Karelia-amk kehittämisraportti 20.3.2014 Suunittelujohtaja Lasse Neuvonen Kommentit MPKK:n raporttiin keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ Karelia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen tavoitteena on sujuva ja tarkoituksenmukainen toiminta strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, opiskelijoiden/palvelun käyttäjien tarpeiden tunnistaminen ja annettujen lupausten täyttäminen, toiminnan jatkuva kehittäminen sekä kehittämistyön näkyväksi tekeminen kaikissa toiminnoissa ja jokaisen omassa työssä.

Yhteenveto KKA:n laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnista ”Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusta ja sen kehittämistä kuvaa pitkä kehittämisen kaari sekä tiivis yhteys korkeakoulun strategisiin valintoihin ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Laadunvarmistus on rakennettu kiinteäksi osaksi korkeakoulun johtamis- sekä toiminnanohjausjärjestelmää. Laatutyö on luontainen osa eri yksiköiden toimintaa, ja laatukulttuuri integroituu vahvasti korkeakoulun arkeen. Laadunvarmistus kattaa kaikki korkeakoulun toiminnot ja myös jatkuvasta parantamisesta sekä epätyydyttävään laatuun reagoimisesta on konkreettisia näyttöjä. Laadunvarmistus on erittäin perusteellisesti dokumentoitu ja sen menettelytavat tukevat toiminnan kehittämistä. Laadunvarmistusjärjestelmä on kokonaisuudessaan edistyneessä vaiheessa.”

KKA:n auditoinnin kehittämissuositukset Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on laadunvarmistustyössään niin pitkällä, että laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa voisi harkitusti keventää ja laatutyön suunnitteluun käytettävää aikaa vähentää esimerkiksi poistamalla matriisiorganisaation päällekkäisyyksiä. PKAMK:n pitkä laatutyön perinne antaa hyvät lähtökohdat rakentaa ISAT-kumppanuuskorkeakoulujen yhteistä laadunhallinnan järjestelmää. Esimiesten ja avaintoimijoiden työn kuormittavuutta tulisi arvioida laatu- ja kehittämistyöhön käytetyn ajan osalta. Laadunvarmistuksen tulisi nykyistä systemaattisemmin tukea strategiassa keskeisen kansainvälistymistavoitteen toteutumisen seurantaa ja arviointia. Laadunvarmistuksen tuottamaa ansiokasta aineistoa ja palautetietoa voisi koota, tiivistää ja jalostaa sidosryhmien ja henkilöstön käyttöön. Laadunvarmistusta tulisi kehittää siten, että se innostaisi ja kannustaisi uusiin avauksiin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Näköpiirissä oleva yhtiöittämisprosessi antaa erinomaisen mahdollisuuden esimerkiksi päätöksentekoketjujen lyhentämiseen. Laadunvarmistuksen kuvauksen tulisi tukea osaamisperusteisuuden aitoa toteutumista opetussuunnitelmissa, opetuksessa ja oppimisen arvioinnissa. Opiskelijoiden puhevaltaa ja ideoita tulisi hyödyntää vahvemmin, ja opiskelijat tulisi integroida aktiiviseksi osaksi TKI-toimintaa hankeideoinnista hankearviointiin ja käytäntöön viemiseen asti. Opiskelijoiden tietoisuutta laadunvarmistuksesta tulisi parantaa ja opiskelijoiden roolia laadunvarmistuksen kehittämistyössä kasvattaa. Laadunvarmistus voisi tuottaa enemmän opetuksessa ja henkilöstön kehittämisessä hyödynnettävää tuoretta työelämätietoa. Tuki- ja palvelutoimintojen tarjontaa erityyppisten asiakkaiden näkökulmasta voisi edelleen kehittää. Esimerkiksi palveluiden saatavuutta alueellisesti, perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella ja myös englanniksi tulisi parantaa.

Kehittämistoimenpiteet auditoinnin jälkeen Toiminnan suunnittelu strategiaprosessin uudistaminen ja uuden strategian laadinta yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen suunnitelman tekeminen vuosille 2012–2017 toiminnanohjauksen vuosikellon uudistaminen ja päivittäminen johdon katselmuksen uudistaminen vuorovaikutteisemmaksi Toimintaprosessit prosessien kehittäminen ja yksinkertaistaminen opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen ja sidosryhmien kanssa intranetin sisällön päivittäminen ja keventäminen kokouskäytänteiden keventäminen Laatukäsikirjan ja opiskelijan laatuoppaan päivittäminen ja kääntäminen englannin kielelle asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönotto systemaattisesti koko ammattikorkeakoulussa

Kehittämistoimenpiteet auditoinnin jälkeen Toiminnan arviointi sisäisen auditointiprosessin kehittäminen ottaen huomioon korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuoden 2011–2017 ohjeistus osavuosikatsausraportoinnin uudistaminen palautekyselyjen uudistaminen ja päivittäminen (opiskelijapalaute, henkilöstöpalaute, työelämäpalaute, valmistuneiden työelämään sijoittumisen seurantapalaute) toiminnan tulosten seurantaa on kehitetty ennakoivampaan ja reaaliaikaisempaan suuntaan osallistuminen kansainväliseen sosiaali- ja terveysalan harjoittelun kehittämisen bencmarking-hankkeeseen osallistuminen kansainväliseen Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen (ISAT) painoalojen arviointiin kumppanuustoiminnan arviointi ja ulkoisen viestinnän kehittäminen kumppaneihin Toiminnan kehittäminen opiskelijoiden mukaanotto aktiivisemmin laatujärjestelmän kehittämistyöhön palautteen palaute-toiminnan vakiinnuttaminen Green office -toiminnan käynnistäminen Karelia-ammattikorkeakoulussa

Kehittämiskysymykset MPKK:lle: Miten opiskelijat saadaan sitoutettua laatutyöhön? Mitä keinoja kumppanuustoiminnan arviointiin ja kumppanuusviestintään? Toiminnan tulosten seurantajärjestelmän ja ennakoinnin kehittäminen?

Kommentit MPKK:n raporttiin Liiketalouden ja tekniikan keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen

K MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN RAPORTIN KYSYMYKSET Onko riskienhallinta on saatu aidosti laadunhallinnan osaksi vai onko se erillinen kokonaisuus, joka tukee korkeakoulun johtamista? Laadunvarmistuksen ohjausryhmän rooli ja miehitys on muuttunut. Mitä muutoksella tavoittelitte? Millaisia mittareita käytätte? Millaisia kokemuksia prosessien mittaroinnista teillä on? Miten organisaatiossa on jaettu prosessivastuut ja linjavastuut? Miten ja missä eri laatujärjestelmän osien (prosessit, palautejärjestelmä, itse- ja riskiarviointi) tuottama tieto integroituu toimintaa kehittäväksi moottoriksi?