EUTR ja due diligence puutuotemarkkinoiden toiminnassa – mitä vaikutuksia odotettavissa? Jani Holopainen & Anne Toppinen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Metsäekonomistiklubin vuosiseminaari

1.Metsäsertifioinnin nykytila Suomessa 2.Lacey Act ”Due Care” vs. EUTR ”Due Diligence” 3.Teemat ja aineistot 4.Tulokset: •EUTRn vaikutukset •EUTRn tehokkuus poistaa esteitä 5.Johtopäätökset Sisällysluettelo

•Suomen talousmetsät: 95% sertifioituja •Vienti: lähes kaikki sertifioituja puutuotteita The Nordic wood product value chain (Räty et al adapted from Nord 2005) Johdanto

•Pieni osa sertifioituina puutuotteina lopputuotemarkkinoille •Kysyntä merkittävin tekijä sertifioinnille (Schepers 2010) •Kansainvälisillä markkinoilla kysyntää ja painetta sertifioida (Van Kooten et al. 2004)  Suuret vientivoittoiset metsäteollisuusyritykset sertifioivat (Vidal et al. 2005)  UK:n markkinoilta identifioitu kolmentyyppisiä esteitä: kysyntä-, tarjonta- ja organisaatiotaso (Werndle et al. 2006) Johdanto

•Edistääkö EU puutavara-asetus (EUTR) puun alkuperäsertifiointi (CoC) ja metsäsertifiointia: 1) tuontipuun osalta? 2) eri tuotantotasoilla sekä lopputuotteilla? •Vai onko EUTR:n Due Diligence vaatimus, erityisesti laittomuusriskin hallinta, syrjäyttämässä sertifioinnin? •Kuinka EUTR toteutetaan Suomessa? Johdanto Toimivaltai -nen vir.om Monitoroin -ti ORGt Due- Diligence PEFC Sertifionti- laitokset FSC Uusia palveluita? Suomen viranomainen

US Lacey Act muutettu 2008 EU puutavara-asetus 3. maaliskuuta 2013 Laillisuus Kieltää puutavaran tuonnin ja kaupan tapauksissa, joka rikkoo Yhdysvaltain tai minkä tahansa maan lakeja Kieltää puutavaran asettamisen EU markkinoille, kun se rikkoo kansainvälisiä tai puun alkuperämaan lakeja Vastuulliset toimijat Kaikki puutavarakauppiaat Pääasiallisesti puun tuojat/tuottajat EU markkina- alueelle, mutta myös seuraavat toimijat kirjanpitovastuussa Tuotteet Kaikki puutavaratuotteet, lukuun ottamatta esim. kierrätys- ja pakkaustuotteita Puutuotteet lukuun ottamatta esim. bambu- ja rottinkituotteet sekä painokirjallisuus-, pakkaus- ja kierrätystuotteet Vaatimukset -Tuonti-ilmoitusvaatimus (Import Declaration Requirement), -”Due Care” -Asianmukainen huolellisuus (due diligence) -vaatimus ensimmäiselle tavaran markkinoineille asettajalle -Kaikki puutavarakauppiaat kirjanpitovelvollisia myyjistä ja asiakkaistaan Yhteensopivuus CITES, IUCN Red List, UNEP data. ”Due Care” työkaluina mainittuna mm. kirjanpitomenettelyt ja teollisuusstandardit (USDA) FLEGT ja CITES yhteensopivuus. Sertifiointijärjestelmät riskien arvioinnissa ja vähentämisessä. Rangaistukset Takavarikoista, lieviin ja törkeisiin rikkomuksiin. EU jäsenvaltiot määrittelevät. Vertailunäkökulma USA:n Lacey Act

Sertifioinnin rooli US Lacey Act - asetuksessa ”Due Care” ”Due Diligence” Lacey Act:Ei määritelty itse laissaEUTR:1) Tavarantoimitus tiedot USDA määritelmä: 1) Kysymysten esittäminen 2) Riskien arviointi 2) Yhteensopivuus suunnitelmat 3) Riskien vähentäminen 3) Teollisuusstandardit 4) Kirjanpito menettelyistä 5) Muutokset yllämainituissa toiminnoissa, kun käytäntö niin vaatii Sertifioinnin rooli: Gibson Guitar: Eboni –puuta Madagascarista 2009, FSC Controlled Wood –sertifioitua ruusupuuta Intiasta 2011 (rikkoi US oikeuslaitoksen käsitystä jalostetun puun viennistä Intiasta) Sertifioinnin rooli: Sertifiointijärjestel mät riskien arvioinnissa ja vähentämisessä. Käytäntö:“Gibson’s Lacey Act Compliance Program” (US Department of Justice Aug 2012) Käytäntö:27 toteuttamistapaa, konfliktit??? (Ottitsch 2013)

•Suomen toimijoiden organisoituminen •EUTR tehokkuus poistaa esteitä sertifioinnille •Seitsemän asiantuntijahaastattelua, loka- ja marraskuussa 2012 •Sertifiointijärjestöt, sertifiointilaitokset, tuottajien ja teollisuuden edustajat Teemat ja data

Toimijoiden organisoituminen: •Monitorointiorganisaatioina kansainväliset sertifiointilaitokset •Laillisuusverifiointijärjestelmät jo käytössä ja niitä markkinoidaan ensimmäisenä askeleena CoC -sertifioinnille •Sertifiointijärjestöt kehittäneet CoC -standardistonsa EUTR vaatimusten mukaisiksi (yhteensopivuus kauppa- ja tullilakien kanssa) •PEFC tarjoaa CoCn osana myös pelkän “asianmukainen huolellisuus” (due dilligence) -järjestelmän •Toimivaltaisena viranomaisena Suomessa toimii Maaseutuvirasto EUTRn vaikutukset sertifioinnille

Suorat vaikutukset: •Vain tuontipuulle (15% teollisesta puunkäytöstä) •Suurilla yrityksillä on jo käytössä EUTRn vaatimat järjestelmät •Pienet yritykset omaksuvat todennäköisemmin laillisuusverifioinnin kuin sertifioinnin •Korkeammat sertifiointikustannukset tuontipuulle •”Pienemmät” kustannukset ylemmillä tasoilla arvoketjussa EUTRn vaikutukset sertifioinnille

•Tuojilta vaaditaan enemmän strategista sitoutumista verifioinnille / sertifioinnille •Tähän asti ei-sertifioidut tuotteet tod.näk verifioiduiksi / sertifioiduksi EUTRn tehokkuus poistaa esteitä

•Kehittyneemmät tietojärjestelmät sekä hankintatoiminnot •Parantunut B2B -kysyntä sekä läpinäkyvämpi tuotantoarvoketju mahdollisesti poistaa solmukohtia sertifioinnille – edesauttaa sertifiointia •Vakiintuneet hankintaketjut pakotettuja muuttumaan, jotta EUTR vaatimukset täyttyisivät – edesauttaa sertifiointia EUTRn tehokkuus poistaa esteitä

•Ei vaikutusta sertifioitujen tuotteiden kuluttajakysyntään, jos on, se voidaan laskea kasvaneen näkyvyyden ja kuluttajien ympäristötietoisuuden ansioksi •Moni organisaatio- sekä tarjontapuolen esteistä säilyy kysynnän vähyyden vuoksi EUTRn tehokkuus poistaa esteitä

•EUTR ei vaikutuksia kotimaan raakapuuketjuun, vain tuontipuulle •Identifioidut esteet: pirstaloitunut markkinarakenne, pitkä jalostusketju, sertifioidun puun kysynnän sekä lisähinnan puute •EUTR ei vaikutusta kysyntään  Tämän hetkinen käsitys sertifioinnin hyödyistä sekä strateginen sitoutuminen ilmeisemmin pysyy ennallaan  Laillisuusverifiointi valitaan alkuperäsertifioinnin (CoC) sijaan Johtopäätökset

Mutta: •Jotkut yritykset sekä julkisen sektorin toimijat voivat muuttaa hankintastrategioitaan •Jotkut organisaatio- ja tarjontaesteet pienenevät tai häviävät  Pienentynyt kynnys sertifioinnille  Verifiointi 1. askel kohti sertifiointia •Lopullinen päätös kuitenkin riippuu asiakkaiden/kuluttajien käsityksistä ja sertifioitujen puutuotteiden kysynnästä •Onko päivitetyt laillisuusverifiointi / sertifiointi standardit riittäviä due diligence toteutukseen? Johtopäätökset