Verotuksen perusteet – Yritysverotuksen osuus OTK / OTM Ilkka Lahti

Tulolähteet verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin kolme tulolähdettä yhden tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta poikkeus: yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vaatia, että elinkeinontoiminnan tappio vähennetään tappion syntymisvuoden pääomatuloista

Tulolähdejaottelun merkitys Tulolähdejaottelulla voi olla maksettavan veron kannalta olennaista merkitystä hankintameno-olettamaa ei voida soveltaa elinkeinotoiminnan varojen luovutuksiin käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapaussäännökset koskevat vain elinkeinotoimintaan kuuluvan omaisuuden myyntiä Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain elinkeinotoiminnan tulosta

Elinkeinotoiminnan tulolähde elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa elinkeinotoiminnassa saadut tulot ovat veronalaisia kaikki tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia

Henkilökohtainen tulolähde henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluu muu toiminta kuin elinkeinotoiminta ja maatalous esimerkkejä kiinteistön vuokraus vuokratulot ja -menot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jos kiinteistöä ei käytetä elinkeinotoiminnassa yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaalle osakkaalta peritty korko on yhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa

Yritysmuodon vaikutus verotukseen yrittäjän saamaa tuloa verotetaan pääpiirteissään samalla tavalla yritysmuodosta riippumatta liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos verotetaan hänen tulonaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen, mutta osakkaan saama osinko verotetaan samalla tavalla kuin muiden yritysmuotojen yrittäjien tulot jako ansio- ja pääomatuloksi

Verotettavan tulon laskenta Kirjanpidon voitto + veronalaiset tulot, jotka eivät ole kirjanpidon tuotoissa - verovapaat tulot, jotka ovat kirjanpidon tuotoissa + vähennyskelvottomat menot, jotka ovat kirjanpidon kuluissa - vähennyskelpoiset menot, jotka eivät ole kirjanpidon kuluissa = Verotettava voitto

Elinkeinotoiminnan tuloksen verottaminen Yhteisön elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yhteisöverokannan mukaan (Yhteisöverokanta tällä hetkellä 24,5 % (ollut mm. 26 %) Henkilöyhtiön elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yhtiömiesten verotuksessa Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos verotetaan elinkeinonharjoittajan verotuksessa

Elinkeinotoiminnan tappio Jos verovuoden elinkeinotoiminnan tulos on tappiollinen, vahvistetaan elinkeinotulolähteen tappio Tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta 10 seuraavana verovuotena Erota luonnollisen henkilön luovutustappion vähentäminen 1 + 5 vuotta (ollut 1 + 3 vuotta)

Elinkeinotoiminnan tulolähde Voi olla kaikenlaisilla verovelvollisilla luonnolliset henkilöt, kuolinpesät,yhteisöt elinkeinoyhtymät.. Elinkeinotoimintaa harjoittavilla verovelvollisilla voi olla myös muita tulolähteitä Kaikkeen elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön tuloon ei siis automaattisesti sovelleta EVL:ää EVL:n sisällä joidenkin säännösten soveltamisalaa on rajoitettu subjektin perusteella Toisilla verovelvollistyypeillä elinkeinotoimintaa on luonnollisestikin enemmän kuin toisilla. Osakeyhtiöillä suurimmalla osalla toimivista yhtiöistä on elinkeinotoimintaa kun taas vain harvoilla luonnollisilla henkilöillä on EVL-toimintaa. Elinkeinotoimintaa harjoittavien Osakeyhtiöiden tulolähdejakoa on kritisoitu vahvasti ja monet ovet olleet sitä mieltä (mm. edesmennyt Tikka), että osakeyhtiöiden osalta tulolähdejako tulisi poistaa ja soveltaa vain EVL:ää.

Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa Liiketoiminnasta löytyy tyypillisesti seuraavia tunnusmerkkejä: voittoa tavoittelevaa Itsenäistä taloudellisen riskin ottavaa suunnitelmallista jatkuvaa kohdistuu ulospäin laajaan joukkoon Ammattitoiminta on liiketoimintaa pienimuotoisempaa Ammatinharjoittaja-ammatteja tyypillisesti mm. lääkärit, lakimiehet, arkkitehdit

Elinkeinotoiminta Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole pidetty EVL:n mukaan verotettavina Vuokraustoimintaa ei ole tyypillisesti pidetty elinkeinotoimintana Myös passiivinen ja pienimuotoinen arvopaperikauppa osakeyhtiön ainoana toimintana on jäänyt tyypillisesti elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle Perhevarallisuutta passiivisesti hallinnoivat holdingyhtiöt jäävät myös TVL:n puolelle Vuokraustoiminta todella suurella volyymillä on katsottu elinkeinotoiminnaksi Vuokraus evl-toimintaa harjottaville konserniyhtiöille tai omille/konsernin työntekijöille elinkeinotoimintaa Sivutoimisesti harjoitettu ap-kauppa helpommin evl:n piiriin evl-varojen sijoittamisargumentilla EVL-toimintaan kuulumisesta riidelään tyypilisesti vasta silloin, kun jaolla on merkitystä verotettavan tulon määrään

Esimerkki Veboil Oy Veijo Veronmaksaja omistaa 100 % Veboil Oy:n osakekannasta. Veboil Oy harjoittaa huoltoasematoimintaa Hyvinkäällä sijaitsevalla huoltamolla vuokratiloissa. Veboil Oy:n liikevaihto on verovuosien 2000 ja 20010 välillä vaihdellut 0,8 miljoonan euron ja 1,2 miljoonan euron välillä. Yhtiössä on yrittäjän lisäksi 8 työntekijää. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Toimintaa harjoitetaan liikepaikasta, se suuntautuu rajoittamattomaan joukkoon, se on taloudellisen riskin ottavaa ja jatkuvaa Veboil Oy:n harjoittama huoltamotoiminta on elinkeinotoimintaa

Veboil Oy Veboil Oy on aiempien vuosien voittovaroilla hankkinut Helsingistä yksiön sijoitusmielessä vuonna 2002 Huoneisto on ollut koko omistusajan vuokrattuna yhtiön ulkopuoliselle taholle. Vuokraustoiminnan tulos verovuonna 2010 oli 4 500 euroa Laajamittaistakaan vuokraustoimintaa ei ole verotuksessa pidetty elinkeinotoimintana Vuokraustoiminta muodostaa Veboil Oy:lle henkilökohtaisen tulolähteen

EVL:n omaisuuslajit Käyttöomaisuus Sijoitusomaisuus Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus

Omaisuuslajin merkitys Omaisuuslajijaottelulla on merkitystä ainakin osakeluovutusten veronalaisuuden, tulolähdejaon, menon tai menetyksen vähennyskelpoisuuden, osinkotulon verotuksen nettovarallisuuslaskennan kannalta.

Omaisuuslajijaottelun lähtökohtia Kirjanpitolaki ja verolainsäädäntö ovat olleet omaisuuslajikäsitteiltään hyvin samansuuntaiset Kirjanpitolaki ei enää tunne käyttöomaisuuskäsitettä Yrityksen näkökulma omaisuuslajiluonteesta voi poiketa verolainsäädännössä omaksutusta. Ristiriitatilanne voi syntyä lisäksi KPL:n erityisen varovaisuuden periaatteesta Verotuksessa omaisuuslajiluonne määräytyy hyödykkeen käyttötarkoituksen, ei laadun perusteella

Käyttöomaisuus Elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitettu omaisuus Maa-alueet, arvopaperit, rakennukset kaivokset, soranottopaikat, kivilouhokset, turvesuot Koneet ja kalusto, aineettomat oikeudet Kerryttävät tyypillisesti muutakin tuloa kuin luovutushintaa

Käyttöomaisuus Maa-alue, arvopaperit yms. ovat kulumatonta käyttöomaisuutta Ei vuotuisia poistoja Kuluva käyttöomaisuus Vuotuiset poistot mahdollisia

Käyttöomaisuus Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen esimerkiksi silloin, kun niiden omistamisen tarkoituksena on lisätä tai muuten edistää yrityksen suoritteiden menekkiä taikka turvata tai helpottaa liikkeen tarvitsemien tuotannontekijöiden hankkimista. kun on kyse strategisista osakeomistuksista (esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeet) kun osakkeilla tavoitellaan ensisijaisesti muita tarkoitusperiä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja.

Vaihto-omaisuus Elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut sekä kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet Luovuttamistarkoitus keskeisessä roolissa

Rahoitusomaisuus Rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut rahoitusvarat Suoritus saatavasta myös muuna hyödykkeenä luetaan myös rahoitusomaisuuden alaan ongelmana rahoitusomaisuuden lyhytaikainen luonne Saamisen tosiasiallinen luonne merkitsevä

Sijoitusomaisuus Sijoitusomaisuutta voi olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla! Varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankitut arvopaperit, kiinteistöt, ja muu sellainen omaisuus

Omaisuuslajien välistä rajanvetoa Käyttöomaisuus: pysyvää käyttöä varten Vaihto-omaisuus: sellaisenaan tai jalostettuna luovutettavaksi Sijoitusomaisuus: raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla varojen sijoittamiseksi Rahoitusomaisuus: lyhytaikainen, likvidi omaisuus Lisäksi vielä pitkäaikainen sijoitus: TVL:n mukaista, passiivista

Veboil Oy Veboil Oy on verovuonna 2003 hankkinut henkilöauton yrittäjän työsuhdeautoksi Elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön hankittu –> käyttöomaisuutta Yhtiö on likvidien varojen sijoittamiseksi ostanut 5000 eurolla Nokian osakkeita verovuonna 2009. Osakkeet aiotaan myydä seuraavan tilikauden alkupuolella ennen osingonjakoa Ei voi olla sijoitusomaisuutta Lyhytaikainen verraten likvidi sijoitus -> rahoitusomaisuutta

Veboil Oy Veboil Oy on verovuonna 2002 ostanut autonvuokrausta harjoittavan Verent Oy:n koko osakekannan 50 000 eurolla. Verent Oy harjoittaa autonvuokraustoimintaa, joka on verotuksessa katsottu elinkeinotoiminnaksi. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Verent Oy:n osakkeet on hankittu Veboil Oy:n tuotevalikoiman laajennukseksi. Toimintaa on Veboil Oy:n omistusaikana harjoitettu Veboil Oy:n huoltoaseman yhteydessä, mikä onkin lisännyt yhtiöiden kokonaismyyntiä.

Veboil Oy Sijoitus liittyy Veboil Oy:n harjoittamaan elinkeinotoimintaan Sijoituksella ei tavoitella ensisijaisesti tuloja arvonnousun tai osinkojen muodossa Verent Oy:n osakkeet ovat Veboil Oy:n käyttöomaisuutta

Tulon veronalaisuus Tulon käsite on laaja Veronalaisen tulon luonne Tulo on veronalaista, ellei sitä ole nimenomaisesti säädetty verosta vapaaksi. Osakeyhtiön saamat hyödykkeiden luovutushinnat, korot, vuokrat, osingot, vastikkeet, avustukset, korvaukset yms. ovat veronalaisia tuloja. Osakeyhtiön vieraana tai omana pääomana saamat erät eivät ole luonteeltaan tuloa, koska yhtiö joutuu maksamaan nämä erät takaisin. Veronalaisen tulon luonne Tulon pitää olla saatu rahana tai rahanarvoisena etuna (= tulo on realisoitunut). Pääomansijoitus saadaan ilman vastasuoritusta – tuloon sisältyy yleensä jonkinlainen vastike pääomansijoitukseen liittyy ajatus palauttamisesta sijoittajille – tulo kertyy lähtökohtaisesti lopullisena. EVL:n tulokäsite on 90-luvun alun verouudistuksesta lähtien ollut laaja Veropohja on nyt luvotusvoitto- ja osinkoverouudistuskenkin jälkeen verrattaen laaja. Veropohjan rapautuessa verokantaakin alennettiin!!! Ennen 90-luvun alun verouudistusta nimellinen yhteisöverokanta oli 60 %:n luokkaa ja toisaalta erityisten verovähennysten ja varausten käyttömahdollisuus oli laaja

Tulon veronalaisuus Veronalaisia tuloja eivät ole mm. Yhteisön saamat osingot ketjuverotuksen poistamiseksi Henkilöyhtiöstä saatu voitto-osuus koska EVL:ssä verotetaan henkilöyhtiön tulo-osuudesta Veronpalautus koska välittömiä verojakaan ei saa vähentää Yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset Konsernirakenteen tehostaminen ja toimintojen järjesteleminen ilman veroseuraamuksia

Verovapaat osinkotulot Yhteisön saama osinko ei ole veronalaista tuloa Poikkeukset: listaamattoman yhtiön listatulta yhtiöltä saamasta osingosta 75 % veronalaista, jos osingonsaajan omistusosuus ei ole vähintään 10 % pääomasta Sijoitusomaisuuteen kuuluville osakkeille maksettu osinko 75 %:sti veronalaista EU-valtiosta saatujen osinkojen verotus kuten kotimaiselta yhtiöltä saatu osinko Muilta ulkomaisilta yhtiöiltä saatu osinko on 75 %:sti tai kokonaan veronalaista tuloa Myös TVL:n mukaan verotettavia osakeyhtiöitä verotetaan osingoista EVL:n mukaan Osinokojen ketjuverotuksen estämiseksi säädetty osingot Oy:lle verovapaiksi Verotus ei saa asettaa esteitä tai rajoituksia Euroopan unionin perustamissopimuksessa määritellyille vapauksille. Verotuksen kannalta erityisesti sijoittautumisvapaus usein tarkastelun kohteena. Eu-maista Kyproksen kanssa Suomella ei ole verosopimusta

Listaamattoman Oy:n Suomesta saamat osingot Saadut osingot Osake muuta omaisuutta Osake sijoitus- omaisuutta Osingonjakaja Listattu Oy Osingonjakaja Listaamaton Oy Osinko 75 % (v. 2005 60 %) veronalaista Omistusosuus alle 10 % Osinko 75 % (v.2005 60%) veronalaista Omistusosuus min. 10 % Osinko verovapaata Osinko verovapaa

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset Yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset ovat verovapaita, jos myyjä ei harjoita pääomasijoitustoimintaa on omistanut vähintään 10 % myytävän yhtiön osakepääomasta vähintään vuoden ennen luovutusta Luovutusvoittoverovapaus ei koske kiinteistöosakkeiden myyntiä muussa kuin EU- tai verosopimusvaltiossa asuvan yhtiön osakkeiden myyntiä

Verovapaat osakeluovutukset Luovuttaja on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta vähintään 10 % osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin 9 % 1 % 10 % 12 kk 12 kk

Osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa Veboil Oy Verent Oy päättää jakaa maaliskuussa 2010 osinkoa 7000 euroa Osinko on verovapaa Kesäkuussa 2010 autonvuokrausta harjoittava ketju ostaa Veboil Oy:ltä Verent Oy:n osakkeet 85 000 eurolla Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen Ne edustavat 100%:a yhtiön osakekannasta Osakkeet hankittiin verovuonna 2002, joten ne on omistettu yli yhden vuoden ajan Osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa

Menon vähennyskelpoisuus Menon käsite on laaja Meno on vähennyskelpoista, jos sen tarkoituksena on edistää tulonhankkimistoimintaa välittömästi tai välillisesti. Vähennyskelpoisia menoja ovat mm. palkkameno, vuokra-meno, vakuutusmaksu, kurssitappio, mainosmeno, tutkimusmeno, omaisuuden hankintameno jne. Osakeyhtiön vieraan tai oman pääoman palautukset eivät ole luonteeltaan menoja, koska niihin on alunperin liittynyt takaisinmaksuvelvollisuus. Vähennyskelpoisen menon luonne Menon pitää liittyä veronalaisen tulon hankkimiseen ja menosta on pitänyt suorittaa vastiketta rahana tai rahanarvoisena etuna

Vähennyskelpoisuuden rajoitteita Vähennyskelvottomia menoja ovat mm. Luonnollisen henkilön elantomenot Rangaistuksen- ja sanktionluontoiset maksut sekä lahjukset Verovelvollisen puolison ja alle 14-vuotiaan lapsen palkat Välittömät verot 50 % edustusmenoista (jatkossa vähennyskelvottomia) Jaettu osinko Edustusmenot kohdistuvat ulkopuolisiin, yhtiön sisäiset virkistystilaisuudet ym. kokoukset ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Näin myös neuvottelukulut. Lääkeyhtiöiden edustusmenojen kanssa oli 2000-luvun alussa useita kiistoja liittyen lääkäreille järjestettyihin tilaisuuksiin. Tulovero vähennyskelvoton, varainsiirtovero aktivoidaan päähyödykkeen hankintamenoon ja se on hankintamenon osana vähennyskelpoinen. Myös kiinteistövero on vähennyskelpoinen luonnollisena vähennyksenä

Vähennyskelpoisuuden rajoitteita Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot vähennyskelvottomia symmetrisesti luovutusvoittojen verovapauden kanssa Koskee vain yhteisöjen osakeluovutuksia ei koske mm. asunto-osakkeiden myyntiä Verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia mm. verovapaaseen osakeluovutukseen liittyvät asiantuntijapalvelut

Palkka on Veboil Oy:n vähennyskelpoinen meno Verent Oy:n osakkeiden luovutus oli verovapaa Veijo Veronmaksajan vaimo Riitta työskentelee Veboil Oy:n palveluksessa. Hänelle on verovuodelta 2010 maksettu palkka 24 000 euroa Osakkeiden hankintameno 50 000 euroa ei ole Veboil Oy:n vähennyskelpoinen meno Palkka on Veboil Oy:n vähennyskelpoinen meno

Jaksotus Verotus toimitetaan verovuosittain Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot jaksotetaan verovuoden tuotoiksi ja kuluiksi Verovuosi voi sisältää useita tilikausia

Jaksotus EVL:n jaksotuksen lähtökohtana suoriteperiaate Tulo syntyy, kun suorite luovutetaan Meno syntyy, kun tuotannontekijä vastaanotetaan Vähäiset meno- ja tuloerät voidaan jättää maksuperusteisiksi Menetys on lähtökohtaisesti sen verovuoden kulua, jonka aikana se on todettu

Menon jaksottaminen Meno tulon kohdalle –periaate läsnä EVL:n säännöstössä Useina vuosina tuloa kerryttävien hyödykkeiden hankintameno on jaksotettava vähennettäväksi kuluna useana vuonna Myös useana vuotena tuloa kerryttävät menot jaksotettava vaikutusajalleen, kuitenkin enintään 10 vuodelle Esim. vuokratun liikehuoneiston remonttikulut

Veboil Oy Yhtiö on verovuonna 2010 remontoinut huoltoaseman myymälä- ja kahvilatilat ajanmukaisiksi ja trendikkäiksi. Remontti kustansi yhtiölle 8 000 euroa. Kirjapitoon yhtiö on kirjannut kustannukset vuosikuluksi. Vuokrasopimus huoltamotiloista päättyy vuonna 2017

Veboil Oy Vuokrakiinteistön perusparannusmenot kerryttävät tuloa tyypillisesti useana verovuonna Perusparannusmenot on jaksotettava usealle vuodelle Koska vuokrasopimus päättyy vuonna 2017, jaksotetaan menot verotuksessa 8 vuodelle (1000 euroa/vuosi)

Hankintameno Hyödykkeen hankinnasta johtuneet menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon Esim. huoneiston hankinnasta suoritettua varainsiirtoveroa ei voida vähentää vuosikuluna vaan osana huoneiston hankintamenoa Hankintamenon jaksottaminen kuluksi vaihtelee hyödykkeen omaisuuslajista riippuen

Vaihto-omaisuuden hankintameno Kun myytäväksi tarkoitettu hyödyke ostetaan, sen hankintameno merkitään taseeseen vaihto- omaisuudeksi. Hankintamenoa ei vähennetä heti, vaan vasta sinä vuonna, jolloin hyödyke myydään tai kulutetaan. Vaihto-omaisuuden menetys on pääsäännöstä poiketen sen verovuoden kulua, jona menetys on tapahtunut

Vaihto-omaisuuden hankintameno Realisoitumaton arvonalennus vaihto-omaisuus arvostetaan verovuoden päättyessä alimman arvon periaatteen mukaisesti hankintamenoon, todennäköiseen luovutushintaan tai todennäköiseen vastaavan omaisuuden hankintamenoon hankintamenoa alempi arvostus -> arvonalentuminen vähennyskelpoinen kulu

Käyttöomaisuuden hankintameno Luovutushinta tuloutetaan ja hankintameno vähennetään sinä verovuonna, jona käyttöomaisuus on luovutettu Koneista ja kalustosta saatu luovutushinta tuloutetaan epäsuorasti Kuluva käyttöomaisuus Kulumaton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen Poistoina ei saa vähentää enempää kuin mitä verovelvollinen on kirjanpidossaan verovuonna tai aiemmin vähentänyt Tarkoituksena on estää tilanne, jossa verovelvollinen voisi vain verotuksessa tehtävin vähennyksin pienentää verotettavan tulonsa, mutta samalla näyttää kirjanpidollista voittoa ja jakaa sitä omistajille. Rajoitus koskee erityisesti osakeyhtiöitä, joissa voitonjakoa rajoittaa taseen osoittama vapaa oma pääoma.

Käyttöomaisuuden hankintameno – irtain käyttöomaisuus Koneiden, kaluston ja muun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot ovat degressiivisiä yhdestä menojäännöksestä tehtäviä poistoja Irtaimen käyttöomaisuuden luovutusvoitot eivät ole suoraan veronalaisia Luovutusvoitot vähennetään menojäännöstä laskettaessa ja ne pienentävät siten tulevien vuosien poistoja

Käyttöomaisuuden hankintameno – irtain käyttöomaisuus Jos irtaimen käyttöomaisuuden yhteenlaskettu hankintameno verovuoden lopussa ylittää sen yhteenlasketun käyvän arvon, voi siitä tehdä ylimenevän osan suuruisen lisäpoiston

Veboil Oy Yhtiö myy verovuonna 2012 huoltoasemalla käytössä olleen autonpesukoneen 2 000 eurolla. Pesukoneen hankintameno oli kirjanpidossa poistettu kokonaan Myynnin tulosvaikutus kirjanpidossa 2 000 euroa Verotuksessa myyntivoitto ei ole suoraan veronalaista tuloa vuonna 2012, vaan irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä vähennetään 2 000 euroa Myös verotettavaa tuloa laskettaessa tehdään 2 000 euron vähennys

Veboil Oy Irtaimen käyttöomaisuuden yhteinen menojäännös vuoden alussa 22 000 Myyty autonpesukone - 2 000 Menojäännös yhteensä = 20 000 Poisto 25% -5 000 menojäännös vuoden lopussa 15 000

Käyttöomaisuuden hankintameno - rakennukset Rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta saadaan tehdä enintään 4 - 20%:n suuruinen degressiivinen poisto vuodessa. Poisto tehdään kustakin rakennuksesta erikseen Poiston määrä riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta.

Veboil Oy Veboil Oy omistaa huoltoaseman viereisen tontin ja sillä sijaitsevan varastorakennuksen, jota yhtiö käyttää elinkeinotoiminnassaan. Kiinteistö on hankittu verovuonna 2010 hintaan 100 000 euroa, josta rakennuksen osuus on 75 000 euroa.

Veboil Oy Rakennuksesta on tehty poistoja seuraavasti: Verovuosi 2010 menojäännös 69 750 Verovuosi 2011 poisto 7% -4 882,50 menojäännös 64 867,50 Verovuosi 2012 poisto 7% -4 540,73 menojäännös 60 326,77

Käyttöomaisuuden hankintameno - rakennukset Jos rakennuksen menojäännös ylittää rakennuksen käyvän arvon, saa hankintamenosta tehdä ylimenevän osan suuruisen lisäpoiston. Lisäpoisto saadaan tehdä riippumatta siitä, mistä syystä arvo on alentunut.

Käyttöomaisuuden hankintameno – aineettomat oikeudet Aineettomien oikeuksien (esim. patentti, tekijänoikeus, kustannusoikeus ja ostettu atk-ohjelmisto) hankintameno vähennetään tasapoistoina 10 verovuoden aikana tai todennäköisenä lyhyempänä vaikutusaikanaan.

Käyttöomaisuuden hankintameno - Substanssihyödykkeet Substanssihyödykkeiden hankintamenosta poistetaan verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa Kaivokset, soranottopaikat, louhokset yms.

Käyttöomaisuuden hankintameno – Kulumaton käyttöomaisuus Kulumattomasta käyttöomaisuudesta voi tehdä arvonalennuspoiston, jos käypä arvo verovuoden päättyessä hankintamenoa alempi Ei koske maa-alueita eikä osakkeita

Konserniavustus Samaan konserniin kuuluvat osakeyhtiöt ja osuuskunnat voivat siirtää verotettavan elinkeinotulon verotettavaksi toisella konserniyhtiöllä Konsernin sisäinen tappiontasausmahdollisuus Konserniavustuksen edellytyksenä 90 %:n omistussuhde pääomasta

Peitelty osinko Jos yhtiö siirtää osakkaalle osingoksi katsottavan edun tavanomaisesta poikkeavalla hinnoittelulla, etu katsotaan peitellyksi osingoksi Yhtiön verotuksessa menetellään kuten olisi käytetty käypää hintaa Osakkaan ansiotuloksi katsotaan 70 % peitellyn osingon määrästä Veronkorotus + veronlisäys

Veboil Oy Yhtiö myy Veijo Veronmaksajalle rahasto- osuuksia 9 000 eurolla, mikä vastaa osuuksien hankintamenoa Verotuksen toimittamisen yhteydessä saadun selvityksen perusteella rahasto-osuuksien käypä arvo luovutushetkellä oli 19 000 euroa. Veboil Oy:n katsotaan antaneen osakkaalleen peitellyksi osingoksi katsottavan edun alihinnan muodossa

Veboil Oy Yhtiön verotuksessa menetellään kuin luovutuksessa olisi käytetty käypää hintaa Veboil Oy:n tuloon lisätään alihinnan osuus 10 000 euroa Veijo Veronmaksajan ansiotuloon lisätään 7 000 euroa peiteltynä osinkona

Yritysjärjestelyt Verotehokkaita tapoja yritysrakenteiden muutoksiin Perustuvat EU:n yritysjärjestelydirektiiviin Johtavana periaatteena jatkuvuusperiaate

Yritysjärjestelyt Toimintamuodon muutos Sulautuminen Jakautuminen Yksityisliike, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö osakeyhtiöksi jatkuvuusperiaatetta noudattaen Koskee myös yksityisliikkeen muuttamista henkilöyhtiöksi Sulautuminen Yhteisö lakkaa olemasta ja varat siirtyvät toiselle yhteisölle Mahdollinen myös henkilöyhtiöille Jakautuminen Osakeyhtiö lakkaa olemasta ja varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalla osakeyhtiölle

Yritysjärjestelyt Osakevaihto Liiketoimintasiirto Osakeyhtiö hankkii vähintään puolet toisen osakeyhtiön osakkeista Liiketoimintasiirto Yhteisö luovuttaa liiketoiminnan ja saa vastikkeeksi osakkeita

Tappioiden menettäminen Jos tappioiden syntyvuonna tai sen jälkeen yli puolet osakkeista tai osuuksista vaihtaa omistajaa, eivät ko. vuoden tappiot ole käytettävissä Verovirasto voi omistajanvaihdoksesta huolimatta myöntää poikkeusluvan tappioiden käyttämiseen mikäli myöntämiselle on olemassa erityinen syy ja se on toiminnan jatkumisen kannalta tarpeen

Veboil Oy:n verotettavan tulon laskenta Verovuoden 2012 tilikauden voitto oli 70 000 euroa ja välittömät verot 20 000 euroa Yhtiöllä oli verovuodelta 2007 vahvistettua elinkeinotoiminnan tappiota käyttämättä 7 500 euroa

Veboil Oy:n verotettava tulo verovuonna 2012 Elinkeinotoiminnan tulos: Tilikauden voitto 70 000 Lisäykset: + Välittömät verot + 20 000 + Peitelty osinko + 10 000 + Perusparannusmenojen aktivoitava osuus + 7 000 + Verent Oy:n osakkeiden hankintameno + 50 000

Veboil Oy:n verotettava tulo verovuonna 2012 Vähennykset: - Verent Oy:n osakkeiden luovutushinta - 85 000 - Verent Oy:ltä saatu osinko - 7 000 - Irtaimen käyttöomaisuuden myyntivoitto - 2 000 - Vuokraustoiminnan tulos - 4 500 Elinkeinotoiminnan tulos = 71 500

Veboil Oy:n verotettava tulo verovuonna 2012 Elinkeinotoiminnan tulos = 71 500 Vähennetään vahvistettuja tappioita - 7 500 Elinkeinotoiminnan verotettava tulo = 64 000 Henkilökohtaisen tulolähteen tulo = 4 500 Maksettava vero verovuonna 2012 (26 %) = 17 810