Tutkimuksen vaikuttavuudesta Tapaus lähiöiden kehittämisestä Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Vaikuttavuus ei ole mikään erillinen osa tutkimusta “Yhteiskuntatieteille esitetyt kaksi keskeistä vaatimusta, toisaalta yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkka analysointi ja toisaalta uusien, interventioita merkitsevien tulosten esittäminen…” “Toisaalta on ensiarvoisen tärkeätä, ettei tällainen interventio ole pelkkä mielipiteenilmaus, vaan että se perustuu tarkkaan tutkimukseen ja metodisesti perusteltuun analyysiin”. (Akateemikko Erik Allardt 2005, Valtiotieteellisen tiedekunnan 60 vuotta).

Tapaus lähiöiden kehittämisestä – ”sarjassa” tutkimuksia on yhdistynyt sekä opettaminen, että tutkiminen ja lopulta vaikuttavuus

Lähiökysymys yksi keskeisimmistä 1/3 kerrostaloasunnoista on lähiöissä 1/5 väestöstä asuu lähiöissä Asuntokannan energia-tehottomin osa Tätä kautta VTT:n kanssa Tekes rahoitteinen yhteisprojekti Ecodrive, joka kasvoi moninkertaiseksi suhteessa suunniteltuun

Jotta lähiöiden kehittämisen tulokset olisivat vaikuttavia ja kestäviä, tilannetta on syytä tarkastella siitä yhteiskunnallisesta kehityksestä käsin, joka seudun kehitystä parhaillaan ohjaa (Kortteinen & Vaattovaara, Vaattovaara & al. jne) Olemme käyneet läpi aivan erityisen yhteiskunnallisen taitteen joka tiivistyy erilaisille asuinalueille eri tavoin Deindustrialisaatiota ja kansainvälistä asuinalueuudistamista koskeva kirjallisuus Yhdessä Matti Kortteisen kanssa tehty aiempi tutkimus kaupunkiseutujen rakenteellisesta kehittymisestä

Lähiö metropolin laidalla: – Teema, osaongelmat ja ryhmätyötehtävät (ohjeet opiskelijoille) Ryhmä 1. Riihimäki ja Peltosaari rakenteellisesta näkökulmasta Ryhmä 4. Peltosaaren asukasrakenne: kysymys eriytymisestä ja heikkenemisestä – Tarkastellaan ainakin seuraavia seikkoja: – (i) Eritellään tilastotietojen valossa Peltosaaren asukasrakennetta ja tarkastellaan sen kehitystä 70-luvulta alkaen (työttömyysaste, työllisyysaste, perhetyypit [yksinhuoltajat,yksinasuvat], koulutus- ja tulotaso, etniset vähemmistöt) vertaillen sitä (a) muun Riihimäen kehitykseen ja (b) metropoliseudun muiden lähiöalueiden (esim. Itä-Helsingin lähiöiden) kehitykseen.

2) Peltosaaren suunnittelu ja toteutus: Vaattovaara, Kortteinen Rami Ratvio, Saara Yousfi Venla Bernelius, Hanna Ristisuo, Katja Vilkama, Elina Eskelä joukko kaupunkitutkimuksen opiskelijoita 1) Sijainti rakenteellisesta näkökulmasta –Peltosaari Riihimäellä – Riihimäki metropolialueella 2) Peltosaaren suunnittelu ja toteutus: 3) Peltosaaren asukasrakenne: kysymys segregaatiosta 4) Peltosaaren sosiaalinen elämä: asukasnäkökulma Peltosaaren arkeen 5) Peltosaaren kehitys: Kunnallishallinnon näkökulma Peltosaaren arkeen

”Osana tätä isoa yhteiskunnallista taitetta Peltosaaren on käynyt huonosti” Vastaavanlaisten asuinalueiden sosio-ekonominen profiili on heikentynyt koko seudulla Vaikka osa asukkaista viihtyy Peltosaaressa, alue mittalukujen valossa profiloituu erityisen heikoksi Näin ainakin tyhjien asuntojen, seudullisesti poikkeuksellisen korkean työttömyyden, taloudellisesti ei-aktiivisen väestön, alhaisen asukasviihtyvyyden ja koetun turvattomuuden osalta

Peltosaaren sosio-ekonominen tila

Sosioekonominen tilanne/ asuntomarkkina-asema Helsingin metropolialueella

Alueelliset erot ovat isoja, ja ongelmat keskittyvät osaan vuokratalokannasta

Kysely asukkaille tuotti oman kuvansa alueesta Turvattomuuden tunne korkealla (25%) Väkivallan pelko (10 % / 24%)

Muuttohalukkuus varsin suurta 10 % kaikista asukkaista 55 % korkeakoulututkinnon suorittaneista

Lähiöiden ja yhdyskuntien kehittämisessä sosioekonominen näkökulma – asuntomarkkinat, väestö ja paikalliseen sosiaaliseen elämään liittyvät tekijät tulee nosta teknistaloudellisen ja arkkitehtonisen harkinnan rinnalle Kehitystoimien merkitykset ja seuraukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisten taloudellisten tai sosiaalisten reunaehtojen keskellä ne toteutetaan. Julkisen sektorin rooli aivan keskeinen

Kuinka tutkimus sitten vaikutti Opiskelijat hyvin motivoituneita: ”Paras kurssi koko opintoaikana” ”Ensimmäisen kerran ymmärsin, että teoriaa voi oikeasti käyttää ajankohtaisten kysymysten tarkastelussa” Kansainvälisessä tieteellisessä seminaarissa kutsuttu esitelmä herätti kiinnostusta The 90th anniversary of the creation of the original Bauhaus in Weimar. Mari Vaattovaara: Different approaches, questions, methods – how to develop sustainable regeneration process?

Riihimäellä, Peltosaaressa - Riihimäki oli aktiivisesti avuksi tutkimuksen toteuttamisessa Kaikki keskeiset toimijat oli helposti saatavilla haastateltaviksi Tutkimusalueen esittelyä, aineiston tarjoamista yms. Paikallislehti” Tutkimuksesta puuttuu vielä Peltosaarelaisten oma ääni” Kaksi seminaaria kuntalaisille ja kuntapäättäjille

Riihimäki on jo aloittanut useita toimenpiteitä, joista osa on suoraan tutkimustulosten synnyttämiä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Järjestänyt useita erilaisia tilaisuuksia, joissa tutkimusta on päästy esittelemään On mukana suunnittelemassa tutkimuksen jatkoa Julkaisi tutkimuksen sellaisenaan, mukana opiskelijatyöt erillisenä osiona.

Asuntoministeri blogissaan: “Lähiöiden peruskorjaus on muutakin kuin tekninen korjausharjoitus” 19.01.2010 “Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kiinnitti tänään VTT:n korjausrakentamisseminaarissa laillani asiaan huomiota. Vaattovaara peräänkuuluttaa lähiöiden kehittämiseen myös sosioekonomista tulokulmaa. Tästä on helppo olla samaa mieltä. …Kyse ei ole, eikä saa olla pelkästä korjaamisesta. Kyse on, tai ainakin pitäisi olla samalla rakennusten ja niiden muodostamien alueiden kehittämisestä ja uudistamisesta vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita”.

Oma lukunsa ovat tiedotusvälineiden kautta leviävät uutiset Peltosaareen halutaan asumaan luovaa keskiluokkaa | Häme | yle.fi 16. joulukuu 2009 ... Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen professori Mari Vaattovaaran mukaan uudesta Peltosaaresta pitäisi tulla alue, johon muuttaa ...