KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT

Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen www.mtt.fi/vastuullisuus

Tutkimusalueen tavoitteet Tuottaa yrityksille tietoa ja ratkaisuja koskien sitä, miten yritykset voivat vähentää ruokaketjun ja -valintojen yhteiskunnalle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia, kuten ilmastovaikutuksia, rehevöitymistä sekä elintapasairauksia ja niiden hoitokustannuksia edistää kansanterveyttä, tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä  kestävän liiketoiminnan edistäminen 3.4.2017 © MTT Agrifood Research Finland

Elintarviketeollisuus Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008 3.4.2017 Elinkaariarviointi Hyvä mittari: Tavoitteellinen, mitattava, mahdollisuus parantaa Olennainen, avoin ja läpinäkyvä Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen  toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi  viestinnän pohjaksi Jätehuolto Kuluttaja Kauppa Kuljetus Elintarviketeollisuus Pakkaus- teollisuusketju Kotieläintuotanto Energiantuotanto Rehuteollisuus Viljely Panosteollisuus Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008

Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristö- vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys 24 % Ravinto 39 % Vapaa- aika Toksisuusjalanjälki Rehevöityminen Monimuotoisuus Resurssien käyttö… Hyvin- vointi Vaatetus Koulutus ja työ Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset Muut 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011

Elinkaariarvioinnin toteuttaminen Ympäristökuormitukset (ilmastonmuutos ja rehevöityminen) lasketaan erilaisten päästökertoimien avulla materiaali- ja energiavirroista Kysyttävät asiat kysyttiin kyselykaavakkeella ja pidettiin Lync-palavereja Alkutuotannolle, leipomolle ja myllylle oli omat kyselykaavakkeensa Lisäksi huomioitiin logistiikka

Alkutuotanto Kysyttäviä asioita mm. sato, viljelypinta-ala, käytetyt lannoitteet tuotenimikkeittäin, kalkki, peltotyöt ja niiden polttoaineenkulutus, varastointienergian kulutus, maalaji, P-luku Energian kulutusmäärät vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin, maalaji, käytetyt lannoitteet ja P-luku taas rehevöittäviin kuormituksiin. Lannoitustaso vaikutti dityppioksidipäästöihin, joka on merkittävä kasvihuonekaasu Dityppioksidipäästöt laskettiin kansallisella menetelmällä Rehevöittävien päästöjen laskentaan oli omat mallinsa

Jalostus Myllyn osalta kysyttiin viljan tarve jauhokiloa kohden ja kulutettu energia jauhokiloa kohden – pääasiassa hiilidioksidipäästöjä Leipomon osalta raaka-aineiden tarve karjalanpiirakan määrää kohden sekä lämpö- ja sähköenergia Sähkön osalta käytettiin tuotantolaitoskohtaisia päästökertoimia

Ilmastovaikutus tuotteittain, kgCO2-ekv/kg

Ilmastovaikutus komponenteittain, kgCO2-ekv/kg

Yhteenvetoa tuloksista - ilmastovaikutus Jalostuksen osuus ilmastovaikutuksesta noin puolet ja alkutuotannon noin puolet Riisin osalta metaanin osuus on suurempi kuin ohran, ohran osalta taas dityppioksidin osuus surempi Tulos riisipiirakkaan verrattuna ei täysin vertailukelpoinen, koska ei tietoa, miten dityppioksidi laskettu Logistiikan osuus voi korostua kotimaisessa lähiruoan kuljetuksessa ulkomaihin nähden, koska Suomi harvaanasuttu maa – kuljetuserät pieniä Tässä tapauksessa logistiikan merkitys pieni johtuen lyhyistä kuljetusmatkoista

Rehevöittävät päästöt, gPO4-ekv/kg

Rehevöittävistä päästöistä Ohrapiirakan rehevöitävä päästö on suurempi kuin riisipiirakan Ero tulee pääasiassa minimihuuhtouman käytöstä viherlannoitusta mallinnettaessa sekä eroista satotasossa Rehevöittävät kuormitukset ovat paikallisia, joten paikallisten vesistöjen kantokyky on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa

Johtopäätöksiä Erot tutkittavien vaihtoehtojen välillä pieniä Ilmastovaikutus ohrapiirakalla pienempi ja rehevöittävä kuoritus suurempi kuin riisipiirakalla Enemmän eroja vaihtoehtojen välille syntynee sosiaalisessa tarkastelussa

Muut tutkimukset Kaikkiin kohteisiin on jo lähetetty kyselykaavakkeet Ahvenpihvi laskettu melko pitkälle ja siinä kalastuksen polttoaineenkulutus varsin pieni Mansikkasose on myös laskettu melko pitkälle Lisää tuloksia odotettavissa myöhemmin keväällä

Frans Silvenius frans. silvenius@mtt. fi http://www. mtt