Hankintadirektiiviuudistus FIPSU Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM

Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista Suomessa on tiukin hankintalaki Euroopassa sote-palvelujen osalta – EU komission julkaiseman tutkimuksen (2011) perusteella hyvin monessa EU-maassa on kilpailutussääntöjä sote-hankinnoissa; lähes kaikissa jäsenvaltioissa sote-hankinnoista tulee ilmoittaa etukäteen Hankintalaki ohjaa ostamaan vain hinnalla – hankintalaki jättää hinnan ja laadun suhteen painotuksen täysin hankkijalle – laadun osalta kyse on siten hankkijan osaamisesta ja ratkaisuista hankintaa koskien sekä siitä lainsäädännöstä, joka ohjaa hankinnan sisältövaatimuksia (esimerkiksi rakentamisessa rakentamismääräykset ja sosiaali- ja terveyspalveluissa substanssilainsäädäntö) Uudessa direktiivissä sekä yhdenmukaistetaan eri maiden sote-hankintojen sääntelyä että panostetaan laatutekijöihin

Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi Ehdotuksia käsiteltiin vuoden 2012 aikana sekä neuvostossa että parlamentissa Neuvosto ja parlamentti esittivät omat muutosehdotuksensa vuodenvaihteessa 2012/2013 Neuvoston ja parlamentin väliset ns. trilogineuvottelut käytiin kevään 2013 aikana. Parlamentti ja neuvosto saavuttivat yhteisymmärryksen direktiivipaketin sisällöstä kesällä 2013 – seuraavaksi paketti etenee hyväksymiseen parlamentissa (täysistunto) ja neuvostossa (ministerikokous) Tuoreimpien tietojen mukaan parlamentti äänestää paketista tammikuun lopussa 2014 Direktiivit annettaneen helmikuussa 2014

Konkreettisia uudistuksia Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen – neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisämääritelmiä lähes jokaiseen keskeiseen termiin (hankintasopimus, hankintayksikkö jne.) Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat – hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi artiklansa, viittauksia reilun kaupan tuotteisiin, työoloihin, tasa-arvoon jne. Pk-yritysten aseman parantaminen –hankintojen jakamiseen vahva paine uudessa direktiivissä (koskee kaikkia direktiivin hankintoja), vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (European single procurement document) vaatimusten täyttymisestä Asianmukaiset menettelytavat – toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan Valvonta – jäsenvaltioihin luotava valvonnan järjestelmä, jossa havaittuihin virheisiin voidaan myös reagoida, osana valvontaa myös raportointi ja neuvonta

Konkreettisia uudistuksia Jäsenvaltioiden tulee siirtyä sähköisiin viestintävälineisiin direktiivissä asetetun siirtymäajan kuluessa Ilmoitukset sähköisesti, tarjouspyynnöt sähköisesti saataville, tarjoukset voitava jättää sähköisesti Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. Ensin kilpailutetaan tutkimus/kehittämistyö innovatiivisen tuotteen synnyttämiseksi, tämän jälkeen voidaan kilpailuttamatta hankkia kehitystyön pohjalta syntynyt tuote sen kehittäjältä Sopimusmuutoksista oma uusi sääntö: jos sopimukseen tehdään sopimuskaudella merkittäviä muutoksia, tulee sopimus kilpailuttaa uudelleen

Konkreettisia uudistuksia Direktiivissä asetetaan katto liikevaihtoa koskevalle vähimmäisvaatimukselle Hankintayksikkö voi asettaa enintään 2 x hankintasopimuksen arvon mukaisen vähimmäisvaatimuksen – kannustetaan käyttämään muitakin keinoja selvittää toimittajan kyky suoriutua hankinnasta Self cleaning –toimenpiteistä omat säännöt uuteen direktiiviin: toimittaja voi päästä eroon poissulkemisen ”leimasta” ryhtymällä toimenpiteisiin ongelmien vaikutusten poistamiseksi ja tulevien väärinkäytösten estämiseksi (henkilöstöratkaisut, yrityksen toimintakulttuurin muuttaminen jne.) Halvimman hinnan valintaperuste poistettiin – nyt ainoastaan kokonaistaloudellinen edullisuus (jonka sisällä voi tosin ottaa huomioon vain hinnan) – kannustetaan laadun huomioimiseen

Konkreettisia uudistuksia Elinkaariarviointi pohjaksi ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen: saa huomioida tekijän, jos se sijoittuu johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen Työntekijöiden työolot Tavaran valmistuksesta syntyvät päästöt ilmastoon Ajoneuvon käytön päästöt Ei kuitenkaan tekijöitä, joilla ei liityntää mihinkään elinkaaren vaiheeseen, esim. yrityksen hyväntekeväisyystoiminta Sosiaalisia näkökohtia kuten työntekijöihin liittyviä teemoja suositellaan asetettavaksi sopimuksen toteuttamisen ehtoihin Sopimuksen toteuttamisen ehtojen täyttyminen ajoittuu sopimuskaudelle, ei niinkään tarjouskilpailuvaiheeseen

Tapoja huomioida työhön liittyviä tekijöitä sosiaalisina näkökohtina Asetetaan sopimusehdoissa velvoite toimittajalle työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, vammaisia, maahanmuuttajia jne. Vaaditaan työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista läpi alihankintaketjun – pyydetään lisäksi toimittajaa täyttämään esimerkiksi itsearviointilomake vastuullisuusasioiden täyttymisestä hankinnassa Todetaan sopimusehdoissa, että hankintayksikkö voi tehdä tarkistuksia työoloihin kesken sopimuskauden

Konkreettisia uudistuksia Hankintayksiköille velvoite pyytää voittajalta alihankkijoiden yhteystiedot ennen sopimuksen tekemistä; jäsenvaltioille mahdollisuuksia säätää pitkälle meneviä vaatimuksia vastuista alihankintaketjuissa

Konkreettisia uudistuksia Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että toimittajat noudattavat hankintasopimusten yhteydessä EU:n ja kansallista ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädäntöä, mukaan lukien työehtosopimukset Hankinnoissa em. velvoitteiden noudattamista voidaan valvoa Tarjoajan poissulkemisarvioinnissa (lainsäädännön rikkominen) Poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisarvioinnissa (hinnan alhaisuuden taustalla työntekijöiden oikeuksien polkeminen) Hankintayksiköille velvoite pyytää voittajalta alihankkijoiden yhteystiedot ennen sopimuksen tekemistä; jäsenvaltioille mahdollisuuksia säätää pitkälle meneviä vaatimuksia vastuista alihankintaketjuissa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnat kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, kun niiden arvo ylittää 750 000 euroa Tällöin SOTE-palveluhankinnoista tulee ilmoittaa sekä etukäteen että jälkikäteen (HILMA) Jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön kansallisessa hankintalaissa kilpailuttamissääntöjä näille hankinnoille. Tarkempien sääntöjen laatiminen jätetään kunkin jäsenmaan harkittavaksi, kunhan tasapuolisuuden ja avoimuuden vaatimukset täyttyvät Sääntöjä laadittaessa tulee varmistaa, että hankkijatv oivat ottaa huomioon laadun, jatkuvuuden, saatavuuden sekä asiakasryhmien erityistarpeet Jäsenvaltiot voivat halutessaan tuoda vahvemmin vertailuun laatuun ja kestävään kehitykseen liittyviä kriteereitä

Kansallinen täytäntöönpano Direktiivillä 2 vuoden täytäntöönpanoaika Kansallisesti voidaan/joudutaan ratkomaan kysymykset, joissa direktiivi antaa jäsenvaltioille harkintavaltaa, mm. Kynnysarvon alittavat hankinnat Mitkä menettelyt käyttöön sote-palvelujen hankinnassa? Käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisen tarkemmat säännöt? Hankinnoista kirjauksia myös hallitusohjelmassa

Kiitos! Markus Ukkola Puh. 029 504 7018 markus.ukkola@tem.fi