VTT Assi Liikanen SOCCA www.socca.fi/gero Gerontologisen sosiaalityön paikka pääkaupunkiseudun vanhustyössä Vanhustyön sosiaaliset Tampereella 13.3.2008 VTT Assi Liikanen SOCCA www.socca.fi/gero

GERO = Gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke pääkaupunkiseudulla, 2005-2007, 2008 Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa 11 kehittämisryhmää Helsingissä 4 alueel. Ruotsinkielisten Sosve Lähityöntekijät Asunnottomat Ehko Espoo Vantaa Kauniainen Gero –tiimi (projektipäällikkö, projektitutkija, projektisuunnittelija) Tutorit Ohjausryhmä (kunnat, Yliopisto, Diak, Stakes) Laaja koulutustarjonta

Gerontologisen sosiaalityön käsitteet määritelty Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa vanhusten toimintakykyä, hyvinvointia, elinympäristöä, sosiaalisia olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta. (Seppänen 2006) Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa muutostyötä. (Gero -käsiteryhmä 2006) Gerontologinen sosiaalityö on asiakastyötä, mutta työssä tarvittava tieto rakentuu yhteiskunnallisesti. (Salonen 2007). (Gerontologiseen sosiaalityöhön liittyvää käsitemäärittelyä löytyy lisää loppuraportin liitteestä 7.)

Vanhussosiaalityön asiakkaat yli 65-vuotiaat, käytännössä yli 75-vuotiaat ikäihmiset; fyysisesti huonokuntoiset dementoituneet ja muistisairaat mielenterveyden häiriöistä kärsivät päihdeongelmaiset kaltoinkohdellut yksinäiset ja turvattomat kriisitilanteissa olevat iäkkäät pariskunnat, joilla on ongelmatilanteita iäkkäät omaishoitajat puutteellisesti asuvat

Vanhussosiaalityön menetelmiä GERO-hankkeessa Toiminnalliset ryhmät ja luovat menetelmät (käytössä) Voimavara - huolikartta työvälineenä (pilotoitu – käytössä) Kuvastin - reflektiivinen arviointimenetelmä (pilotoitu - kehitetään edelleen) Ehkäisevät kotikäynnit (pilotoitu - käyttöön 2008) Asiakasneuvonpito verkostomenetelmänä (pilotoitu - kehitetään edelleen) Parityöskentely (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja – käytössä ruotisinkielisen vanhussosiaalityön tiimissä) Palveluohjaus (mallin kehittäminen menossa) Muistelutyö osana sosiokulttuurista vanhustyötä Elämäkerta eli sosiobiografinen haastattelumenetelmä Läheisneuvonpito (Liikanen & Kaisla: Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä Socca ja Heikki Waris-instituutin työpaperi 3/2007)

VOIMAVARA- JA HUOLIKARTTA GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ, 130807 Lännen gero-ryhmä, Kaisla (sovellus Tom Erik Arnkil ”Huolen vyöhykkeet” - ajattelusta) Asiakkaan voimavaroja ja hänen tilanteestaan saatuja huoliviestejä tarkastellaan suhteessa toisiinsa. Ne määrittävät sosiaalityön työorientaatiota, tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Asiakkaan voimavarat jaetaan asiakkaan henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin. Sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa voimavarojen laadun ja määrän. Huolet ilmenevät ”huoliviesteinä” jotka voivat tulla asiakkaalta itseltään, hänen verkostoltaan tai muilta tahoilta. Voimavaroja paljon: Voimavaroja jonkin verran: Voimavarat niukat: Huolia: poikkeamia ihmisen aiemmista elintavoista ja käyttäytymisestä elämän muutokset tai kriisit toimintakyvyn lasku (sosiaalinen, kognitiivinen, fyysinen, psyykkinen) Sosiaalityön työorientaatio on ennaltaehkäisevä mutta työssä on mukana myös huolenpidollinen/ huollollinen näkökulma. Työmenetelminä mm. palveluohjaus, neuvonta ja toiminnalliset ryhmät. Kuntouttava ja huolenpidollinen/ huollollinen työorientaatio. Työmenetelminä mm. palveluohjaus, erilaiset verkostotyön menetelmät kuten asiakasneuvonpito. Työorientaatio on pääosin huolenpidollinen/ huollollinen. Työmenetelminä mm. verkostotyön menetelmät ja sosiokulttuuriset menetelmät Suuria huolia: elintavat ja käyttäytyminen muuttuneet aiemmasta ilmenee merkkejä poikkeavasta käyttäytymisestä toimintakyky on selvästi heikentynyt, mutta vielä tuettavissa ulkoisia uhkia pärjäämiselle muutoksia rooleissa tai roolisuhteissa Sosiaalityön työorientaatiota voidaan pitää pääsosin kuntouttavana. Työmenetelminä mm. verkostotyön menetelmät, psykososiaaliset työmenetelmät. Sosiaalityön työorientaatiota voidaan pitää huolenpidollisena/ huollollisena. Työmenetelminä mm. verkostotyön menetelmät kuten asiakasneuvonpito ja seurantaneuvonpidot. Sosiaalityön huolenpidollinen/ huollollinen työorientaatio on korostunut. Työmenetelminä mm. SAS-arvio. Vakavia huolia/ Kriisejä poikkevaa käyttäytymistä vakavat psyykkiset oireet ulkoiset uhat toteutuvat toimintakyky on romahtanut Sosiaalinen kriisityö ja huolenpidollinen/ huollollinen työorientaatio. Työmenetelminä mm. parityö, ohjaus ja neuvonta, asiakasneuvonpito Työmenetelminä mm. asiakasneuvonpito ja seurantaneuvonpidot. Huolenpidollinen/ huollollinen työorientaatio. Työmenetelminä mm. sijoitus ja palvelujen koordinointi.

Gerontologisen sosiaalityön asiakasprosessi sosiaaliohjaus Gerontologisen sosiaalityön asiakasprosessi Orientaatio Menetelmät/ Toimenpiteet Yhteisötyön orientaatio Rakenteellinen orientaatio Dokumentaatio Ennalta- Kuntouttava Kuntouttava ja Huolenpidollinen/ ehkäisyn ja orientaatio huolenpidollinen/ huollollinen varhaisen tuen huollollinen orientaatio orientaatio orientaatio Palvelutarpeen arviointi = tilannearvio ja suunnitelma Palveluohjaus Ohjaus ja neuvonta Kotikäynnit RAI Asiakkuus päättyy Kotiuttaminen Palvelujen suunnittelu ja toimeenpanon koordinointi Kotihoidon tiimit, casework, asiakasneuvonpito, elämäkertatyö, parityö päivätoiminta ja LAH-paikat SAP-toiminta Asiakastilanteen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Uusi tilannearvio, Asiakasneuvonpito SAS-työ SAS-neuvottelut, lausunto, sijoitus, kotouttamisen valmistelu Laitos- tai palvelu-asuminen Palveluohjaus, uusi tilannearvio, hoito-suunnitelma, neuvottelut, kotouttaminen GERO: Liikanen & Kaisla, 24.4.07 Avo- ja laitos-palvelujen rajapinta Laitos-palvelut Etsivä ja ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tukeminen Ehko-käynnit Asukastyö ja alueellinen kumppanuus Seniorineuvola Toiminnalliset ryhmät Päiväkeskustoiminta Ohjaus- ja neuvonta sosiaalityö

Vanhussosiaalityön sisältö ja työnjako ovat selkiytyneet: Kysely keväällä 2007 hankkeeseen osallistuneille

Osallistujien arviointi GERO-hankkeesta

Arviointia vanhussosiaalityön asemasta yms Arviointia vanhussosiaalityön asemasta yms. omassa kunnassani, vertailu 2005-2007

Tärkeimmät tulokset -yhteenveto Gerontologisen sosiaalityön sisältö ja ammattikäytännöt selkiytyivät Vanhussosiaalityön asema vahvistui Käsitteet määriteltiin Asiakasprosessi kuvattiin Työmenetelmät monipuolistuivat Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjako selkiytyi Työskentelytapa muuttui yksin toimimisesta yhdessä tekemisen suuntaan Ammatillinen identiteetti vahvistui.

Tietoa tuotettu myös valtakunnalliseen käyttöön Seppänen Marjaana (2006) Gerontologinen sosiaalityö - katsaus lähtökohtiin, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Yliopistopaino. Liikanen Hanna-Liisa (2007) Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä. Teoksessa Seppänen & Karisto & Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. PS-kustannus. Liikanen Hanna-Liisa & Kaisla Susanna & Viljaranta Liisa (2007) Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. SOCCA & Heikki Waris- julkaisusarja 12. Yliopistopaino. Liikanen Hanna-Liisa & Kaisla Susanna (2007) Gerontologisen sosiaalityön menetelmistä. SOCCA & Heikki Waris-instituutin työpapereita 3/2007.

Gerontologinen sosiaalityö on mahdollisuus Ikäihmisten palvelujen laatusuositus STM 2008:3 Ikääntyvien lähipalvelut ovat esim. ehkäisevät palvelut, palvelutarpeen arviointi, kotihoito, omaishoidon tuki ja gerontologinen sosiaalityö. Gerontologisen, mukaanlukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen. Kotihoidon asiakkaiden palveluiden laatua vahvistetaan niin, että käytettävissä on riittävä gerontologisen hoito- ja sosiaalityön sekä geriatrian asiantuntemus. Henkilöstön määrän, koulutusrakenteen sekä osaamisen kehittämisen lähtökohta on laaja gerontologinen näkemys vanhenevasta ihmisestä. Osa ikäihmisistä tarvitsee erityispalveluja, kuten gerontologista sosiaalityötä.

Antoisia lukuhetkiä toivotellen