 Nuorisotutkimuksen tieto (jne.) – kurssin luento / J.Lähteenmaa

esimerkkejä...  Nuoriso tutkimus-kohteena varsin LATAUTUNUT.  - ”nuorisoon” kohdistuu yhteis- kunnan, ns. aikuisväestön ja (aika- ajoin) myös medioiden suuri huomio

 Nuoret ovat aikuisten ”projektiopinta” niin hyvässä kuin pahassa (Juha Siltala)  ”nuorisossa on” –ajattelu; kansallisen hyvinvoinnin kannalta nuoret ovat ”sosiaalinen investointi” (Kirsi Eräranta)  Nuoret ovat (myös) ”eksoottisia” (Tommi Hoikkala)

 …kuten lähes kaikilla ihmis- ja yhteiskuntatieteellisillä tutkijoilla.  nuorisotutkimuksen piirissä hanakasti myös kommentoidaan, kritisoidaankin ”toisten” tiedonintressejä. Tämä ymmärrettävää osin edellä kuvaillun valossa -> kun aihe kovin latautunut, vaikeata pysyä kokonaan sivussa intressi-keskusteluista ja/tai – kiistoista

 Tekninen (eli hallintaan pyrkivä)  Hermeneuttinen (eli ymmärtämään pyrkivä)  Emansipatorinen (eli tutkittavat vapauttamaan pyrkivä) -  esim. psykoanalyysi; marxilainen ja/tai feministinen tiede…

 Sitä on käytetty, ja käytetään, yhteiskuntatieteissä ja varsinkin nuorisotutkimuksessa myös ”lyömäaseena”  -  koska ”vapauttaminen” ja ”ymmärtäminen” vaikuttavat moraalisesti korkeammilta tavoitteilta kuin ”hallintaan pyrkiminen”, se on (ollut) houkuttelevaa…

 Kun taas emansipatorista ja hermeneuttista pidetty ”hyvinä” nuorisotutkimuksen kenttätaisteluissa.  Kulttuuritutkimuksen nousun myötä lukujen vaihteessa suomalaisessa nuorisotutkimuksessa kritisoitiin lukujen (pääosin kvantitatiivista) nuorisotutkimusta ”teknisestä tiedonintressistä” ja nuorten ”hallinnointipyrkimyksistä”

 Suomessa (ja mm. Britanniassa ja Ruotsissa ) halusivat edustaa hermeneuttista ei YMMÄRTÄVÄÄ tai jopa emansipatorista eli VAPAUTTAVAA tiedonintressiä tutkiessaan nuoria  Tätä tutkimusta ei tehty ”suoraan” valtiolle tai kunnille, hallinnoinnin tarpeisiin, eikä se tarjonnut tuloksia LUKUINA vaan ”tulkintoja” ◦ Toisaalta Helsingin kaupunkikin teetti tarpeisiinsa kvalitatiivisen nuorisokulttuuritutkimuksen, jossa oli ”ymmärtävä ote (Lähteenmaa )

 Emansipoivan tutkimusotteen ydinajatuksena on, että alistetut pitää auttaa vapautumaan  TAI AINAKIN alistavat rakenteet pyritään näyttämään, ”paljastamaan”  Paul Willisin ”Koulunpenkiltä palkkatyöhön” – klassikko pyrki paljastamaan luokkarakenteen uusiutumisen logiikan koulu-instituutiossa  (Willis ei kuitenkaan tarjonnut ”vapautumisohjelmaa” …)

 … Britanniassa pyrki tarjoamaan myös sorrettujen tyttöjen ”vapautumisohjelman” (McRobbie et al. 1976): tyttöjen pitäisi alkaa toimia enemmän poikien tapaan mm. katukulttuurissa  Tämä vaikutti pohjoismaisessa katsannossa ylimieliseltä ja tyttöjä vähättelevältä(ks. Topo 1988; Lähteenmaa 1989; 1992; 2000), eikä tällä tavoin tyttöjä ”emansipoivaa” tutkimusta alettu Suomessa (tai muualla Pohjoismaissa) tekemäänkään

 Varsinkin nuorten ns. omia kulttuurisia käytäntöjä tutkittaessa – niin Suomessa kuin muuallakin – ns. ymmärtävä, nuorten omia merkityksenantoja tulkitseva ote ollut tyypillisin/ainakin pyrkimyksenä 80-luvun lopulta 2000-luvun alkuun…  MUTTA: vaikka tutkimuksessa olisi ko. tiedonintressi, sitä voidaan käyttää myös hallinnointiin tai (medioissa) nuorten leimaamiseenkin  VÄLIJOHTOPÄÄTÖS: jokaisessa tiedonintressissä on ongelmansa, ei voi ”pyhittää” yhtä tiedonintressiä toista paremmaksi – vai voiko? (KESKUSTELUA)