KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin

Esitys aiheesta: "KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin"— Esityksen transkriptio:

1 KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos

2

3 Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2005-2014)
Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, osakaskunnat / suojeluyhdistykset Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi Kuva: H. Lehtonen Kuva: H. Lehtonen

4 Tutkimustoiminnan pääpiirteet
Kalayhteisön rakenne ja tiheys Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö Kalakannan geneettinen rakenne Kalalajien väliset vuorovaikutukset Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo), kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi) Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset Kuva: M. Olin Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni

5 Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla

6 Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella
Poikasten nälkiintymisen sieto Eloonjäänti 19 cm emo 16 cm emo 11 cm emo Aika (päiväasteita) (Jutila 2009) (Olin ym. 2012)

7 Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto
Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu <15 cm ahveniin Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto <15 cm emojen tuotto ≥15 cm emojen tuotto ≥15 cm naaraiden lkm-osuus 18% -> tuottavat 46% mätijyvistä ja 71% poikasista ≥15 cm naaraisiin kohdistuva kalastus vaikuttaisi poikastuotantoon etenkin ankarissa olosuhteissa (ravinnotta 2 vkk) Majajärvi Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu ≥15 cm ahveniin

8 Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuun hauella ja kuhalla
Mätijyvän paino, kuha Kuva: S. Immonen Mätijyvän paino, hauki Roikonen (julk.) Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt! Kotakorpi ym. 2013 Kuva: J. Ruuhijärvi

9 Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun

10 Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää

11 Hauki, kokojakauma Majajärvi (≥40 cm) Haarajärvi (40-65 cm)
% F cm F ≥40 cm cm

12 Haukimäärä 2006-2010 (merkintä-takaisinpyynti, ≥35 cm)
kalastus Alamitta Välimitta

13 Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa, suuri petokalabiomassa

14 Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

15 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa
Naaras- ja koirasahvenen kasvuero Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus Kasvuero (cm) Ravinnonkulutus (toukkia mahassa) Ikä 3 v Ikä 3 naaras koiras koiras naaras Horppila ym. 2010 Veden tummuus (mg Pt / l) Estlander 2011 Kirkas vesi Tumma vesi Kuva: H. Lehtonen

16 Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella

17 Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.

18 kalastuksen ekosysteemivasteet
Hauki Majajärvi kalastuksen ekosysteemivasteet kalastus Ahven Hauki vs. kasviplankton Särki Eläinplankton Kasviplankton

19 Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön. Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.

20 Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020…
Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua, valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto Särkikalojen arvostus kasvaa Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska, vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista Entisiä ongelmia: Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu -> ei lisääntymisylikalastusta Mittasäätelyn kehittäminen -> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden -> isot emokalat yleensä vapautetaan Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut Vahvistuneet petokalakannat Kalastusturismi kasvussa Särkikalakannat pysyneet aisoissa

21 KIITOS! Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto