Aggressiokasvatusta Luento nro 3. Oppitunti nuoremmille.

Esitys aiheesta: "Aggressiokasvatusta Luento nro 3. Oppitunti nuoremmille."— Esityksen transkriptio:

1 Aggressiokasvatusta Luento nro 3. Oppitunti nuoremmille.
Tähän tuntiin on koottu useita suuttumuksenhallintamenetelmiä, joita voi hyvin opettaa jo pienemmille oppilaille. Opettaja voi muokata ja koota juuri omalle ryhmälleen sopivaa materiaalia myös muilta tunneilta.

2 Tunnin aihe Tunteet on! Suuttumuksen hallinta kannattaa
Liikennevalomalli Rauhoittavat ajatukset Mielikuvat ja ankkuritekniikka Jämäkkä käytös Suuttumuksen hallinta osaksi elämää! Tunteita on monenlaisia. On olemassa mukavia tunteita (uteliaisuus, myötätunto) ja hauskoja tunteita (ilo, innostus). On myös kurjia tai hankalia tunteita (viha, pelko, pettymys, raivo). Tällä tunnilla tutustutaan etenkin näihin vaikeisiin tunteisiin. Niitä on kaikilla. Ne eivät itsestään johda mihinkään pahaan tekoon.

3 1. Tunteet on! Millaisia tunteita tiedät? Kerro niiden nimiä!
Tunteet eivät ole tekoja. Tunteet eivät ole hyviä tai pahoja. Tunteet ovat ihmisen sisällä ja näkymättömiä. Niitä tulee ja menee, ja ne antavat voimaa. Vihaisena tekee mieli tehdä vihaisia tekoja. Iloisena tekee mieli vaikkapa hyppiä ilosta. Nälkäisenä tekee mieli alkaa syömään. Tunne ei kuitenkaan koskaan pakota ihmistä tekemään mitään.

4 Tunteita on monenlaisia
Kaikilla on tunteita Tunteita on monenlaisia Tunteet ovat ihmisen sisällä, ne eivät ole tekoja Kaikki tuntevat sekä pieniä että suuria tunteita. Toiset näyttävät tunteensa suureen ääneen ja ilmeillä. Toiset näyttävät tunteensa vain pienin vihjein. Tunteita voi myös salata ja piilottaa. Kaikki suuttuvat joskus. Jotkut suuttuvat eri asioista kuin toiset. Kaikilla on tunteet, eläimilläkin.

5 Voiko tunteita näyttää? Missä?
Voiko tunteita näyttää? Näytätkö kaikki tunteesi kotona? Entä näytätkö kaikki tunteesi bussissa? Jossakin mukavassa ja turvallisessa paikassa uskaltaa näyttää tunteet ja vaikka itkeä pois pahan mielen. Missä sinun turvapaikkasi on? Oman lemmikkieläimen kanssa kahden? Parhaan ystävän luona? Metsässä, jossa voi halata puita tai karjua ja riehua? Kerrotko salaiset tunteesi päiväkirjalle? Ilosta nauraminen on terveellisistä terveellisin tunnereaktio! Jo pelkkä suun kääntäminen hymyyn aiheuttaa mukavamman olon koko ihmisessä. Surullisenakin voi koettaa miettiä mukavampia asioita piristääkseen itseään. Hyväntuulisuus, ilo ja riemu edistävät terveyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta. Omia tunteitaan voi yrittää valita. Kannattaa valita mukavia ja terveellisiä tunteita! Kannattaa tehdä toisillekin mukava ja iloinen olo, silloin parantaa myös heidän terveyttään!

6 2. Suuttumuksen hallinta kannattaa
Kaikki suuttuvat joskus. Oman suuttumisen saa näyttää. Toisinaan suuttumus yltyy raivoksi asti, toisinaan sitä vain suutahtaa vähän. Raivoavana voi tehdä tyhmyyksiä. Se ei kannata. Ihminen voi itse päättää, mitä tekee suuttumisen tunteellaan. Pahaa ei kannata tehdä. Omaa suuttumustaan voi myös kasvattaa tai koettaa pienentää. Tätä kutsutaan suuttumuksen hallinnaksi. Kannattaa ottaa vastuu omista teoistaan myös suuttuneena, miettiä, mitä tekee. Silloin ei tarvitse katua tekojaan jälkeenpäin, suuttumuksen mentyä ohi.

7 Suuttumuksen hallinta
Suuttuminen on tunne, ei teko Voi olla suuttunut ilman että käyttäytyy rumasti Suuttumuksen hallinnasta on hyötyä Suuttuminen tapahtuu ajatuksissa, tunteissa ja kehossa Tunne ei koskaan ole paha tai hyvä. Tunne on pelkkä tunne, ja se menee aikanaan ohi. Teot näkyvät ja tuntuvat toisille ihmisille. Ne voivat olla pahoja, hyviä tai samantekeviä. Kannattaa itse päättää ja hallita omat tekonsa. Hallitse oma suuttumuksesi, älä anna sen hallita sinua! Suuttuessa sinussa tapahtuu paljon asioita. Ajatukset muuttuvat, syntyy ilkeitä ja suuttumista lisääviä ajatuksia, tai päinvastoin rauhoittumaan pyrkiviä ja mukavia ajatuksia. Tunteita kuohuu, tulee ärtymystä ja vihaa tai pelkoa ja lamaantumista. Kehossa tapahtuu hyvin paljon asioita, muun muassa sydän alkaa hakata, kädet puristuvat ehkä nyrkkiin ja lihakset jännittyvät.

8 Kaikki suuttuvat joskus, se ei haittaa
Tärkeää on, mitä teemme, kun suutumme Hallitse suuttumus, älä anna sen hallita sinua Tunteita ei tarvitse piilottaa ja salata. Kaikki suuttuvat joskus. Omat tunteensa saa näyttää. Omasta pettymyksestä, pahasta mielestä, surusta tai suuttumuksesta saa puhua. Jo puhuminen helpottaa. Ei kuitenkaan kannata jäädä pyörittämään pahaa mieltä päässään ja puheissaan. Ei kannata levittää pahaa mieltä ja kiukkua. Jos on oikein suuttunut, kannattaa miettiä mitä hyödyllistä silloin voisi tehdä. Kostaminen, toisten loukkaaminen tai väkivalta eivät ole hyviä tapoja osoittaa suuttumusta. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

9 Suuttumista ei tarvitse salata
Saa suuttua Suuttumista ei tarvitse salata Suuttuneenakaan ei silti saa satuttaa toisia tai rikkoa tavaroita Jos tietää, mistä itse suuttuu, on helpompi päättää, miten käyttäytyy suuttuneena Suuttumistaan ei tarvitse tukahduttaa. Suuttua saa. Suuttuneenakin on silti vastattava teoistaan. ”Se toinen ärsytti!” ei anna oikeutta käyttäytyä väkivaltaisesti. Ihminen voi harkita ja päättää, mitä tekee omilla tunteillaan. Jokaisella ihmisellä on tapoja, jotka auttavat hallitsemaan suuttumusta. Jokaisella ihmisellä on eri tilanteita, joissa he herkästi suuttuvat. Ihminen, joka ei riehu tai pakene suuttuessaan, on yleensä arvostettu. Kannattaa ajatella, ennen kuin toimii. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

10 Tutustu itseesi Kenelle yleensä suutut? Mikä saa sinut suuttumaan?
Miksi suutut? Miten suutut? Esimerkkejä: Miksi suutut? Esimerkiksi silloin, kun joku ärsyttää, kiusaa tai etuilee jonossa? Miten suutut? Esimerkiksi alatko huutaa, paiskoa tavaroita tai tuletko väkivaltaiseksi (lyöt, nipistät, potkit)? Oppituntimateriaalin kirjallisessa osiossa on annettu tehtäviä ja esimerkkejä aiheesta. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

11 Tutustu itseesi Mieti esimerkkejä siitä, miten olet menettänyt malttisi!

12 Ihmiset keskustelevat ajatuksissaan jatkuvasti
Näytän sille! Jonkun pitäisi antaa sille kunnon opetus… Eihän tässä ole mitään hätää… Ihmiset keskustelevat jatkuvasti ajatuksissaan itsensä kanssa. Samalla ihminen suunnittelee sitä, mitä aikoo tehdä. Samalla, kun puhelee itselleen ajatuksissaan, voi yrittää puhua rauhoittavasti. Omia ajatuksiaan voi itse ohjata ja valita! Opettele kuulemaan sisäinen keskustelusi ja ohjaamaan sitä! Muista myös kiittää itseäsi aina, kun olet toiminut oikein. Ei kannata ruveta riehumaan… Parasta että pidän suuni kiinni...

13 Väkivaltaisen käytöksen seuraukset
Käytös tarkoittaa tekoja. Teot vaikuttavat monin tavoin. Niiden vaikutukset voivat olla hyviä tai pahoja. Suuttuneena tehdyt teot johtavat usein huonoihin seurauksiin.

14 Aggressio on Tunne Mahtava energia Ei vielä teko Ei vielä väkivaltaa
Aggressio on suuttumiseen liittyvä, suuri tunne. Se olisi opittava kanavoimaan rakentavasti! Kannattaa opetella harkitsemaan, mitä kaikkea voi tehdä tällä valtavalla tunteella. Vaihtoehtoja kyllä on olemassa. Jo pienille lapsille liikennevalomalli on sopiva. On tärkeää tietää, että kaikki myrskyisät tunteet menevät aikanaan ohi, itsekseenkin. Pahimmankin rotkon jälkeen tulee aina ylämäki ja iloinen nauru voi jälleen yhdistää riitapukarit. Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa. Ne voi elää, antaa tulla ja tuntea. Suuret tunteet eivät ole paha asia vaan osa elämää. Aggressiotunne antaa myös sisuuntumisen tuomaa puhtia. Tunteiden hallintaa ja rauhoittumista voi harjoitella.

15 Suuttumuksen hallinta
Hallitsematon suuttumus muuttuu helposti väkivaltaiseksi käytökseksi Silloin usein rikkoo jotain, satuttaa itseään tai muita tai sanoo pahasti Hallitsematonta suuttumusta yleensä katuu myöhemmin Jos ihminen suuttuessaan hajottaa paikkoja, puhuu ilkeitä asioita ja haukkuu muita, hän usein katuu sitä jälkeenpäin. Vaikka suuttumisen hetkellä tuntuisi, että on ihan pakko tehdä niin, pian suuttumuksen tunteen mentyä ohi, alkaa kaduttaa. Sitten onkin pakko tulla toimeen omien tekojensa kanssa ja niiden seurauksia joutuu selvittelemään. Jos joku suuttuessaan tekee väkivaltaa, se on rikos. Silloin voi joutua tekemisiin poliisin kanssa ja saada rangaistuksen. Myöskään vanhemmilla ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Kurin pitäminen ei siis saa olla pahoinpitelyä, kuten lyömistä tai tukistamista. Joillekin oman suuttumuksen hallinta on vaikeampaa kuin toisille. Jotkut ovat äkkipikaisempia kuin toiset. Kenenkään ärsyttäminen tahallaan suuttumaan, ei ole oikein. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

16 Väkivaltaisella käyttäytymisellä on hyviä ja huonoja seurauksia
Hyvät seuraukset kestävät lyhyen aikaa Huonot seuraukset kestävät pitkään Huonot seuraukset liittyvät myös muihin ihmisiin, ja niillä on suurempi vaikutus kuin hyvillä Pikaistuksissa tehdyistä teoista seuraa harvoin hyviä asioita. Usein niistä seuraa monia huonoja asioita, joilla on vaikutuksia pitkään ja vieläpä useisiin henkilöihin. Tehkää harjoitus, jossa arvioidaan esimerkkien avulla maltin menettämisen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia! Oppituntimateriaalin kirjallisessa osiossa on annettu tehtäviä ja esimerkkejä, miten voi käsitellä suutuksissa tehtyjen tekojen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

17 3. Liikennevalomalli Liikennevalomalli on yksi yksinkertaisimmista suuttumuksenhallintakeinoista. Jo pieni lapsi tunnistaa liikennevalot ja tietää, että ne vaihtavat väriä itsestään. Liikennevaloissa punainen tarkoittaa aina pysähtymiskäskyä.

18 malli vihan ja pelon hallintaan
Liikennevalot - malli vihan ja pelon hallintaan PUNAINEN: PYSÄHDY! KELTAINEN: ODOTA! VIHREÄ: AJA! Liikennevalot on Ulpu Siposen kehittämä malli ja muistisääntö siitä, miten voi ajatella, kun raivo tai pelko täyttää mielen. Malli opettaa odottamaan pahimman tunnekuohahduksen yli, ennen kuin ryhtyy tekoihin. Liikennevalomalli voidaan opetella, harjoitella näyttelemällä ja suosittaa otettavaksi käyttöön myös todellisissa tilanteissa. PUNAINEN: Pysähdy! Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin rauhoitut. KELTAINEN: Ajattele… Miltä sinusta tuntuu? Miksi tunnet näin? Mitä vihan takana on? Miten voisit ilmaista itseäsi rakentavasti? Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä niistä olisi paras? VIHREÄ: Toimi. Valitse parhaalta tuntuva vaihtoehto ja kokeile sitä. Ulpu Siponen 2005.

19 PUNAINEN VALO Voimakas, juuri noussut tunne Pysähdy!
Mitä voi tehdä, jos on pakko purkaa painetta? Punainen valo tarkoittaa suurta tunnetta, valtavaa raivoa, vihaa tai pelkoa. Jos on pakko purkaa ”punaisen valon palaessa” painetta, keksi jotain, jonka avulla saat helpotettua oloasi, mutta et tee mitään tuhoavaa. Esimerkiksi: hypi tasajalkaa, huuda, juokse talon ympäri, laske sataan tai juo lasi vettä. Keksikää lisää esimerkkejä, joilla voi pärjätä pahimman tunteen yli tekemättä mitään tuhoavaa tai pahaa! Jo pieni lapsi saattaa muistaa liikennevalomallin niin elävästi, että kun hän seuraavan kerran suuttuu, hänelle voi tulla mieleen, että tämä on nyt se punainen valo, seis. Tämä ehkä vain sekunnin kestävä, keskittynyt ajatus saattaa riittää siihen, että hänen suuttumuksensa ehtii laskea juuri sen ratkaisevan hitusen verran, ettei hänen nyrkkinsä enää lähdekään lyöntiin, vaan tilanne laukeaa muulla tavoin. Ulpu Siponen 2005.

20 KELTAINEN VALO Odota! Älä ajattele vihaisia ajatuksia
Vaihda vihaiset ajatukset myönteisiin, rauhoittaviin ajatuksiin Keltainen tarkoittaa sitä hetkeä, kun pystyy taas ajattelemaan. Koeta miettiä, mitä tapahtui ja miksi olet vihainen. Ajattele sitten, mitä nyt voisit tehdä. Älä ajattele yllyttäviä ja vihaisia ajatuksia, jotka saavat sinut suuttumaan enemmän. Vaihda vihaiset ajatukset mukaviin, rauhallisiin ajatuksiin, jotka auttavat säilyttämään maltin koko ajan. Ulpu Siponen 2005.

21 VIHREÄ VALO Toimi Valitse mielestäsi rakentavin vaihtoehto
ja kokeile sitä Kun olet ehtinyt ajatella suuttumistasi hyvin, valitse parhaalta tuntuva teko ja kokeile sitä. Älä kosta, nolaa, kilpaile ilkeydessä tai hauku toista. Koeta päästä sovintoon ja ratkaisuun. Ilmaise suuttumuksesi jämäkästi. Ulpu Siponen 2005.

22 4. Rauhoittavat ajatukset
Omiin ajatuksiinsa voi vaikuttaa. Juttele itsellesi ajatuksissasi rauhoittavasti. Näin voit yrittää estää suuttumisen yltymistä.

23 Ajattele rauhoittavia asioita
Ennen suuttumusta Suuttumuksen aikana Sen jälkeen Eihän tässä ole mitään hätää… Voit koettaa ajatella rauhoittavia asioita koko ajan. Samoin kannattaa välttää vihaisia ajatuksia koko ajan. Kun suuttumuksen tunne on noussut kehossa, sen poistuminen kestää pitkään. Rauhoittavien ajatusten opettelu on tärkeää. Rauhoittavia ajatuksia täytyy toistaa itselleen usein, myös hankalan tilanteen mentyä jo ohi. Se, joka huutaa kovimmin, ei ole voittaja riidassa, vaan se, joka pystyy pitämään itsensä rauhallisena. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

24 Rauhoittavia ajatuksia
Ennen suuttumista: Otan ihan rauhallisesti. En etsi vaikeuksia Itse tilanteessa: En viitsi välittää. Puhukoon mitä puhuu. Onnistumisen jälkeen: Tosi hienoa! Onnistuin! ENNEN SUUTTUMISTA: Otan ihan rauhallisesti. En etsi vaikeuksia. Ehkä hän pitää suunsa kiinni, kun en ala inttää vastaan. Ei hänestä kannata välittää. Minäpä en suutu. Olen rauhallinen ihminen. ITSE TILANTEESSA: En viitsi välittää. Puhukoon mitä puhuu. En ole kuulevinani. En anna tuon vaivata minua. Eipäs nyt hermostuta. Sellaista sattuu. Ei hän tunne minua. Tyhjänpäiväinen juttu. Ei ole minun ongelmani. ONNISTUMISEN JÄLKEEN: Tosi hienoa! Hyvä minä! Onnistuin! Kyllä minä pystyn säilyttämään malttini. Hatunnoston arvoinen juttu! Tämän jälkeen hän varmaan jättää minut rauhaan. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

25 Suuttumuksen vahvistaminen ei kannata
Suuttumus häiritsee omaa oloa Vihaisena ei voi ottaa osaa mihinkään mukavaan Ei ole terveydelle hyväksi olla koko ajan suuttunut Ne, jotka purkavat heti suuttumustaan, ovat usein pahoillaan jälkeenpäin. Toisaalta, he eivät jää hautomaan vihaisia tunteitaan, vaan purkavat ne nopeasti pois itsestään. Jatkuva vihainen olo ja suuttumus häiritsee omaa oloa. Vihaisena ei ole kiva tehdä mitään. Silloin myös jää pois muiden joukosta. Pitkä suuttumus aiheuttaa terveydelle haittoja ja oireita, voi tulla vaikka pääkipua ja vatsakipua. Ei kannata pysähtyä kurjiin tunteisiin, vaan mennä niiden ohi nopeasti. Omaa hyvää oloa kannattaa rakentaa. Näin saa elämäniloa.

26 Esimerkki Kaverisi syyttää sinua asiasta, jota et ole tehnyt. Keksikää ryhmässä, mitä voit sanoa ajatuksissasi itsellesi pysyäksesi rauhallisena Esimerkkejä: Hän on väärässä, mutta ei hän sitä pahalla sanonut. Ei tästä kannata hermostua. Hänellä on ehkä huono päivä ja häntä harmittaa jokin ihan muu juttu. Mitäpä sillä väliä, mitä hän minusta ajattelee. Hän varmaan sotkee minut johonkin toiseen. En halua suuttua. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

27 Mikä auttaa pysymään rauhallisena?
Kehon rentouttaminen Rauhoittavat ja mukavat mielikuvat Rauhoittavien ajatusten avulla otettu aikalisä Rauhoittavat ajatukset auttavat ottamaan aikalisän: Se oli vahinko, ei se tarkoittanut. Puhun hänen kanssaan, selvitellään. Ehkä hän vain koittaa tehdä oman hommansa. En nyt halua suuttua. Mietitään ensin, mitä tässä tapahtui. Koitan hoitaa tämän asian rauhallisesti. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

28 Suuttumisen jälkeen Suuttumisen jälkeen on usein levoton ja hankala olo On tärkeää rauhoittaa itseään suuttumuksen jälkeen Miten voisit itse rauhoittaa itseäsi? Joskus suuttunut olo jää, vaikka suuttumuksen aiheuttanut asia olisi jo ohi. Keho on niin täynnä tunnetta ja voimaa, että on ihan pakko tehdä vielä jotakin. Tällaisessa tilanteessa voi harrastaa liikuntaa, kuunnella tai itse soittaa musiikkia, hakata tyynyä tai nyrkkeilysäkkiä, ottaa kovat löylyt, kirjoittaa päiväkirjaa, jutella kaverin kanssa, mietiskellä tai olla luonnossa. Näin tunne purkautuu mukavalla tavalla. Sen jälkeen on taas hyvä olo. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

29 5. Mielikuvat ja ankkuritekniikka
Omaan mieleen voi ajatella mukavan, tutun paikan. Tuttuja tuoksuja, ääniä ja hyvää oloa sisältävä ajatus voi tuntua turvalliselta ja rauhoittavalta. Se on omassa mielikuvituksessa ja kehossa asuva salainen onnenpaikka. Sinne voi ajatuksissaan siirtyä aina, kun meinaa ärtyä ja hermostua.

30 Ajattele sellaista mielikuvaa, josta sinulle tulee hyvä mieli
Mukava mielikuva voi olla joku mielessä oleva valokuva, väri, kirja, elokuva, tarina, musiikki, paikka tai ihminen, jonka luona on hyvä olla. Ajattele sellaista ihanaa asiaa, josta sinulle tulee hyvä mieli. Sitä ei tarvitse kertoa kenellekään. Se voi olla esimerkiksi oma sänky tai kesämökin aurinkoinen kallio. Joku sinulle turvallinen ja tuttu, mieleinen asia tai paikka. Kuvittele sitten kaikki ne tunteet ja tuoksut, äänet ja olot, mitä siihen liittyy. Kuvittele itsesi kokonaan sinne paikkaan tai siihen oloon. Koeta saada koko kehosi tuntemaan hyvä olo. Kuva: Petri Heimonen 2004.

31 Kuvittele joku tarina, kirja tai paikka,
jossa voit hyvin, tai ajattele jotain rauhoittavaa väriä. Mielikuvaa ei tarvitse kertoa muille. Tee sitten joku pieni liike kehossasi, purista vaikka peukalo ja etusormi yhteen, kipristä varvasta tai laita sormet ristiin. Kun tämä hyvä ja rauhallinen olo tuntuu sinussa, tee jokin pieni, huomaamaton liike. Se voi olla esimerkiksi joku liike sormissa tai varpaissa, tai oikein syvä uloshengitys. Kuva: Petri Heimonen 2004.

32 Kuva: Petri Heimonen 2004. Ajattele rauhoittavaa ajatusta ja tee samalla valitsemasi pieni liike eli ankkuri. Voit oppia kutsumaan paikalle rauhoittavan olon tekemällä tuon valitsemasi ankkurin. Voit oppia kutsumaan paikalle rauhoittavan ajatuksen ja rauhallisen olon hankalassakin tilanteessa, tekemällä tuon valitsemasi ankkurin. Ankkuria ja sen toimintaa kannattaa harjoitella omassa rauhassa. Tätä harjoitusta kannattaa neuvoa oppilaita harjoittelemaan myös kotona, omassa rauhassa, sillä se vaatii lukuisia toistoja tullakseen automaattiseksi, ja siten todella käyttökelpoiseksi haastavassa tilanteessa! Se vaatii keskittymistä tähän yhteen ja ainoaan ajatukseen, ja mielen tyhjentämistä muista ajatuksista. Se ei ole helppoa. Rentoutuminen ankkurin ja rauhoittavan mielikuvan avulla on tarpeen, kun on edessä joku hankala tilanne. Se voi olla jännittävä esiintyminen, vaikean asian selvittely tai kiusaava, ärsyttävä ihminen. Tämä menetelmä auttaa hyvin mielen rentouttamisessa. Silloin voi säilyttää tyynemmän olon, jotta ei tekisi suutuksissaan tyhmyyksiä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

33 6. Jämäkkä käytös On mahdotonta olla suuttumatta joskus. Suuttuminen on normaalia. Suuttumisen ilmaiseminen on terveellistä ja hyödyllistä, kunhan se tapahtuu tavalla, joka ei loukkaa. Koskaan ei kannata lietsoa riitaa. Vaikka olet vihainen, sinun ei silti tarvitse käyttäytyä rumasti. Voit korottaa ääntäsi, säilyttää ilmeesi tyynenä ja tuoda suuttumuksesi selvästi ilmi. Sen voi tehdä lujasti, uhkaamatta tai loukkaamatta. Sitä kutsutaan jämäkäksi tai määrätietoiseksi ja lujaksi käyttäytymiseksi.

34 Jämäkkä käytös SUTUHAKA-malli
Kerro, miksi olet suuttunut Kerro, miltä sinusta tuntuu Kerro, mitä haluat toisen tekevän Kerro, miksi tämä kannattaa Jos haluat sanoa jämäkästi mutta selvästi EI!, voit käyttää SUTUHAKA-mallia. Se tarkoittaa neljän kohdan mallia, jossa jokainen kohta on tärkeä. Näin ilmaiset suuttumuksesi oikein ja saat sanottua myös, mitä haluat. Kerro, mitä on tapahtunut, miksi olet suuttunut. ”Kun palautit cd-soittimeni, olit käyttänyt sen patterit loppuun.” Kerro, miltä sinusta tuntuu. ”Minusta se on todella ärsyttävää.” Kerro, mitä haluat toisen tekevän. ”Haluan, että hankit uudet patterit, jos käytät minun patterini loppuun.” Kerro, miksi tämä kannattaa. ”Jos hankit uudet patterit, saat lainata soitinta jatkossakin.” Keksikää esimerkkejä, vaikkapa kotitehtävänä! Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

35 Keksikää esimerkkejä jämäkästä käytöksestä!
1) Miksi olet suuttunut - Otit elokuvan minun huoneestani kysymättä minulta lupaa. Miltä sinusta tuntuu - Olen tosi vihainen. Mitä haluat - Sinun täytyy pyytää minulta lupa, jos haluat lainata minun elokuviani. Miksi se kannattaa - Sitten lainaan niitä sinulle mielelläni, kun tiedän missä ne ovat. 2) Sanoit, että toisit sen kirjan, kun tulet käymään, mutta et tuonutkaan. Olen todella harmissani, koska tarvitsen sitä kirjaa. Sinun on tuotava mitä lupaat. Silloin meillä on hauskempaa ja molemmille jää tapaamisesta hyvä mieli. 3) Meidän piti jutella eilen iltapäivällä, mutta sinä et tullutkaan, etkä ilmoittanut minulle. Olen vihainen, kun et ilmoittanut. Vastaisuudessa, jos joudut tekemään muuta, ilmoita minulle, että et pääsekään nyt tulemaan. Silloin en hermostu ja meillä on mukavampaa yhdessä.

36 6. Suuttumuksen hallinta osaksi elämää!
Omaa suuttumustaan voi oppia hallitsemaan harjoittelemalla ja etsimällä juuri itselle sopivimpia suuttumuksen hallintakeinoja. Asiallinen ja jämäkkä käytös kannattaa aina!

37 Suuttumuksen hallinta
Joskus huomaat, että alat suuttua Koeta pysyä rauhallisena Käytä oppimiasi keinoja! Kun pystyt välttämään väkivaltaa ja rumaa käytöstä, jälkeenpäin on hyvä mieli Suuttumuksen hallinta kannattaa aina!

38 Suuttumuksen hallinta
MIELIKUVAT JA RAUHOITTAVAT AJATUKSET KIIHTYMYKSEN HALLITSEMINEN RENTOUTUMINEN KIIHTYMYKSEN FYYSISET MERKIT JÄMÄKKÄ VIESTINTÄ Tässä on yksi kaavakuva siitä, miten suuttumisen hallita voisi edetä. TILANTEEN HOITAMINEN RAKENTAVASTI JA RAUHALLISESTI SUUTTUMINEN, RIITA, JÄRKYTYS SUUTTUMUKSEN HALLINTATEKNIIKAT