ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.

Esitys aiheesta: "ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän."— Esityksen transkriptio:

1 ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu Jokaisella maakunnalla pilottialue jolle luodaan energiaomavaraisuusohjelma Tavoitteena lisätä alueiden energiaomavaraisuutta ja parantaa aluetaloutta Hankkeessa edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta ja energian säästöä. www.essi-hanke.fi

2 Ohjausryhmän muodostaminen Nykytilan kartoitus ja muiden alueiden benchmarking (suupohjan alue) Energiaomavaraisuusohjelma  ilmasto-ohjelma Toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen - Koulutus - Asiantuntijapalvelut TOIMENPITEET

3 - Energiatase valmistunut lokakuussa - Kasvihuonekaasutaseen laskeminen aloitettu - Kasvener -ohjelman koulutus, lopullinen laskenta ja lukujen tarkastus tammi-helmikuu (Kuntaliitto / Ekokumppanit Oy) - Tilastotietoja laskentaa varten hankittu - Keski–Suomen ilmastostrategia luonnos käytettävissä ilmasto-ohjelman pohjaksi joulukuussa. (Keski-Suomen liitto) - Alustavaa runkoa ilmasto-ohjelmalle laadittu - Miten ohjelmassa otetaan kantaa liikenteen ja maatalouden päästöjen suureen osuuteen? - Kasvener ohjelma laskee vain päästöt ei nieluja. ILMASTO-OHJELMAN TILANNE

4 VIITASAAREN ENERGIATASE 2008 Energian kokonaiskulutus 368 GWh (Keski-Suomen 17,8 TWh) Paikalliset ja uusiutuvat energianlähteet 126 GWh – Koko energian käytöstä 34 % – Omasta energian tuotannosta 83 % Tärkein uusiutuva energianlähde on puu (124 GWh) Öljyn käyttö yhteensä 141 GWh (46 % energian käytöstä) Oma sähkön tuotanto pienvesivoimaa (noin 1,7 GWh, tuotanto riippuu säästä) Kunnan alueen ulkopuolelta tuotavan tuontisähkön kulutus 71 GWh ja sen osuus energian käytöstä TWh (19 % energian käytöstä) Energiankulutus kasvoi 2 % vuodesta 2004 Lauri Penttinen12.1.2015 4

5 VIITASAAREN ENERGIATASE 2008 12.1.2015 5 5 Puu 124 GWh Vesivoima 1,7 GWh Tuontisähkö 71 GWh Öljy 170 GWh Maalämpö 0,5 GWh Teollisuus 79 GWh Sähkö 25 % Prosessilämpö 75 % Rakennusten lämmitys 113 GWh Kaukolämpö34 % Puu27 % Öljy 20 % Sähkö18 % Muu kulutus 33 GWh* Muu sähkön kulutus Tieliikenne 143 GWh Bensiini36 % Diesel 64 % YHTEENSÄ 368 GWh * Muu kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kodit, palvelut ym.)

6 ENERGIAN KÄYTTÖ 2008 (%) Lauri Penttinen12.1.2015 6

7 ENERGIALÄHTEET 2008 (%) Lauri Penttinen12.1.2015 7

8 ENERGIANLÄHTEIDEN KEHITYS 2004 - 2008 12.1.2015 8 2004: Öljy158 GWh Puu124 GWh Vesivoima1 GWh Muut 0,3 GWh Tuontisähkö 76 GWh YHT. 360 GWh 2008: Öljy170 GWh Puu124 GWh Vesivoima1,7 GWh Muut 0,5 GWh Tuontisähkö 71 GWh YHT. 368 GWh

9 ENERGIANKÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2004 JA 2008 Huom! Rakennusten lämmitys ja teollisuuden lämpö vuoden 2004 taseessa päällekkäisiä, nyt luvut erillään 12.1.2015 9 2004: Teollisuus 18 GWh Rakennusten lämmitys ja teollisuuden lämpö 172 GWh Liikenne 130 GWh Muu kulutus (sähkö) 40 GWh YHT. 360 GWh 2008: Teollisuus 79 GWh Rakennusten lämmitys 113 GWh Liikenne 143 GWh Muu kulutus (sähkö) 33 GWh YHT. 368 GWh

10 Ilmasto-ohjelman laatiminen jatkuu suunnitellusti Kiinteistökartoitukset yhdessä Biometalli –hankkeen kanssa? Öljylämmitteisten kiinteistönomistajille suunnattu koulutuspäivä / ilta yhdessä biometalli hankkeen kanssa? Ilmasto-ohjelman ja Keski-Suomen ilmastostrategian valmistuttua. Kunnallinen ilmastoilta yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa? (Koponen Hannu) Hyviin käytänteisiin tutustuminen (opintomatka)? JATKOTOIMENPITEET

11 Energiaomavaraisuuden lähtökohdasta: Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat SWOT ANALYYSI