Mielenterveystyön luento

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aggressiokasvatusta Luento nro 3. Oppitunti nuoremmille.
Advertisements

Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Tietoturvallisuuden huonetaulu
2. Terveyteen vaikuttavat tekijät
LASTEN KOKEMUKSET JA OSALLISUUS SAIRAALASSA
Case: UNIC-Services Oy. UNIC-Services Oy  Perustettu 1993, perustaja Saara Remes- Ulkunniemi  Yritys tarjoaa koulutuspaveluita eri puolilla Suomea 
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Yksilön yhteiskuntavastuusta C:\A2009\BM\Yht © YksilöYhteiskunta Yksilön.
Turvallisuuskulttuuri, työmetodit ja ohjeistus
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
Voimaantuminen ihmisten kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa korostuu oma sisäinen vahvistuminen ja se, että ihminen.
Tietojen hallinta Alkuperäinen teksti:
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012.
Työntekijöiden odotukset työhyvinvoinnille
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
YHTEISÖLLISYYDESTÄ TYÖHYVINVOINTIA
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Fisma ry:n kehittämän projektin estimointi- ja mittauskonseptin instituionalisointi käytännön ohjelmistoprojektien johtamiseen Minigradu esitys
2. Terveyteen vaikuttavat tekijät
Syömishäiriöiden hoito OYS:n Lasten ja Nuorten klinikassa
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Lahden kaupungin vanhusten kotihoidon palvelujen uudistaminen tarinateatterin keinoin Prosessi liittyy Lahden kaupungin "Kotiin kohdistuvien palveluiden.
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Via Vis – väkivaltatyöhankkeen vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta "Mun stressihormonit on ainaki 90 pinnaa tullu alaspäin" Helena Parkkila, KM, tohtoriopiskelija.
Väkivaltainen ekstremismi Suomessa
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Lauri Rauhalan ihmiskäsitys
Vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
TYÖHYVINVOINTI- MITÄ SE ON VAI ONKO SITÄ?
OPISKELIJAA TUKEVA PALAUTE
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus
VESO – päivän teemana OPPIMISKÄSITYS - vaiheet ja menetelmät
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Kerro parille, miltä tuntui tehdä rentoutusharjoituksia. Kerro myös mikä häiritsi/syvensi sinun rentoutumistasi. Kotitehtävän läpikäynti.
TYÖTERVEYSHUOLTO MUKANA HYVISSÄ RATKAISUISSA
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
HPH konferenssi Turku 2011 Improving health gain orientation in all services: Better cooperation for continuity of care Koordinaattori Virpi Honkala, STES.
TYÖSUHTEEN ALUSSA: Työelämän pelisääntöjä
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
Väkivaltatilanteissa toimiminen ja tilanteiden käsittely
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Suomen mielenterveysseura
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
Päihdehuoltolaki /41 Voimaan
Suuttumuksen hallinta
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
Näyttöön perustuvan tehohoitoympäristön suunnittelu potilaan ja perheenjäsenten näkökulmasta Tiina Koskela, TtM-opiskelija.
PERHEVÄKIVALTA tte. Mitä perheväkivalta on?  Fyysinen: kurittaminen, potkiminen, lyöminen  Henkinen: sanallista alistamista, nolaamista ja vapauksien.
ASEPTIIKKA Marianne Niinimäki.
TE4 Turvallisuus ja hyvinvointi Hurtig Tehtävä: Miten suomalaisilla työpaikoilla panostetaan työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen?
TYÖKYKY TYÖNTEKIJÄN VOIMAVARAT s * Terveys, elintavat, lepo * Osaaminen, kehittyminen * Arvot, asenteet, motivaatio * Elämäntilanne TYÖN VAATIMUKSET.
"En olekaan ainoa, jolle on tapahtunut tämmöistä” Lapsiperheiden suruleiri kuoleman kohdanneiden perheiden tukena Tarja Huttunen ja Hanne Malkki Espoon.
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
PRECEDE-PROCEED –malli
Kantasairaala-hankkeen kehittämispäivä Johdon terveiset
Tietoturva internetissä
Yhteenveto: Kohtaamisen kulmakiviä
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
Esityksen transkriptio:

Mielenterveystyön luento Aiheet: Aggressiivisuus Rajoittaminen Kuntoutus Valmistanut Doris O. Aghazarian

Aggressiivisuus ja väkivalta Lähde: Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen – toimintamalli väkivaltatilanteiden kohtaamiseen, Koulutuksen ja toimintamallin soveltuvuuden arviointi, Marja Leena Leppänen, Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Joulukuu 2004

Aggressiivisuus ja väkivalta Psykologinen määritelmä: syyt löytyvät yksilön persoonallisuudesta, hänen psyykkisestä kehityksestään ja kokemusmaailmastaan. Sosiokulttuurinen selitys: seuraus epäonnistuneista yhteisömuodoista, yksilön kannalta epäsuotuisasta vieraantumisesta yhteiskunnasta. Biologinen näkemys: yksilön perimä, hänen neurologisten tai fysiologisten prosessien toiminnallinen häiriö ja niiden aiheuttamista oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista. (s. 12)

Aggressio ja aggressiivisuus Taipumus aggressioon on kaikilla ihmisillä. Se on perusvietti, ja sillä viestitetään tunnetilaa. Aggressiivisuus on hyökkäävyyttä toisen vahingoittamismielessä tai sillä uhkaaminen. Agressiivisuus voi olla tunnepohjaista tai harkittua käyttäytymistä. (s. 12)

Väkivallan kohteeksi joutuminen työpaikalla Väkivallan uhkan lisääntyminen ja huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta vähentävät työssä tyytyväisyyttä ja hakeutumista töihin. Sillä on sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. Se altistaa välittömiin ja posttraumaattisiin reaktioihin. (s.16)

Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja On tärkeää tunnistaa väkivallan riskiä lisäävät tekijät, sillä niitä minimoimalla voidaan ennaltaehkäistä väkivaltaa. (Claravall 1996,43) Väkivaltaa ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä voidaan ennakoida ja ehkäistä. Perusturvallisuus varmistetaan työympäristön rakenteellisten rataisujen ja turvatekniikan avulla.

Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja - jatkuu Riskit tulee kartoittaa työpaikoittain selvittämällä millaisia väkivaltatilanteita esiintyy, kuinka usein, milloin ja kuinka niissä toimitaan. Työpaikan turvallisuuteen voidaan oleellisesti vaikuttaa työtilojen rakenteellisessa suunnittelussa huomioimalla väkivaltaisista potilaista johtuvat erityistarpeet. Hälytysjärjestelmät, kulunvalvonta ja pakoteiden järjestäminen ovat turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. (s. 22)

Väkivaltatilanteiden hallinta Psykiatrisissa sairaaloissa väkivaltatilanteiden hallinnassa käytettäviä menetelmiä ovat perinteisesti olleet eristäminen, rajoittaminen ja lääkitys. Tahdonvastaisilla interventioilla pyritään edistämään potilaan psyykkisen tilan kohentumista, mutta samalla rajoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Pyrkimyksenä on välttyö potilaan fyysiseltä rajoittamiselta, koska potilaan oikeuksien ja arvokkuuden kunnioittaminen on terapeuttisen vuorovaikutuksen perusperiaate. (s. 22)

Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen (HTFR) - toimintamalli Tarjoaa uuden tavan ratkaista hankalia asiakastilanteita. Se pohjautuu Englannissa Reaside klinikassa ja Keelen yliopistossa kehitettyyn MAPA (The Management of Actual or Potential Aggression –metodiin) Suomessa menetelmä on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä alkaen Kellokosken sairaalassa. Menetelmällä on Suomessa monta nimeä paikallisten projektien mukaan (s. 23)

Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoit--taminen (HTFR) – toimintamalli /jatk. Menetelmällisesti HTFR muodostuu kahdesta ammatillisen osaamisen moduulista: Terapeuttisen vuorovaikutuksen hallinnasta Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisesta. Taidot antavat työntekijöille mahdollisuuden huolehtia aggressiivisesti käyttäytyvästä potilaasta tiimityönä ja koordinoidulla tavalla (s.23)

HTFR - jatkuu Tässä toimintamallissa vuorovaikutukselliset ratkaisuyritykset ja työskentelymallit ovat ensisijaisia toimintatapoja aggression kohtaamistilanteessa. Terapeuttisten sanamallien hallinta, oman käyttäytymisen (esim. vastatunne) ja oman aggression fysiologinen viriämisen tiedostaminen ja hallinta ovat keskeisiä. Työyhteisö pyritään luomaan sellaiseksi, ettei se hyväksy toisen ihmisen tai ympäristön vahingoittamista. (s. 23)

HTFR - jatkuu Työyhteisössä tunnistetaan yhteisön vuorovaikutukselliset keinot vaikuttaa ennaltaehkäisevästi väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Teoritietoa hallitaan. Fyysinen rajoittaminen on viimeisin keino sen jälkeen, kun kaikki mahdolliset muut keinot ovat epäonnistuneet ja väkivallan uhka on ilmeinen. (s. 23)

HTFR - jatkuu Fyysisen rajoittamisen tarkoitus on ensisijaisesti hallita vaarallinen tilanne. Fyysinen rajoittamistilanne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kivuttomasti käyttäen erilaisia rajoittamistekniikoita istuen, seisten, lattialla selin ja vatsallaan maaten. Rajoittamisen tulee olla kohtuullista tilanteeseen nähden ja voiman käytön tulee olla mahdollisimman vähäistä haitan ehkäisemiseksi. (s.23-24)

HTFR - jatkuu Työryhmän jäsenten tulee olla yksimielisiä rajoittamiskäytännöistä. Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisen tavoitteena on estää turvallisesti ja terapeuttisesti potilaan häntä itseään, henkilöstöä tai ympäristöä tuhoava ja rikkova väkivaltainen käyttäytyminen. Käytetyt otteet ja kiinnipitokeinot ovat turvallisia, niissä huomioidaan kehton luonnoliset liikeradat. Menetelmätaidot mahdollistavat väkivaltaisesti käyttäytyvän potilaan turvallisen siirtämisen toimintatiloissa. (s. 24)

HTFR - jatkuu Monet ihmisten väliset ongelmat johtuvat puutteellisesta kommunikoinnista. Työntekijä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan vuorovaikutustilanteen kehittymiseen ja lopputulokseen. Useimmissa väkivaltatilanteissa on kysymys pelon ja vihan tunteesta. Mikäli työntekijä jostain syystä myötävaikuttaa näiden tunteiden yltymiseen, sen sijaan, että pyrkisi lievittämään niitä, väkivaltaisten tekojen riski kasvaa. (s.24)

Pohdittavaa Pohdi mitkä ovat tuntemuksesi seuraavien esimerkkitapausten kohdalla: Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, että tilanne on hallinnassasi, sillä... Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, ette oikein hallitse tilannetta, sillä... (s.33)

Väkivaltatilanteiden hallintaa edistäviä ja heikentäviä tekijöitä Ks. Monisteet (Lähteen taulukot sivut 43 ja 44)

Tilanteen jälkipuinti: Lähde: Hallittu hoidollinen rajoittaminen psykiatrisessa hoitotyössä, Ulla Ukonmaanaho, pro gradu-tukielma, Oulun yliopisto, 2006 Tilanteen jälkipuinti: Rajoittamiseen johtanut tilanne on potilaalle erittäin kuormittava. Jälkipuintikeskustelun tavoitteena on, että potilas pystyisi jäsentämään tapahtuneen mielessään ja oivaltaa miten vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä. Puinnissa, olisi hyvä olla hoitaja, johon potilas luottaa. (s.20)

Tilanteen jälkipuinti - jatkuu Jälkipuintikeskustelut auttavat tukemaan potilasta ja antamaan hänelle tietoa hoitomenetelmistä ja hoitoon liittyvistä asioista. Päämääränä on käydä läpi tapahtumaketju ja päästä mahdollisimman suureen yksimielisyyteen tapahtuneesta. Jälkipuintikeskustelut ovat opettavia tilanteita niin hoitajille kuin potilaalle. (s. 20)

Jälkipuinti - jatkuu Henkilökunnan väliset jälkipuintikeskustelut ovat tärkeitä ja merkittäviä, mutta joissakin yksiköissä niitä on hankala käydä. Lisäkoulutus ja ohjaus ovat näissä kysymyksissä tarpeellisia ja jatkuva henkilökunnan välinen keskustelu lujittaa yhteisiä näkemyksiä, jolloin ei helposti jakauduta eri leireihin vaikeiden paikkojen tullessa eteen.

Hallintakeinot Eniten käytettyjä ovat tässä järjestyksessä: Puhuminen Läsnäolo Huomion kääntäminen muuhun asiaan tai tekemiseen Potilaan ohjaaminen pois tilanteesta ja hänen kehoittaminen rauhoittua ilman kenenkään väliintuloa Lääkitys Rajoittaminen (s. 34)

Lukemista! LUE sivut 31-37: Mielenterveyspotilaan oikeudet, Suomen mielenterveysseura, 2. painos, 2001 Luvut 12.-16. Luku 12: Tahdosta riippumaton hoito Luku 13: Erityiset hoitotoimenpiteet ja lääkitys Luku 14: Potilaan oikeusturvan takaaminen Luku 15:Vankien ja kriminaalipotilaiden psykiatrinen hoito Luku 16: Ohjaus ja valvonta

Kuntoutus Yksilötyöskentelyä monisteista Ks. myös aikaisemmin jaettu moniste psykoedukaatiosta, joka löytyy netistä.