Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki.

Esitys aiheesta: "Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki."— Esityksen transkriptio:

1 Miksi UusiKunta? Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunki

2 Miksi UusiKunta? Yleinen tausta Suomen ja Lahden seudun ikärakennemuutokseen varautuminen Lahden seudun asema ja painoarvo valtakunnallisessa kehityksessä Isompaa toimijaa edellyttävät tarpeet – palvelut ja kehittämistoimet Yhteistyörakennelmien ongelmat Kilpailutilanne ja muutokset muilla kaupunkiseuduilla Paras-hankkeen kokemukset ja pohjatyön hyödyntäminen Muilla alueilla kehitetyt ratkaisumallit ison kunnan ongelmiin

3 Miksi uusi kunta? 1.Taustalla kansalliset ja paikalliset haasteet Heikko verotulokehitys ja viimevuosien toteutunut käyttötalouden kustannuskehitys – menopaineet edelleen kasvussa Kansallisella tasolla talouskehitys hetkellisesti hyvä, UusiKunta –kunnissa kehitys ei yhtä nopeaa Kuntasektorin heikko tuottavuuskehitys Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys Moniomisteisen palvelutuotannon ohjauksen haasteet Työikäisen väestön väheneminen, vanhusväestön lisääntyminen

4

5 Miksi uusi kunta? 2.Yhteinen palvelutuotanto muutoksen perustana Paikallisesti tehty paljon ennakkoluulotonta kuntayhteistyötä Kuntien yhteistoiminnasta on tullut merkittävä osa kuntien ja niiden asukkaiden arkea Lahden seudulla moni kunnista toteuttaa jopa 2/3 verovaroin rahoitetuista toiminnoistaan yhtä kuntaa suuremmassa yhteisössä. Kielteisenä piirteenä asiassa on ollut hajanainen organisointipohja ja monimutkainen sopimusjärjestelmä. seutuyhteistyön lisääminen ilman uudenlaista kuntarakennetarkastelua ei tuo kehittämiseen enää merkittävää lisäarvoa.

6 Miksi uusi kunta? 3. Kuntatalouden haasteet kasvavat bkt per asukas v 2005 oli 81,3% maan keskiarvosta. kymmenellä 12:sta kunnasta veroprosentti on vähintään 19 % (maan keskiarvo 18,55%). UusiKunta -kunnista 4:llä 7:stä on negatiivinen vuosikate. Päijät-Hämeen valtiolle veroina ja verotulontasauksina maksama summa oli vuonna 2004 n. 162 miljoonaa euroa enemmän, kuin mikä ovat valtion tuloutus maakunnalle. (v 2002 epäsuhta oli 240 Meur) maakunnan eläköityminen on maan toiseksi korkeinta alue kärsii pitkään korkeana jatkunut rakenteellisesta työttömyydestä.

7

8

9

10 Miksi uusi kunta? 4. Väestörakenne muutoksessa Suuret ikäluokat näkyvät UusiKunta –alueen kuntien väestörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävän hyvin. Työikäisen väestön eli 19-64 –vuotiaiden osuus tulee kääntymään voimakkaaseen laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ikärakenteen muuttuminen koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa kuntasektorin henkilöstö siirtyy eläkkeelle kolmanneksi nopeimmassa tahdissa maassamme nuorisoikäluokka ei riitä nykyisellään korvaamaan työelämästä poistuvia työmarkkinoilla.

11 Hollola Kärkölä Hämeenkoski Hartola Padasjoki Nastola Lahti