päivänä viikossa ripeää liikkumista ______ päivänä viikossa rasittavaa liikkumista ______ päivänä viikossa Nimi ja henkilötunnus: Henkilötietojen merkitseminen korostaa Liikkumisreseptin henkilökohtaisuutta ja yhdessä lääkärin allekirjoituksen kanssa reseptistä muodostuu lääkärin ja potilaan välinen yhteinen ”sopimus”. Nykyinen fyysinen aktiivisuus: Toteuttamiskelpoisen liikkumisohjeen laatiminen edellyttää keskustelua potilaan nykyisistä liikkumistottumuksista. Reseptin tämän osan avulla voidaan myös arvioida liikuntakäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia. Esimerkkikysymys: ”Kuinka monena päivänä viikossa liikutte säännöllisesti vähintään 30 minuuttia?” Potilaalta tarkennetaan vielä liikkumisen rasittavuutta, jonka jälkeen viikoittaiset liikkumiskerrat kirjataan numeerisesti rasittavuustason mukaisesti. Lisäksi ne liikkumismuodot, jotka keskustelussa osoittautuvat säännöllisiksi, kirjataan valmiiksi Liikkumisreseptin ohje-osaan.

6 A www.liikkumisresepti.net Arvioi ja anna tietoa Aseta ja auta Esitutkimuksen perusteella muokattu reseptiversio julkaistiin Pohjolan Lääkäripäivillä helmikuussa 2002, jonka jälkeen reseptiä ja ”Käyttäjän opasta” on voinut tilata maksutta Suomen Lääkäriliitosta. Tulostettavissa ja täytettävissä myös netissä. Kysyntä yllättänyt, uudet painokset meneillään. Sähköinen versio yleisimpiin potilastietojärjestelmiin suunnitteilla. Aikatauluta ja ankkuroi www.liikkumisresepti.net

Terveysriskien arviointi ennen liikunnan lisäämistä erilaisten oireiden selvittäminen, esiintyminen erit. fyysisessä ponnistelussa hengitys- ja verenkiertoelimistö tuki- ja liikuntaelimistö lääkitys sykkeeseen vaikuttavat lääkeaineet edeltävä suorituskyvyn testaus ?

www.ukkinstituutti.fi, > tietokeskus, > materiaalitilaukset

Terveysseula: terveydentilakysymykset Onko sinulla lääkärin toteamaa sydämen, verenkierto- tai hengityselimistön sairautta ? - Mikä ? Esiintyykö sinulla rintakipuja tai hengenahdistusta levossa tai rasituksessa ? Onko verenpaineesi ollut toistuvasti kohonnut ? Oletko tupakoinut säännöllisesti viimeisen 6 kk:n aikana ? Pyörryttääkö sinua usein tai kärsitkö huimauksesta ? Onko sinulla lääkärin toteama tulehduksellinen nivelsairaus ? Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikunta-elinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja ? - Mitä ? JATKUU

Terveysseula: terveydentilakysymykset JATKUU Onko sinulla jokin muu omaan terveyteesi liittyvä syy (jota ei edellä ole mainittu), jonka takia sinun ei tulisi osallistua liikuntaan, vaikka itse haluaisitkin ? - Mikä ? Käytätkö tällä hetkellä lääkkeitä ? Jos sinulla on säännöllinen lääkitys (joko lääkärin määräämänä tai itse aloitettuna), luettele lääkkeiden nimet, annostelu ja käyttötarkoitus. Oletko viimeisen kahden viikon aikana sairastanut jotakin tartuntatautia (flunssa, kuume) ? - Mitä ? Oletko viimeksi kuluneen vuorokauden aikana nauttinut runsaasti alkoholia (enemmän kuin 2 ravintola-annosta) ? koskee testausta

Käyttäytymisen muutosvaihe Tuntuuko Sinusta mahdolliselta, että lähiaikoina (< 6 kk) … lisäisit liikkumistasi … muuttaisit ruokailutottumuksiasi (Prochaska)

Tavoitteet ja niiden seuranta mitkä olivat ohjeet miten asiakas ymmärsi ohjeet miten asiakas toteutti ohjeet harkiten biologisia indikaattoreita verinäytteet, kuntotestit miten nopeasti fysiologiset muutokset voivat ilmaantua

Liikuntakortti www.ukkinstituutti.fi, >tietokeskus, materiaalitilaukset, >liikkumisen viikko-ohjelma

Liikunnan terveysvaikutukset edulliset vaikutukset keskeisten kansanterv.ongelmien ehkäisyyn, hoitoon & kuntoutukseen vaikutukset suuruudeltaan kliinisesti merkittäviä vain tupakointi voimakkaampi vaaratekijä liikunnan puute on yleisin terveyttä & toim.kykyä vaarantava, muutettavissa oleva tekijä useimmat terveyshyödyt saavutettavissa kohtuukuormitteisella liikunnalla, vielä iäkkäänäkin liikunta vähentää eräiden terveyden haittatekijöiden kuten lihavuuden vaikutuksia (Vuori 2006)

Kustannus Oy Duodecim & UKK-instituutti, Jyväskylä 2005

Kustannus Oy Duodecim, Hämeenlinna 2006, 3. uud. painos

Lisätietoa Fogelholm M, Vuori I (toim). Terveysliikunta. Kustannus Oy Duodecim, UKK-instituutti. 2005 Fogelholm M, Oja P, Rinne M, Suni J, Vuori I. Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä? Suom Lääkäril 2004;59:2040-42 (LIIKUNTAPIIRAKKA) Kesäniemi A. Millainen liikunta edistää terveyttä? Duodecim 2003;119(19):1819-22 Kukkonen-Harjula K. Käypään hoitoon kuuluu myös liikuntaa. Liikunta & Tiede 2004;41(5):62-63 Kukkonen-Harjula K, Vuori I. Liikunta sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Tietokannassa: Lääkärin tietokannat. Kustannus Oy Duodecim. www.terveysportti.fi > lääkärin tietokannat Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) Liikuntalääketiede. 3. uudist. painos. Kustannus Oy Duodecim 2005

Lisätietoa Liikuntaneuvonta Vuori I. Voidaanko arkiliikunnalla edistää terveyttä? Duodecim 2006;122(9):1003-1004 Vuori I. Terveys-, pätkä- ja arkiliikunta tehokkaita - Ovatko nykyiset suositukset kohdallaan? Duodecim 2007;123(24):2983-2990 Liikuntaneuvonta Aittasalo M. Liikuntaneuvonta osaksi käytäntöä. Liikunta & Tiede 2007;44(5):9-13 Nupponen R. Liikkujaksi kasvaminen mahdolliseksi kaikissa elämänvaiheissa. Liikunta & Tiede 2007;44(5):4-8 Toropainen E. Erilliset lenkit vahvaksi ketjuksi – yhteistyöllä asiakas itsenäiseksi liikkujaksi. Liikunta & Tiede 2007;44(5):14-17

Lisätietoa tarkennetuista terveysliikuntasuosituksista suomeksi www.ukkinstituutti.fi/fi/tiedotteet/748 Potilasohjeita liikunnasta www.terveysportti.fi, > Kirjasto, > Potilasohjeet, etsi hakusanalla ’liikunta’ Terveyskirjasto, kansalaisille Lääkärikirja Duodecim www.terveyskirjasto.fi

Luuliikuntasuositus 2006 Suomen Osteoporoosiliitto & UKK-instituutti www.ukkinstituutti.fi/upload/Luuliikuntasuositukset.pdf

Uudet terveysliikuntasuositukset - terveet 18-65-vuotiaat tavoite terveyden ylläpito kroon. sairauksien vaaran vähentäm. vrt. laihdutus, painonhallinta enemmän

Tarkennukset v. 1995 suositukseen kohtuukuormitteisen (moderate) kest.liikunnan kertamäärä tarkennettu: 5 x/vk rasittava (vigorous) kest.liikunta lisätty selvemmin kohtuukuormitteisen ja rasittavan kest.liikunnan yhdistely vk-ohjelmaan teho x kesto  MET moderate 3-6 MET, vigorous > 6 MET esim. 30 min kävely x2/vk + 20 min hölkkä x2/vk kestävyysliikuntaa tarvitaan tavanomaisen arkiaskareiden lisäksi kevytkuorm. <10 min enemmän on parempi (annos-vaste) pätkäliikunta, >10 min lihasvoimaharjoittelu lisätty selvemmin & spesifioitu ’aerobic’-sana lisätty tarvittaessa selventämään Med Sci Sports Exerc 2007;39(8):1423-34

Liikapainon arviointi - kehon painoindeksi (BMI) painoindeksi luokka < 18,5 alipaino 18,5-24,9 sopiva paino 25,0-29,9 liikapaino > 30,0 lihavuus > 40 sairaalloinen lihavuus

Vyötärön ympärysmitta (cm) & sairausvaara Ei vaaraa Lievä vaara Suuri vaara Miehet < 90 (94) 90-100 (102) > 100 (102) Naiset < 80 80-90 (88) > 90 (88)

Vuorokauden energiankulutus kJ/vrk Kuntoliikunta Fyysinen aktiivisuus Päivittäinen liikkuminen Aterioinnin lämmöntuotto Perusaineenvaihdunta kuva: Mikael Fogelholm

Liikunta ilman ruokavaliomuutoksia ja/tai ruokavaliomuutosten lisänä -12 -10 -8 -6 -4 -2 2 4 kestävyys- harjoittelu lihasvoima- harjoittelu ruokavalio ruokavalio ja liikunta rasvakudos rasvaton painon muutos (kg) kuva: Mikael Fogelholm (Garrow & Summerbell, Eur J Clin Nutr 1995)

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen painonhallintavaiheessa energiankulutus (kestävyys)kunto päivittäiset askareet sujuvat helpommin väsymys hyvä olo vähemmän aikaa passiivisiin harrastuksiin TV ym. istuminen liikunta helpottaa muiden elintapojen muutosta mekanismi? liikunnan muut vaikutukset terveyteen **

Euroopan sydänterveyden asiakirja sydänterveyden puhelinnumero 0-3-5-140-5-3-0 0 savuketta 3 km kävelyä pv:ssä tai 30 min muuta kohtuukuorm. liikuntaa 5 annosta hedelmiä & vihanneksia pv:ssä <140 mmHg verenpaine <5 mmol/l kokonaiskolesteroli <3 LDL-kolesteroli 0 vältä ylipainoa & diabetesta www.sydanliitto.fi/sydanliitto/euro_sydanterveyden_asiakirja

Kestävyysliikunta T2-diabeteksessa - näyttö glukoositasapainon parantamiseksi (A) 2,5 t/vk kohtuukuorm. FA 40-60 % VO2max TAI 1,5 t/vk kuormittavaa FA ei > 2 peräkk. pv ilman FA > 4 t/vk vähint. kohtuukuorm. FA (myös lihasvoimaharj.) vähentää CVD-riskiä (B) painonhallinta (B) > 7 t/vk vähint. kohtuukuormitteista (ADA, Sigal ym., Diabetes Care 2004;27:2518)

fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähintään puoli tuntia päivässä Metabolisen oireyhtymän elintapahoito liikapainon vähentäminen 5-10 % alkupainosta energiansaannin vähentäminen tyydyttyneen rasvan, kolesterolin, suolan vähentäminen ---- kuitujen lisääminen fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähintään puoli tuntia päivässä

Elintapamuutos (ruokavalio & liikunta) - kliinisesti merkittävä muutos verenpaine >-2 mmHg viitearvo <130/85 mmHg paino >-2…-3 kg tavoite -5…-10 % painosta pysyvästi kolesteroli >-0,5 mmol/l viitearvo < 5 mmol/l alkoholi >-10 % korkeintaan 1-2 annosta / pv ? tupakointi >5 % kehotuksen saaneista lopettaa liikunta >30 min päivittäin muutosten pysyvyys, pienet päätökset (Ketola ym. 2000, modif.)

Liikunnan lisäämiseen tähtäävän neuvontaprosessin kuvaus terveydenhuollossa D2D-PSHP (Oksa, Poukka ym.) Altistavat tekijät Mahdollistavat tekijät Vahvistavat tekijät Asiakas ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ”evvk” Asiakas harkitsee liikunnan lisäämistä ”mää vai, tarttisko?” Liikkumisesta on tullut terveyttä edistävä elämäntapa ”tää on mun juttu” Päätös liikunnan lisäämisestä kyllä Valmistautuu muuttamaan liikuntatottumuksiaan / kokeilee ja saa kokemuksia liikkumisesta ”nymmää alotan” Liikunta on säännöllistä ja jatkuvaa ”tätä täytyy saada lisää” ASIAKAS ei Kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen ja antaa liikuntaneuvontaa ”mitäs mieltä oot, oliskos syytä?” Ohjaa henkilökohtaisen liikunnan aloitukseen ”tätä olis tarjolla, mitäs valitset?” Seuraa ja tukee ”hyvä, jatka ihmeessä!” Terveydenhuollon ammattihenkilö Terveysliikunta-fysioterapeutti/ fysioterapeutti Tekee liikuntasuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, ohjaa yksilöllisesti ja ryhmissä ”konstit on monet, kokeillaanko tätä? miltäs tuntui?” Terveydenhuollon liikuntaan ohjaavasta ryhmätoiminnasta vastaava henkilö Järjestää terveydenhuollon liikuntaan ohjaavan ryhmän esim. painonhallintaryhmä, terveysliikunnan neuvontaryhmä ”porukasta pontta” Mahdollistaa asiakkaan liikkumisen turvallisesti ja omaehtoisesti elinympäristössään ”lipsumatta liukkaalla” Liikuntapalvelun tarjoajat Järjestää, markkinoi ja myy terveydenhuollon ulkopuolisia liikuntapalveluja ”kylläpä vesijuoksu vetää” M-RV/HI/TP/HO/er