Motivoituneen ja lahjakkaan oppilaan tukeminen ”Jokaisella oppilaalla on oikeus saada kykynsä mukaista opetusta.” Rangell - 08

Onko luokissamme korkeasti motivoituneita ja lahjakkaita oppilaita? mitä pitäisi tehdä? lahjakkaat pärjäävät aina? mitä voin opettajana tehdä? tuoko lahjakkaan oppilaan huomioiminen opelle lisätöitä?

Pari teoriaa ajattelun avuksi Renzullin kolmen ympyrän lahjakkuusmalli ehkä tunnetuin lahjakkuusmalli ”mikään näistä ympyröistä ei yksinään riitä lahjakkuuden selitykseksi”

Tannebaumin malli – lapsesta voi tulla todella lahjakas vain, jos seuraavat 5 tekijää täyttyvät: ¤ korkeatasoinen yleinen älykkyys ¤ erityiskyvykkyys jollain alueella ¤ oikea sekoitus piirteitä (motivaatio, temperamentti…) ¤ haasteita tarjoava ympäristö ¤ hyvä onni kriittisissä elämänvaiheissa

Miten ympäristö vaikuttaa, esim. koulu? lahjakkuus ilmenee tuloksina erittäin suotuisissa ympäristöolosuhteissa onko koulu/luokka sellainen? ”lahjakkaiden korkea motivaatio ja halu tehdä töitä saavutusten eteen johtuvat pitkälti muiden ihmisten innostuksesta ja kannustuksesta” (Bloom -85) oletko sinä innostava ja kannustava opettaja?

Tunnistamisen ongelma Opettaja voisi tarkkailla mm. seuraavia asioita: Sanavaraston laajuus, sanojen käytön tarkkuus, oppilaiden kysymysten syvyys ja monimutkaisuus, ongelman ratkaisustrategiat, luovuus, tehtäviin syventyminen ja keskittyminen, kiinnostus uuteen ja monimutkaiseen, kyky yhdistää, tulkita ja kuvitella Helppoa, vai kuinka?

Miten löydän luokastani lahjakkaat? (Betts ja Neihart -88) Menestyjät oppivat uudet asiat nopeasti ja pyrkivät täydellisyyteen ja pärjäävätkin näin loistavasti älykkyystesteissä. He tiedostavat tunteensa ja tarpeensa ja pyrkivät saamaan hyväksynnän käyttäytymiselleen. Tyypillistä: riskien kaihtaminen, riippuvaisuus muista, itsekriittisyys, epäonnistumisen pelko ja ulkoinen motivaatio. Lahjakkaista yli 90 % kuuluu tähän ryhmään.

… miten löydän… Uhmaajien tyypillinen piirre on sopeutumattomuus. Heitä ovat mm. poikkeuksellisen lahjakkaat ja korkeatasoisesti luovat oppilaat. He ovat itsenäisiä, turhautuneita ja uhmaavat sääntöjä, eivätkä kuulu ”ryhmiin”. He ovat kekseliäitä ja kilpailunhaluisia. Näitä oppilaita ei välttämättä luokitella koulussa lahjakkaiksi… Lahjakkuuden kätkijät kieltävät lahjakkuutensa ollakseen samanlaisia kuin toiset (haluavat porukkaan). He ovat epävarmoja ja nolostuvat helposti. Lahjakkuuden kätkijät ovat usein tyttöjä.

jatkuu… Putoajilla on lahjoja, mutta he jättävät helposti tehtävänsä kesken ja vaikuttavat näin korkeintaan keskitasoisilta. He ovat tyypillisesti vihaisia ja masentuneita, itsetunto on heikko ja he arvostelevat mielellään muita. Luokassa he ovat usein ulkopuolisia, eivätkä he ole kiinnostuneita koulusta. Saattavat keskeyttää opiskelun varhain.

jatkuu… Kaksoisleimatut ovat esim. aistivammaisia tai tunne-elämältään häiriintyneitä. Heillä saattaa olla oppimisvaikeuksia ja saattavat siksi jäädä helposti huomaamatta. He ovat usein turhautuneita, stressaantuneita, onnettomia ja pyrkivät saamaan huomiota epätavallisin keinoin. Lahjakkuutta vaikea huomata, koska he harvoin osoittavat sellaista lahjakkuutta, mitä koulu odottaa.

vielä yksi… Autonomiset oppijat huomataan tehokkaan työskentelyn takia. Ovat riippumattomia, itseohjautuvia ja kehittelevät omia päämääriään ja työskentelevät saavuttaakseen ne. He luottavat itseensä ja uskaltavat ottaa riskejä. Yleensä he ovat ikäistensä ja aikuisten suosiossa.

Miten järjestäisit opetuksen? Kerätään lahjakkaat omiin erityisluokkiin vai Sijoitetaan lahjakkaat omiin erityiskouluihin Opetetaan nykyisen peruskoulun kaltaisessa ympäristössä

Alisuoriutuminen yli puolet oppilaista suoriutuu alle kykyjensä alisuoriutuja voi olla minkä tasoinen oppilas tahansa lahjakkailla todennäköisempää, koska heillä on enemmän kykyjä, jotka voivat jäädä hyödyntämättä

Miksi alisuoriudutaan? jokin estää luontaisen tehtävästä selviytymisen aiheuttaman ilon. Syynä saattaa olla liian helpot tehtävät, jotka eivät tarjoa hyvää oloa tuottavia motivoivia kokemuksia (Männikkö -98) ”tasatahtiin” etenevä luokka

Omia kokemuksia opettajana (6. lk): matematiikan tunnit -> nopeimmin edistyvät, enemmän tukea tarvitsevat -> matikan lisäkurssi (ya:n asioita) -> kaksi poikaa opiskelivat 6. lk:n ohella 7. lk:n matikan (jatkumo sovittiin ya:n kanssa)

kokemuksia opena… samat kaksi poikaa: omat projektit: mm. Einsteinin suhteellisuusteoria, sijamuodot englanniksi, kirjan kirjoittaminen (julkaistiin) suurin oivallus: ”Mitä haluaisit tehdä?” Annoin oppilaalle AIKAA tehdä oman mielenkiinnon mukaisia projekteja henkinen tuki, valmennus, ohjaus

Kokemuksia rehtorina Kirkonkulma 2007 - 2008 Oppilaita 4-6. luokilta max. 12 opp. / ryhmä 3 opettajaa ohje: toimi valmentajana Tutkimusmatkaajat 1 h / vko Matematiikka -rikastaminen ongelmien ratk. hauskuus haasteen kautta vertaisryhmä: ”lupa” olla kiinnostunut Kirjoittaminen oman teoksen kirjoittaminen omien taitojen ja ajatusten syventäminen kirjailijan neuvot ja apu julkaisu Englanti omien projektien tekeminen korostetaan suullista kommunikaatiota haave: tutkielmien tekeminen englanniksi

Tutkimusmatka tänä vuonna keskitymme 6. luokkalaisiin Matematiikka ja tekstiilikäsityö kaksi opettajaa kerää ryhmän tutkimusmatkalaisia kerran viikossa tunniksi kerrallaan oppilaille tunti ei ole ns. ylimääräinen tunti, vaan sisältyy heidän viikkotuntimääräänsä oppilaat ovat siis poissa luokan tunnilta ja siirtyvät opettajan luvalla Tutkimusmatkaajat – tunnille. edellyttää tuntien palkittamista

Tutkimusmatkaajat - opettajilla ei ole samaan aikaan muita tunteja oppilaat ovat ryhmässä pääpiirteittäin koko vuoden ryhmän maksimikoko on n. 12 oppilasta, mutta kaikki halukkaat pyritään ottamaan mukaan haluamme tukea oppilaan koko persoonallisuutta, ei vain erityislahjakkuutta 1-5. luokilla opettajat etsivät hyviä keinoja ja toteuttavat lahjakkaan oppilaan opintojen rikastamista omissa luokissaan omin metodein.

Opettajien kommentteja Heidi Sandholm (kirjoittaminen): ”Tutkimusmatkaajat on moniin vuosiin sykähdyttävintä uutta mitä olen työssäni kohdannut. Kyllähän sitä on aina tiennyt, että lahjakkaille "perus"opetuksen anti on vähäisempää, mutta on ollut aivan mykistävää nähdä millainen vaikutus oppilaisiin selkeästi haasteellisemmalla aineistolla on! Nämä oppilaat ovat kuin heränneet unesta (enkä ole tiennytkään heidän nukkuvan)!! Vetää HYVIN nöyräksi seurata sivusta miten huimiin suorituksiin kirjoittajaryhmän väki on yltänyt jo nyt, vain muutaman kirjoituskerran jälkeen.” Melkein joka kerralla itkettää, kun oppilaat tulevat ääneen KIITTÄMÄÄN tästä heille suodusta mahdollisuudesta! Huimaa ja samalla vähän järkyttävää!

Opettajan kommentteja… Kaisa Överlund (matematiikka): * Alkuun mietitytti, miten ihmeessä "keksii" tekemistä tunneille, mutta tutustumiskäynti toisessa koulussa helpotti. Tunnit eivät ole sirkusta vaan rauhallista pohdiskelevaa opiskelua innostuneiden oppilaiden kanssa. Ryhmä- ja parityöt onnistuvat pienemmässä porukassa ja tunneilla on mukavan vapaa ilmapiiri. * Tuntien pito on motivoivaa ja siitä on ollut iloa myös normaaleille matikan tunneille. Ajattelun ja pohdinnan merkitys on korostunut. * Oppilaat ovat olleet innostuneita ja motivoituneita. "Huippulahjakkuudet" puuttuvat tänä vuonna, joten ryhmä on aika homogeeninen, jokainen saa loistaa vuorollaan. * On hienoa, kun joskus on oikeasti aikaa ongelmanratkaisutehtäviin ja toisaalta taas toiminnalliseen matematiikkaan. * Ope on tosi innostunut! Kiitos tästä uudesta mahdollisuudesta! :) * Olisi upeaa, kun tämä toiminta voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia oppilaita (tasoryhmät), pienryhmissä opiskelu olisi avartava kokemus kaikille (opettajalla on aikaa ihan eri tavalla/ tasoryhmälle sopivaa tekemistä/ mahdollisuus erilaisiin toimintatapoihin).

Mihin pyrimme? Etsimme keinoja koulun arjessa auttaa motivoitunutta ja lahjakasta oppilasta löytämään ja vahvistamaan omaa lahjakkuuttaan sekä tarjoamaan haasteellisen oppimisympäristön sitä kaipaavalle oppilaalle. Oppilaalla oikeus oman tasonsa mukaiseen opetukseen!

Lopuksi Lahjakkaita lapsia ei pidä palvoa eikä nostaa muiden yläpuolelle. Heille kuuluu kuitenkin sama oikeus mikä jokaiselle tulisi taata, oikeus tasapainoiseen kasvuun, siihen, että tunne-elämä ja kyvyt saavat kehittyä suotuisasti. Koska lahjakkuus on suhteellinen käsite, lahjakkaita tulee aina olemaan vähän; tason noustessa kärki pakenee. Lahjakkaat yksilöt ovat rikkaus, eikä heitä pitäisi kadehtia. Ihmiset ovat erilaisia, vaikka ovatkin samanarvoisia. Jokaisesta löytyy myös lahjakkuutta, muodossa tai toisessa. (Kari Uusikylä, Lahjakkaiden kasvatus, s. 195)