Mielen hyvinvointi –projekti 2009 - 2011

Mielen hyvinvointi –projekti 2009 – 2011 Mielen hyvinvointi -projekti on Keskuspuiston ammattiopiston hallinnoima ja Opetushallituksen rahoittama projekti (ESR-rahoitus), jossa Suomen Mielenterveysseura toimii mielenterveyden edistämisen asiantuntijatahona. Projektin yhteistyökumppanit ovat: Suomen Mielenterveysseura Suomen liikemiesten kauppaopisto – Helsinki Business College Oy Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymä Leppävaaran lukio Vantaan ammattiopisto, Varia

Mielen hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Kiinnostus opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin on kasvanut kaikilla koulutuksen asteilla. Nykyisin nähdään, että hyvinvointi edistää merkittävästi tutkinnon suorittamista ja työllistymistä Taustalla Vantaan yläkouluissa toteutetun Osaan ja kehityn –hankkeen (2006 – 2009) sekä Osallistumalla tutkintoon –projektin (2003 – 2007) kokemukset ja tulokset Projektin tarve on havaittu mukana olevien oppilaitosten käytännön opetus- ja ohjaustilanteissa. Huoli nuorten mielen hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta on lisääntynyt, vaikka suurin osa nuorista voi hyvin Tutkimustieto nuorten mielenterveydestä Toisen asteen opetussuunnitelmissa näkyy ennen muuta terveyden edistäminen terveystiedossa. Riskien ehkäisyä toteuttaa opiskelijahuoltoryhmä

Toisen asteen opetusta koskevat lait, asetukset ja ohjeet mielenterveyden edistämisen perustana Lukiolaki 21.8.1998/629 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 – uusin asein kohti haasteita mm. terveyttä ja hyvinvointia edistämällä (painopiste lapsiin ja nuoriin) 24.2.2009 Hallituksen politiikkariihi: vähennetään mielenterveysongelmia ennaltaehkäisyn ja ohjauksen kehittämisen keinoin Asetus opiskelijahuoltotyön kehittämiseksi

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus Eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot Oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset

Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 1/2(Määräys 27.8.2004 nro 28/011/2004) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tulee määritellä: • Suunnitelma kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteutuksesta • Suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä Liikunta ja terveystieto (Määräys nro 42/011/2001) Valtioneuvoston asetus (Vn A 616/2001, 2 §) Terveystieto ja liikunta ovat erilliset opintokokonaisuudet Terveystiedossa on pakollisia opintoja 1 ov ja valinnaisia opintoja 0-4 ov Liikunnassa pakollisia opintoja 1 ov ja valinnaisia opintoja 0-4 ov

Muita oppilaitoksen hyvinvointia tukevia lakeja ja asetuksia Kansanterveyslaki (66/1972): Kouluterveydenhuolto sisältää varsinaisen terveydenhoidon lisäksi koulujen terveydellisten olojen valvontaa Lastensuojelulaki(683/1983): Velvoittaa riittävään tukeen ja koulunkäynnin ohjaukseen oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lastensuojelulain mukaan oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, jos hänet poistetaan luokasta tai häneltä evätään opetus loppupäiväksi. Työturvallisuuslaki(738/2002) Työterveyshuoltolaki(1383/2001) Pelastuslaki(468/2003) Terveydensuojelulaki(763/1994) Valtioneuvoston asetus terveystiedon opettajien kelpoisuusvaatimuksista (614/2001)

Suosituksia Suositukset oppilashuollosta Kouluterveydenhuollon laatusuositukset Suositus terveellisestä ja turvallisesta kouluyhteisöstä Suositukset kouluruokailusta Suositukset työhyvinvoinnin edistämiseksi

Terveydenhuollon strategisia linjauksia Työterveys 2015 - työterveyshuollon kehittämislinjat Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy Terveyden seuranta ja edistäminen työpaikalla Yhteistyötä työpaikan eri osapuolten ja keskeisten ulkoisten yhteistyöosapuolten edistetään yhteisen koulutuksen, mallikäytäntöjen ja verkottumisen avulla. Pyritään työelämän laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Haasteena ovat työyhteisön toimivuuden tukeminen ja osallistuminen työorganisaatioiden kehittämiseen Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös. Työterveys 2015. Työterveyshuollon kehittämislinjat. STM julkaisuja 2004:3. Terveys 2015 – kansanterveysohjelma: Koulujen sekä muiden oppilaitosten, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien liikunta- ja nuorisotoimen, järjestöjen ja tiedotusvälineiden yhteistoimintaa lisätään koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi mm. tukitoimia kehittämällä, elämänhallinta- ja terveystietoutta lisäämällä ja liikuntatottumuksiin vaikuttamalla. Kehitetään yhteistyötä kunnissa eri viranomaisten, järjestöjen, koulujen, elinkeinoelämän, vanhempien ja nuorten itsensä kanssa alkoholin käytön ja huumekokeilujen vähentämiseksi sekä alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvien sosiaalisten ja terveysongelmien asiantuntevaksi käsittelyksi kaikkialla maassa. Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta . STM julkaisuja 2001:4.

Mielen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta keskeisiä ovat: Opetussuunnitelmat Ryhmänvastaavan tunnit Terveystieto Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opiskelijahuolto Kouluympäristön turvallisuus Suunnitelma opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toisen asteen oppilaitoksissa - Perusraportit kyselyistä 2008 Kyselyn tavoitteena on selvittää, miten oppilaitokset ovat järjestäneet opiskelijahuollon ja opiskelijoiden hyvinvointipalvelut Ammatillisten oppilaitosten tuloksia: Opiskelijahuoltoryhmätyöskentely on vakiintunut toimintatavaksi. Opiskelijahuoltoryhmän työ suuntautuu monesti yksittäisten opiskelijoiden asioihin N. 10 %:ssa oppilaitoksia toteutui opiskeluterveydenhuollon suositus siitä, että kaikille opiskelijoille tehdään 1. opiskeluvuonna terveydenhoitajan terveystarkastus ja terveyskysely, josta annetaan palaute ja että opintojen aikana tehdään lääkärintarkastus (ellei vaadittu aikaisemmin) Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi useimmat oppilaitokset järjestävät opiskelijoiden vanhemmille/huoltajille yhteisiä tilaisuuksia ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mutta vain alle puolet oppilaitoksista toisen ja kolmannen vuoden aikana. Eniten työvoimavajausta oli lääkärin ja psykologin palveluissa. (HYVINVOIVA OPPILAITOS 8.10.2009, Opetusneuvos Pirjo Väyrynen)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa Yhteisöllisyys ja osallisuus lukioissa Lukioista 79 % ilmoitti toteuttavansa suunnitelmallisesti yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja. Kyselyssä tiedusteltiin avoimena kysymyksenä sitä, millaisia yhteisöllisyyttä edistäviä toimintatapoja oli käytössä lukuvuonna 2007–2008. Avovastauksissa nousee esiin erityisesti lukionsa aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttäminen (106 mainintaa) esimerkiksi retkipäivinä tai yölukiona. Osa lukioista kiinnitti huomiota myös ryhmäyttämiseen jatkuvana prosessina koko lukion ajan. Tutortoimintaa hyödynnettiin paljon.   Lukioista 89 % ilmoitti, että opiskelijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ja 77 % ilmoitti, että huoltajien vaikuttamismahdollisuudet oli kuvattu opetussuunnitelmassa. (HYVINVOIVA OPPILAITOS 8.10.2009, Opetusneuvos Pirjo Väyrynen)

Kouluterveyskysely 2008 Kouluterveyskyselyn mukaan Fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana on kokenut keskimäärin joka viides ammattiin opiskeleva sekä joka kuudes lukiolainen. Koulukiusaaminen on yleistä ammattiin opiskelevilla. Seksuaalisen väkivallan kokemukset näyttäytyvät lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla tytöillä. Lukiolaisista tytöistä joka kahdeskymmenes ja ammattiin opiskelevista joka kymmenes on ollut vastentahtoisesti yhdynnässä. 13% lukiolaispojista ei ole yhtään ystävää Pojat ovat enemmistö huonosti koulussa menestyneiden, koulukiusattujen ja koulutuksen keskeyttäneiden joukossa

Suosituksia kouluterveyskyselyn pohjalta: Tutkijoiden mukaan: Rohkeuskoulutusta tulee lisätä ja nuorten hyvinvointia käsitellä, kun perheessä on väkivaltaa, fyysistä kurittamista tai runsasta päihteiden käyttöä. Väkivallatonta kehitystä tulee tukea lisäämällä aggressionhallintakasvatusta kouluissa sekä vanhempien kursseilla. Koulukiusaamiseen tulee puuttua kokonaisvaltaisesti oppitunneilla ja systemaattisilla ehkäisysuunnitelmilla. Seksuaalisen väkivallan kokemisesta on keskusteltava koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja tarvittaessa ohjattava hoitoon sekä laadittava kouluissa kirjatut toimintaohjeet. Lisäksi lasten ja nuorten turvataitokoulutusta (seksuaalioikeuksia, yksilön koskemattomuutta ja itsesuojelua) tulee lisätä.

Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää toisen asteen koulutuksessa? Toisen asteen opetushenkilöstö tarvitsee lisää tietoja ja taitoja mielen hyvinvoinnin edistämisestä oppilaitoksissa Mahdollisuus tavoittaa lähes koko ikäluokka Toisen asteen koulutus on tärkeä vaihe nuoruudessa Onnistuneet siirtymät kehitysvaiheesta toiseen ja sopeutuminen iänmukaisiin rooleihin ovat tärkeimmät kehitykselliset tehtävät, joita yksilö elämässään kohtaa (Rutter, 1995). Toisen asteen koulutuksen voi nähdä tällaisena siirtymänä suomalaisten nuorten elämässä. Tulevaisuuden ammatin ja jatko-opintojen pohtiminen Koulun ulkopuoliset harrastukset ja kaverit Hyvinvointi- ja voimavaranäkökulma antavat mahdollisuuden kohdata opiskelija ja edistää opiskelijan mielenterveyttä kokonaisvaltaisesti

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 1/3 Kyselyn avulla kerättiin palautetta oppilaitoskoordinaattoreilta, projektin kouluttajilta ja oppilaitosten opetushenkilöstöltä mielen hyvinvointiin liittyvän koulutuksen hyödyllisyydestä. Useimmat (86 %) tarvitsevat lisää osaamista ja koulutusta mielenterveysasioissa ja uskovat saavansa koulutuksen kautta omaa työtä ja osaamistaan tukevaa tietoa. Useat (81 %) tarvitsevat lisää tietoa nuoruudesta ja nuorten mielen hyvinvoinnista. Vain kolmasosa (33 %) kokee tietonsa riittäviksi mielen terveyden häiriöistä. Alle puolet (43 %) kokee omat tietonsa mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista riittäviksi. Lähes kaikkien (94 %) mielestä on tärkeää vaihtaa kokemuksia muiden oppilaitosten toimijoiden kanssa koulutuksessa. Useimmat (89 %) pitävät mielestään tärkeänä mielenterveyteen liittyvien sisältöjen opetusta eri oppiaineiden kautta. Lähes kaikkien (93 %) mielestä opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Lähes kaikkien (93 %) mielestä opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen on selkeä tarve oppilaitoksessamme. Lähes kaikkien (99 %) mielestä on tärkeää lisätä opiskelijoiden tietoja ja taitoja ylläpitää mielen hyvinvointia.

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 2/3 Miten ja minkä oppiaineiden puitteissa oppilaitoksessasi käsitellään mielenterveyteen liittyviä aihesisältöjä? Vastausten luokittelu ja mainintojen lukumäärä. Terveystiedossa 79 Eri aineiden oppitunneilla 49 Miten mielenterveysasioita pitäisi mielestäsi opettaa 2. asteen oppilaitoksessa? Käytännön läheisesti, arkipäiväisesti ja vuorovaikutteisesti kokemuksia hyödyntäen kaikissa oppiaineissa läpäisyperiaatteella 71 Terveystiedon tunneilla 21 Mielenterveyden opintojakso ja ensiapukurssi 15 Opiskelijoita jatkuvasti huomioimalla ja kannustamalla 15 Opettamalla oman ajattelun tiedostamista ja hyväksyntää 10.

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 3/3 Listaa 2-5 mielestäsi tärkeintä mielen hyvinvoinnin osaamisen kehittämistarvetta oppilaitoksessasi tärkeysjärjestyksessä. Henkilökunnalle mielenterveyden merkitykseen liittyvää asennekasvatusta ja mielenterveysasioihin liittyvää koulutusta sekä tietoa mielen hyvinvointia tukevista toimenpiteistä 62. Opiskelijoiden koulutus mielen hallinnassa, itsetuntemuksessa, itsensä arvostamisessa, oikeuksissa, terveellisissä elämäntavoissa, ajankäytön ja stressin hallinnassa sekä oppimateriaalia opiskelijoiden opetukseen 53. Henkilökunnalla pitäisi olla aikaa ja osaamista keskustella opiskelijoiden kanssa kahden kesken sekä henkilökunnalla pitäisi olla taitoa ennalta ehkäistä ja kohdata opiskelijoiden ongelmia ja motivoida ja arvostaa opiskelijoita yksilöinä 34. Henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen, työnohjaus, toisten työn arvostaminen, riittämättömyyden tunteen poistaminen, tehtävänkuvien yhteensovittaminen ja yhteistyön vahvistaminen oppilaitoksen sisällä 22.

Mielen hyvinvointia edistetään oppilaitoksissa monin tavoin: Mielen hyvinvointi –projektissa huolehditaan mielen hyvinvoinnista: Tarkastellaan mielenterveyttä voimavarana Kirjataan oppilaitosten opetus- ja hyvinvointisuunnitelmiin mielen hyvinvointia edistäviä sisältöjä Opetushenkilöstön ammatillisen mielenterveysosaamisen vahvistaminen Kytketään mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen opetus osaksi opetuskokonaisuutta Hallitut monialaiset mielen hyvinvointia edistävät kokonaisuudet ja opiskelijalähtöiset organisoitumistavat Tunnettuihin riskiryhmiin kohdistuvat hankkeet Ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin aktiivisesti tarttuminen Mahdollisen keskeyttämisen jälkeen opiskelun aloittamisen tukeminen (Moodle: Hyvän mielen forum)

Mielen hyvinvointi –projektin tavoitteet Toisen asteen opetushenkilöstö koulutetaan edistämään mielen hyvinvointia osana opetusta Toisen asteen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistäminen: nuoret oppivat itse tunnistamaan vahvuuksiaan sekä elämänhallintaa ja mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä Opetushenkilöstö osaa tunnistaa ja ehkäistä toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia Opiskelijahuollon, ryhmänohjaajien, muun opetushenkilöstön ja verkostojen mielen hyvinvointia edistävien yhteistyömuotojen kehittäminen ja juurruttaminen oppilaitoksiin – riskien varhainen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen.

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys on voimavara: jonka avulla ohjaamme elämäämme elämäntaitoa, joka kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa keräämme ja käytämme sitä koko elämämme ajan uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa vaihtelee elämänkulun mukaan vahvuuksia ja voimavaroja voi tukea aina

Mielen hyvinvointia suojaavien tekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen Itseluottamus Toiveikkuus ja optimismi tulevaisuuden suhteen, luottamus elämään Sosiaalinen tuki läheisiltä Tunnetaidot Elämänilo Hyvät harrastukset Mielekäs tekeminen

Projektin kohderyhmät Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat toisen asteen koulutuksen ryhmänohjaajat, muita opettajia, opiskelijahuoltoryhmän jäsenet, ohjaajat ja muu oppilaitosten henkilöstö Projektin välillisinä kohderyhminä ovat toisen asteen opiskelijat, heidän huoltajansa ja verkostonsa esimerkiksi kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisotyö. Opiskelijoiden työssäoppimisen paikat ja työpaikkaohjaajat. Muut hankkeet, joissa voidaan hyödyntää Mielen hyvinvointi –projektissa tuotettua materiaalia

Projektin tulokset 1 / 2 Projektin tuloksena syntyy oppilaitosten henkilöstölle opetus- ja ohjausmateriaali Projektissa muodostetaan kouluttajarengas, joka kouluttaa ammatillisten oppilaitosten henkilöstöä mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen vahvistamiseen Oppilaitosten hyvinvointi- / opetussuunnitelmiin kirjataan mielen hyvinvointia edistäviä toimintoja. Hankkeessa tuotettua aineistoa, koulutusta ja toimintamalleja hyödynnetään opetussuunnitelmien muokkaamisessa Ryhmänohjaajien ja muiden opettajien rohkeus kohdata nuoria ja keskustella mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista lisääntyy

Projektin tulokset 2 / 2 Projektin sisällöt ja toiminta edistävät hyvää vuorovaikutusta oppilaitoksissa Syntyy mielen hyvinvointia edistäviä yhteistyön malleja ja keskustelufoorumeita Toisen asteen opiskelijoiden elämäntaidolliset valmiudet ja mielenterveysosaaminen lisääntyvät. Opiskelijat osaavat hakevat tukea ja apua tarvittaessa.

Kouluttajarengas järjestää koulusta: Projektiin osallistuvien oppilaitosten opetushenkilöstölle ja opiskelijahuollolle. Oppilaitoksessa järjestettäviä koulutuksia voidaan yhdistää oppilaitoksessa jo olemassa olevien hankkeiden koulutuksiin eli luoda yhtenäinen koulutusprosessi useammalle hankkeelle Työssäoppimispaikoille ja työpajaverkostolle Muille oppilaitosten yhteistyötahoille Kouluttajaparit Opettajien kouluttamisessa työnohjauksellinen näkökulma mahdollinen

MIELEN HYVINVOINTI-PROJEKTIN KOULUTUKSET 2009-2011 Oppilaitoskoordinaattorit ja kouluttajarengas 2009 Koordinaattoreiden tapaaminen 11.6. Tausta-aineistoihin tutustuminen Mielenterveys voimavarana Työnkuvan suunnittelu Koulutuspäivä 9.9 Mielen hyvinvointi voimavarana Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät Tausta-aineistot ja hankkeet 2011 9. Koulutuspäivä Erilaisuus voimavarana 8. Koulutuspäivä Oppimisvaikeudet ja hyvinvointi 2. Koulutuspäivä (Hyvinvoiva oppilaitos 8.10) Mielen hyvinvointi oppilaitoksessa Työpajatyöskentelyssä hyvinvointia edistävät hankkeet ja aineistot 7. Koulutuspäivä 18.-19.11.2010 3. Koulutuspäivä (Hyvinvoiva oppilaitos 9.10) Tunne- ja vuorovaikutustaidot oppilaitoksen ja opetustyön voimavarana 6. Koulutuspäivä 26.-27.8.2010 Kriisit, kehityskriisit: Työkaluja kriisitilanteiden ja haastavien tunteiden käsittelyyn opetustyössä Seksuaaliterveys, seurustelu ja parisuhde 4. Koulutuspäivä 18.-19.2.2010 Nuorten kulttuurit, yhteisöllisyys Yhteiskunta, asenteet, mielenterveys 5. Koulutuspäivä 26.-27.4.2010 Nuorten yleisimmät mielenterveyden häiriöt. Mistä apua? Milloin apua? Opettajan rooli Päihteet, syömishäiriöt, miten puuttua? 2010 Lisäksi koulutuspäivien yhteyteen järjestetään arviointi- tapaamisia 9.10 jälkeen

Mielen hyvinvointi -projekti Toimivien käytäntöjen tunnistaminen. Tavoitteet. Uusien toimintojen suunnitteleminen Mielen hyvinvointi -projekti Tehdään tarvittavat parannukset. Levitetään Hyvän mielen keskustelufoorumit Mielen hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi- ja opetussuunnitelmissa Kokeillaan niitä. Tiedottaminen. Perehdyttäminen Koulutukset Projektitiimin työskentely sovitulla panostuksella Oppilaitoskoordinaattorit Työryhmien muodostaminen Työkirjan avulla mielen hyvinvoinnin sisältöjen dokumentointi hyvinvointi- ja opetussuunnitelmiin Keskustelufoorumien organisointi Kouluttajarengas Koulutukset ja materiaalit auttavat toimenpiteiden suorittamisessa Tavoitteena on mielen hyvinvointi oppilaitoksissa Projektin ohjaus Arvioidaan toimenpiteitä ja koulutuksia. Oppiminen. Kokemäenjokilaakson ammattiopisto LEPPÄVAARAN LUKIO

Mielen hyvinvoinnin oppiminen toisella asteella Nivelvaiheet, työelämä Hyvinvoiva oppilaitos – Mielen hyvinvointi Kaverit, harrastukset, osallisuus Kodin ja koulun välinen yhteistyö Arvot, arvostukset ja merkitykset Opetus ja oppiminen Tavoitteet Kehittyminen Kokemusten jakaminen keskusteluissa Vaikuttaminen Mielenterveys voimavarana Eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot