Leena Linnainmaa Varapuheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto Naiset – työ, ura, perhe Leena Linnainmaa Varapuheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Tasa-arvon edistäjiä Suomessa Puolisoiden erillisverotus Erinomaiset perhevapaaoikeudet Neuvolapalvelut Kunnilla velvollisuus järjestää lapsille päivähoito Lapset saavat koulussa aterian Tasa-arvolaki

Työelämän tasa-arvo-ongelmat naisten pätkätyöt perhevapaat palkkaerot eläke-erot segregaatio uralla eteneminen tasa-arvosuunnitelmien laiminlyönti tasa-arvobarometri 2004: tasa-arvo toteutuu työpaikalla erittäin hyvin - naiset 29 %, miehet 37 %

Perhevapaat Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvät perhevapaaoikeudet yhtäläinen oikeus äidillä ja isällä pitää vanhempain- tai hoitovapaata naiset pitävät yli 95 % perhevapaista kustannukset naisten työnantajille liittymä naisten pätkätöihin muutoksia käynnissä – jako miesten ja naisten työnantajien kesken tasa-arvon edellytys liittymä kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen kannustettava miehiä pitämään perhevapaita – miesten ja lasten etu

Palkkaerot naisen euro on 80 senttiä palkkaerot eivät ole kaventuneet viime vuosina mitä korkeampi koulutus, sitä suuremmat palkkaerot perusteettomat ja selittymättömät palkkaerot pienemmät - palkkasyrjintä 10 % käytännön ongelmana samanarvoisten töiden vertailu Hallituksen samapalkkaisuusohjelma

Palkkaerojen kaventaminen hyvät tasa-arvosuunnitelmat ja niiden toteuttaminen miehet pitämään enemmän perhevapaita segregaation purkaminen naispalkkaerät naisten korkeampi koulutus ei ole kaventanut palkkaeroja viime vuosina ammattiyhdistysliikkeen rooli tasa-arvoasiat työehtosopimuksiin

Uralla eteneminen tasa-arvo-ongelma pahin koulutetuilla naisilla naisia vähemmän Suomessa johtavissa valtion viroissa kuin muissa EU15-maissa tasa-arvosuunnittelun merkitys miehiä kannustetaan etenemiseen, naisia harvemmin

Tasa-arvotyö Kansainväliset velvoitteet – sopimukset ja lainsäädäntö (YK ja EU) Kansallinen lainsäädäntö Hallituksen toimenpiteet Riittävät viranomaisresurssit tasa-arvovaltuutettu Järjestöjen rooli naisjärjestöt ja ammattiyhdistysliike Media Tutkimus Koulutus – varhaiskasvatuksesta alkaen

Hallituksen toimenpiteet Hallitusohjelma Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004-2007 Tasa-arvolain uudistus Samapalkkaisuusohjelma (ehdotus 18.5.2005, 3-kanta) Perhevapaiden kustannusten jakaminen

Tasa-arvolaki laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tarkoitus estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä voimaan v. 1987 uudistus v. 1995 kiintiöt tasa-arvosuunnitelmat Tasa-arvolain uudistus voimaan 1.6.2005 Tasa-arvosuunnitelmia koskevat velvoitteet merkittävästi lisääntyneet

Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa jokaisen työnantajan velvollisuus Toimittava siten, että avoimiin tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä Edistettävä naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin Luotava yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen Kehittää työoloja naisille ja miehille soveltuviksi Helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista Huolehdittava, ettei sukupuoleen perustuvaa syrjintää

Hyvitys Seuraamus syrjintäkiellon rikkomisesta Vähintään 3.000 € Ei ylärajaa Voidaan kohtuussyistä alentaa Työhönottotilanteessa yläraja 15.000 € Ylitys perustellusta syystä

Tasa-arvosuunnitelma työnantajan velvollisuus, jos vähintään 30 työntekijää tehtävä vuosittain Laiminlyönnistä voi seurata uhkasakko

Selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta Tasa-arvolaki: pakollinen osa tasa-arvosuunnitelmaa voi perustua tilastotietoihin, kyselyihin tms. esim. työilmapiirikysely mm. asenteet, häirintä, työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista (palkkakartoitus) selvityksen pohjalta työnantaja ja henkilöstön edustajat yhteistyössä päättävät tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä tehtävä vuosittain

Nainen yritysjohdossa 500 suurinta yritystä Suomessa Toimitusjohtajista naisia 28 Hallituksen puheenjohtajia 19 Sekä tj että hallituksen pj nainen 7 suuryrityksessä Suomen Asiakastiedon selvitys: Naisten johtamat suuryritykset selvästi keskimääräistä kannattavampia

Corporate Governance – yhtiön hyvä hallinnointi 1.7.2004 voimaan tullut Suomen Corporate Governance –suositus listayhtiöille “Hallituksen tehtävien ja tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että hallitus koostuu jäsenistä, joilla on monipuolinen, toisiaan täydentävä kokemus ja osaaminen. Kokoonpanossa voidaan ottaa huomioon myös jäsenten ikä ja sukupuolijakauma.” Ruotsin CG-suositus: tasainen sukupuolijakauma

Hallituksen jäsenyys yrityksissä naisia 11 % hallituksen jäsenistä (FT) valtionyhtiöissä pyrkimys: hallituksissa 40 % naisia muissa yhtiöissä kehitys hitaampaa julkisuus vaikuttaa Norjan laki: 40 % vuoteen 2005 mennessä

Tasa-arvo ja työn tuottavuus yhteydessä lukuisat selvitykset ja tutkimukset: tasa-arvoisella työpaikalla työn tuottavuus parempi kuin epätasa-arvoisella Yrityksellä tasa-arvosuunnitelma – työilmapiiri parempi kun miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet, parhaat resurssit yrityksen käytössä