Sopimusoikeuden perusteita Olli Norros OTT, tutkija Oikeustieteellinen tiedekunta

Sopimuksen syntyminen Lähtökohtana varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (”oikeustoimilaki”, OikTL) 1 luku Tarjous – vastaus -mekanismi Tarjoukseen annettu varauksetta myöntävä vastaus perustaa sopimuksen Tarjous sitoo antajaansa pääsääntöisesti sen jälkeen, kun ”tarjouksen saaja on ottanut siitä selon” Tämän jälkeen tehty peruutus on tehoton Tarjous on voimassa kohtuullisen ajan, määräajan tai (suullisten sopimusten kohdalla) vain välittömästi tarjouksen esittämisen jälkeen © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Tarjous – vastaus -mekanismi (jatkuu) Myöhästynyttä tai varauksellista vastausta arvioidaan uutena tarjouksena -> toisin sanoen epäpuhdaskin vastaus sitoo antajaansa Ongelmana usein tarjouksen ja sitomattomien ilmaisujen erottaminen: mihin lupauksiin sisältyy sopimusoikeudellinen velvoittavuus? Keskeistä se, mitä vastaanottajan on pitänyt ymmärtää Edellyttää myös sopimuksen sisällön riittävän yksityiskohtaista täsmentämistä © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Sopimuksentekotavat (jatkuu…) Esim. KKO 1996:84: Kunnan tekninen lautakunta oli toimivaltansa nojalla varauksitta hyväksynyt yhtiön kunnalle tekemän tarjouksen tievalaistusurakan suorittamisesta. Lautakunnan esittelijänä toiminut kunnaninsinööri oli ilmoittanut yhtiölle tarjouksen hyväksymisestä. Kunnanhallitus oli sen jälkeen siirtänyt urakasta päättämisen käsiteltäväkseen ja päättänyt pyytää uudet urakkatarjoukset. Yhtiö oli kuitenkin saanut käsityksen, ettei urakkasopimuksen syntyminen edellyttänyt ollut kunnanhallituksen hyväksyntää, ja että urakan vaatimien tarvikkeiden tilaamiseen voitiin ryhtyä heti. © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Sopimuksen syntyminen muuten kuin OikTL:n perusteella Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus, jossa tietojenvaihto tapahtuu ilman oikeustoimisidonnaisuutta Varsinaista tarjousta ja vastausta ei välttämättä voida tunnistaa Sopimukseen perustuvat tosiseikat (esimerkiksi bussiin nouseminen) Konkludenttinen sopimus (osapuolet ryhtyvät harjoittamaan yhteistoimintaa ilman nimenomaista sopimusta) © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Sopimuksen konkludenttinen syntyminen Esim. KKO 1993:35: Rasitetun kiinteistön omistaja A oli rasitesopimuksen vastaisesti yli 20 vuotta hallinnut kiinteistörekisteriin merkityn rasitteen kohteena olevia autopaikkoja ja antanut ne vuokralle rasitteen haltijan B:n puuttumatta tähän pitkäaikaiseen käytäntöön. Vaikka rasite oli voimassa, B oli passiivisuutensa vuoksi kuitenkin hiljaisesti hyväksynyt vuokrauskäytännön ja siten menettänyt oikeutensa saada vahingonkorvausta ajalta, jona hän oli sallinut vuokrauskäytännön jatkua. © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Sopimuksen konkludenttinen syntyminen (jatkuu) Esim. KKO 1994:123: Työnantaja oli vuonna 1979 muuttanut työntekijän palkanmaksuperustetta. Tämän johdosta työntekijälle oli vuodesta 1984 hänen vuonna 1990 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä saakka maksettu alhaisempaa palkkaa kuin mitä työsopimuksessa oli sovittu. Työntekijä ei voinut näyttää vaatineensa aikaisemmin kuin vasta vähän ennen työsuhteensa päättymistä sopimuksen mukaista palkkaa. Hän oli kuitenkin vuoden 1984 jälkeen useita kertoja maininnut yhtiön palkanlaskijalle, ettei hän ollut saanut työsopimuksensa mukaista palkkaa. Työntekijä oli myös ilmoittanut palkkansa jälkeenjääneisyydestä lähimmälle esimiehelleen. © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Vakiosopimukset Tarkoitetaan sopimusta, jonka sisällöstä ainakin osa perustuu ennalta valmisteltuihin ehtoihin Ehdot voivat olla toisen osapuolen yksipuolisesti laatimia, osapuolten yhdessä laatimia tai jonkun ulkopuolisen etujärjestön laatimia Laatimistausta vaikuttaa siihen, miten helposti ehdot tulevat sopimuksen osaksi © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Vakiosopimukset (jatkuu…) Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen Voi määräytyä eri tavoin: voivat liittyä samaan sopimusasiakirjaan, internetkaupassa tulevat asiakkaan nähtäviksi ja hyväksyttäviksi, voidaan viitata alan yleisiin sopimusehtoihin ja todeta niiden soveltuvuus… Ehtojen käyttäjän tulee nimenomaisesti ilmaista tekevänsä sopimuksen vakioehdoin. Toisella osapuolella tulee olla mahdollisuus tutustua vakioehtoihin. Poikkeuksen pääsäännöstä voivat muodostaa kauppatapaan, aiempaan sopimuskäytäntöön ja päättämistapaan liittyvät seikat. © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Vakiosopimukset (jatkuu…) Jos vakioehto on ankara ja yllättävä, se ei tule sopimuksen osaksi, ellei ehdon laatija huomauta siitä toiselle osapuolelle Esim. KKO 1997:164: Urheiluveikkauksen ehtojen mukaan vedonlyönnissä merkityksellisen lopputuloksen määrää ottelun varsinaisen peliajan tulos. Ehtoa ei voitu pitää ankarana ja yllättävänä, koska veikkauskohteiksi oli otettu myös sellaisia otteluita, joiden voittaja käy selville vasta jatkoajan jälkeisen rangaistuspotkukilpailun jälkeen (esimerkiksi jalkapallon eräät cup-ottelut). Jos tällaisissa pelattavissa otteluissa määräävänä olisi lopullinen pelitulos, jäisi tasapelivaihtoehto kokonaan pois. © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Jos sopimusehto on itsessään selkeä, sitä ei kovin herkästi voitane pitää liikesuhteessa ankarana ja yllättävänä Tilanne voi olla toinen, jos sopimusehto on lisäksi epäselvä Esim. KKO 2008:53: Leasinginantaja oli vapauttanut itsensä virhevastuusta suhteessa leasinginottajaan, mutta sopimusehto oli pitkä ja epäselvästi muotoiltu. Leasinginottajan ei katsottu tulleen sidotuksi vastuunrajoitusehtoon sen sekavuuden takia, vaikka vastuunrajoitus oli tyypiltään leasingsopimuksissa hyvin tavanomainen. Tapaus korostaa sen tärkeyttä, että vastuunrajoitukset kirjoitetaan riittävän selkeästi © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Muotovaatimukset Lähtökohtana vapaamuotoisuus Suullinen sopimus on pääsääntöisesti yhtä sitova kuin kirjallinen Laista tai osapuolten sopimasta puitesopimuksesta voi kuitenkin seurata erilaisia muotovaatimuksia Tyypillisin muotovaatimus on kirjallisen muodon vaatimus Soveltuu muun muassa kiinteistön kaupassa Muotovaatimuksen laiminlyönnin seuraukset vaihtelevat Sopimuksen pätemättömyys, muu epäedullinen oikeusvaikutus tai ainoastaan todistelun vaikeutuminen © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Esisopimus Osapuolet sitoutuvat myöhemmän pääsopimuksen tekemiseen. Voi olla käyttökelpoinen silloin, kun eräät sopimuksen yksityiskohdat ovat vielä avoinna, mutta sitoutumistahto on jo olemassa. Lieventää hankkeeseen liittyvää epävarmuutta. Velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen Pääsopimuksen tekemisestä kieltäytyvän vastuu ei rajaudu pelkkiin neuvottelukustannuksiin Jotta esisopimus velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen, lopullisen sopimuksen sisältö tulee täsmentää riittävän selkeästi © Olli Norros 2008

Sopimuksen syntyminen Esisopimus (jatkuu) Esim. KKO 1996:7: Kaupungin ja yhtiön välillä oli allekirjoitettu aiesopimukseksi nimetty asiakirja. Sopimuksessa oli määrätty ajankohta, johon mennessä lopullinen sopimus oli allekirjoitettava. Kauppakirjaluonnokseen oli otettu kaikki sopimuksen olennaiset ainesosat täsmällisesti määriteltyinä eikä asianosaisten kesken ollut erimielisyyttä ehtojen sisällöstä. Aiesopimuksen oli kaupungin puolelta allekirjoittanut muun muassa kaupunginjohtaja ja yhtiöiden puolelta niiden lakimies. Sopimus oli allekirjoitettu kaupunginhallituksen hyväksyttyä sen. Sopimusta pidettiin pätevänä esisopimuksena. © Olli Norros 2008

Sopimuksen pätemättömyys Pätemättömyysseuraukset ovat keskeinen osa sopimusoikeutta, mutta niiden tosiasiallinen merkitys on vähentynyt Pätemättömyys merkitsee sitä, että vaikka sopimus olisi muodollisesti arvioiden syntynyt, jokin osapuoliin, sopimuksen solmimisolosuhteisiin liittyvä tai muu seikka aiheuttaa sen, ettei sopimusta pidetäkään sitovana © Olli Norros 2008

Sopimuksen pätemättömyys Pakko (OikTL 28 §: törkeä pakko, 29 §: lievä pakko): ”Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta.” Muunlainen painostaminen voi olla lievää pakottamista (OikTL 29 §) © Olli Norros 2008

Sopimuksen pätemättömyys Kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33 §): “Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.” Käytännössä merkityksellisin pätemättömyysperuste, vaikka OikTL 36 § onkin supistanut sen käyttöalaa. Soveltuu erityisesti silloin, kun kyse on sitoutumispäätöksen yhteydessä tapahtuvasta, merkittävää seikkaa koskevasta, erehdyksestä. Merkitystä myös silloin, kun vastapuolella on tiedollinen tms. ylivoima tai osapuolen ymmärryskyky on alentunut. © Olli Norros 2008

Sopimuksen pätemättömyys Esim. KKO 2000:121: Ostajat olivat neuvotellessaan määräalan kaupasta ilmoittaneet myyjälle haluavansa hankkia lisämaata tilaansa, jolla oli kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Ostajat olivat kuitenkin tavoitelleet määräalan hankinnalla lisäaluetta voidakseen saada luvan kolmannelle rakennuspaikalle. Ennen kuin he olivat ryhtyneet neuvottelemaan kaupasta he olivat selvittäneet rakennusviranomaiselta, että poikkeuslupa uudelle rakennuspaikalle olisi lisämaan turvin mahdollinen. He tiesivät myös, että uusi rakennuspaikka tulisi vähentämään kantatilan rakennusoikeutta. Määräalan kauppahinta oli määräytynyt rakennusoikeutta vailla olevan maan hintatason mukaan. © Olli Norros 2008

Sopimuksen pätemättömyys KKO 2000:121 (jatkuu): Myyjä, joka ei kaupan ajankohtana ollut näistä seikoista tietoinen, oli ostajien tieten olennaisesti erehtynyt määräalan käyttötarkoituksesta ja näin ollen sen arvosta sekä määräalan aiotun käytön vaikutuksesta kantatilan rakennusoikeuksiin ja arvoon. Kiinteistön kauppa julistettiin OikTL 33 §:n nojalla pätemättömäksi. © Olli Norros 2008

Sopimuksen sovittelu Yleissäännös OikTL 36 § “Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.” © Olli Norros 2008

Sopimuksen sovittelu Sovittelun ongelma Sopimusten sovittelun on katsottu murentavan sopimusten sitovuusinstituutiota. Sovittelumahdollisuuden olemassaolo lisää sopimustoimintaan liittyvää ennakoimattomuutta. Toisaalta heikomman osapuolen näkökulmasta sovittelumahdollisuus toimii takeena siitä, ettei vastapuoli väärinkäytä vaikutusvalta-asemaansa. Joka tapauksessa sovittelu on mahdollista vain poikkeustilanteissa © Olli Norros 2008

Sopimuksen sovittelu Sovittelusäännösten soveltamistilanteista Alkuperäinen kohtuuttomuus Sopimussuhde on jo sen alusta alkaen muotoutunut kohtuuttomaksi Edullisemmassa sopimuksentekoasemassa oleva osapuoli on pyrkinyt väärinkäyttämään asemaansa Jälkiperäinen kohtuuttomuus Sopimusosapuolista riippumaton ulkopuolinen tapahtuma on muuttanut sopimuksen toteuttamisedellytyksiä toista rasittavalla tavalla Tyyppikohtuuttomuus Tyyppikohtuuton ehto on aina kohtuuton © Olli Norros 2008

Sopimuksen sovittelu Velvoitteiden epätasapainoisuus Osapuolten asema Sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Osapuolten asema Ovatko osapuolet asiantuntemukseltaan samalla lähtöviivalla? Tosiasiallinen sopimusvapaus Onko sopijapuolella ollut tosiasiallinen mahdollisuus jättää sopimus tekemättä tai vaikuttaa sen sisältöön? © Olli Norros 2008

Sopimuksen sovittelu KKO 1994:140: Rakennuttaja oli tehnyt ostajien kanssa sopimuksia rakennettavien asuinhuoneistojen kaupoista. Hintojen yleisen nousun vuoksi sopimusten tärkeys ostajille lisääntyi. Rakennuttaja oli myöhemmin uhannut hankkeesta luopumisella tai ainakin sen lykkäämisellä, minkä seurauksena ostajat olivat suostuneet uusiin sopimuksiin korkeammilla hinnoilla. KKO sovitteli sopimuksia niin, että hinnankorotukset jätettiin huomiotta. Ratkaisu perustui siihen tosiasiaan, että ostajilla ei vallinneissa olosuhteissa ollut kohtuuttomuudesta tietoisinakaan mahdollisuuksia saavuttaa aikaisemman sopimuksen toteuttamisen takaavaa sopimusta ilman hinnankorotuksia. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Sopimuksen tulkinnalla tarkoitetaan merkityssisällön antamista sopimusosapuolten keskinäisille tahdonilmaisulle Tulkinnan kannalta olennaista on osapuolten yhteinen tahto, jonka selvittämiseksi käytetään tulkinta-aineistoa. Tulkinnassa ”esivaiheena” on selvittää sopimussuhdetta sääntelevien normien etusijajärjestys (”normihierarkia”): Pakottavat lakiperusteiset normit Osapuolten sopimat ehdot Kauppatapa ja osapuolten aikaisempi tapa Tahdonvaltainen lainsäädäntö © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Sopimuksen tulkintametodit voidaan jakaa osapuolisuuntautuneeseen ja tavoitteelliseen tulkintaan Erottelu tehdään sen perusteella, millaista tulkinta-aineistoa käytetään ja millaisia oikeuspoliittisia päämääriä pyritään edistämään Osapuolisuuntautunut tulkinta Ensisijainen tulkintatapa Kohdistuu osapuolten kirjalliseen aineistoon ja heidän oikeudellisesti relevanttiin käyttäytymiseensä Tulkinnan tarkoituksena on jäljittää em. aineistosta se sisältö, jonka osapuolet ovat tarkoittaneet antaa sopimukselle © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Sopimusasiakirja Kirjallisten sopimusten kohdalla keskeisin tulkinnassa huomioon otettava lähde. Sopimusasiakirjassa esitettyä tietoa on vaikea syrjäyttää muiden tulkintalähteiden perusteella. Sopimusasiakirjan tulkinta kohdistuu lähinnä sen kielelliseen sisältöön. Sopimusasiakirjan tulkinnassa joudutaan mahdollisesti ottamaan huomioon asiakirjan liitteet ja siihen liittyvät muut sopimukset. Asiakirjan tulkinnassa tulee kohdistaa huomio sopimusehtojen muodostamaan kokonaisuuteen. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Sopimusneuvottelut: Neuvotteluaineksen merkitys sopimuksen tulkinnassa rinnastuu lainvalmisteluaineksen merkitykseen lain tulkinnassa. Neuvotteluaines voi tarjota hyödyllistä tulkintamateriaalia määritettäessä sopimusosapuolten tarkoitusta. Ongelma: Osoittavatko neuvotteluainekset osapuolten yhteistä vai toisen osapuolen individuaalista tarkoitusta? © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Esim. KKO 2001:34: Asunto-osakeyhtiö ja urakoitsija olivat tehneet urakkasopimuksen, jonka mukaan urakkasuorituksen kokonaishinta oli 3,120,000 markkaa. Epäselvää oli, oliko tällä tarkoitettu arvonlisäverollista vai -verotonta hintaa. Myyjän ilmoittamaan myyntihintaan sisältyy lähtökohtaisesti myös valtiolle tilitettävä arvonlisävero, jollei muuta ole sovittu tai jollei kauppatavasta ole katsottava muuta johtuvan. Kokonaishinnalla tarkoitetaan tavallisesti kaikki hinnanosat sisältävää vastiketta. Urakkasopimuksen sanamuoto viittasi siten siihen, että osapuolten sopima urakkahinta oli sisältänyt arvonlisäveron. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta KKO 2001:34 (jatkuu): Sopimusneuvottelujen perustana oli kuitenkin sellainen tarjous, jossa urakoitsija oli tarjoutunut suorittamaan työt 2,985,000 markan kokonaishinnasta. Tarjouksessa oli kokonaishinnan lisäksi eritelty lisä- ja yksikköhinnat lisä- ja muutostöitä varten. Tarjousasiakirjan lopussa oli ollut maininta siitä, että hinnat eivät sisältäneet arvonlisäveroa. Asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välisissä neuvotteluissa oli sovittu eräiden lisätöiden sisällyttämisestä urakkaan ja urakkahinnaksi mainitut lisätyöt mukaan lukien 3,120,000 markkaa. Arvonlisäveron ei katsottu sisältyvän hintaan. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Osapuolten aikaisempi käytäntö, alan käytäntö, vastaavien sopimusten sisältö ja sopimuksen päättämisen jälkeinen toiminta Osapuolten aikaisemmin noudattamilla käytännöillä voi olla vaikutusta epäselvän ehdon tulkinnassa. Edellyttää sopimuksilta riittävää samankaltaisuutta Voidaanko osapuolten olettaa poikenneen aikaisemmasta käytännöstään? Jos alan käytäntöä tai vastaavien sopimusten sisältöä käytetään tulkinta-argumenttina, näyttötaakka käytännön olemassaolosta ja sisällöstä on sillä osapuolella, joka tällaiseen vetoaa © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Esim. KKO 1990:120: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyntiesitteessä oli ilmoitettu huoneistoon kuuluvan "2 h + k + kph + parvi 48 neliömetriä". Myöhemmin suoritetussa tarkistusmittauksessa huoneistoalaksi oli todettu 41 neliömetriä. Kaupantekohetkellä yleisesti noudatetun tavan mukaan kysymyksessä olevan laatuista parvea ei luettu huoneistoalaan. Koska myyntiesite oli ollut tulkinnanvarainen eikä sen epäselvyyteen voitu perustaa myyjälle edullista tulkintaa, parven pinta-alaa ei otettu huomioon huoneiston pinta-alaa laskettaessa ja myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajalle hinnanalennusta. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Sopimuksen päättämisen jälkeinen toiminta Sopimuksen päättämisen jälkeisellä toiminnalla voi olla painoarvoa tulkinta-aineksena esim. silloin, kun kumpikin sopimusosapuolista on noudattanut tiettyä toimintatapaa, jota kumpikaan ei ole saattanut kiistanalaiseksi (liittyy ilmiönä sopimuksen konkludenttiseen muuttumiseen) Missä määrin menettely ilmentää molemminpuolista käsitystä sopimuksen sisällöstä? © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Tavoitteellinen tulkinta Toissijainen tulkintatapa: tavoitteelliseen tulkintaan turvaudutaan vain, mikäli osapuolisuuntautunut tulkinta ei ratkaise ongelmaa ”Pakkotulkintanormi” Kyseisen tulkintatavan soveltaminen merkitsee tosiasiassa poikkeamista osapuolia sitovasta sopimuksesta © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Epäselvyyssääntö Erityisesti vakioehtojen tulkintaa koskeva periaate Epäselvää ehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi Periaatteen soveltuminen edellyttää, että epäselvä ehto on yksin toisen osapuolen laatima Voidaan nähdä piirteitä sanktioajattelusta Kannustaa myös osapuolta laatimaan ehdot selvätulkintaisiksi Tarkoituksena suojata sen osapuolen luottamusta, joka ei ole osallistunut ehtojen laadintaan Ongelmana se, millaista tulkinnanvaraisuutta epäselvyyssäännön soveltuminen edellyttää? © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta Esim. KKO 1990:99: A ja yhtiö B olivat tehneet sopimuksen asennusvalmiin talon toimittamisesta. A väitti, että sovittuun hintaan sisältyi myös talon pystytys. Toimitussopimus ja tarjous olivat sanamuodoltaan yksiselitteisesti koskeneet vain asennusvalmiin talon materiaalitoimitusta. Näihin asiakirjoihin liittyneenä toimitus- ja tuoteseloste oli kuitenkin ollut tulkinnanvarainen ainakin kahdessa suhteessa. Ensinnäkin selosteessa määriteltyjen pystytysvaihtoehtojen ohella ei mainittu pelkästään materiaalitoimitukseen rajoittuvaa vaihtoehtoa. Toiseksi sanaa "träfärdig" oli käytetty sekä koko TF 1-83 talopakettisarjan yleisnimikkeenä että yhden pystytysvaihtoehdon nimikkeenä. © Olli Norros 2008

Sopimuksen tulkinta KKO 1990:99 (jatkuu): Nämä seikat olivat sinänsä voineet olla omiaan synnyttämään Moréneissa sellaisen käsityksen, että sopimukseen on sisältynyt myös talon pystytys, lähinnä "träfärdigt" vaihtoehdon mukaan. Toisaalta jutussa todistajana kuultu yhtiön edustaja Hans Gunnar Kurtén oli kertonut, että hän oli Morénien kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa selvittänyt heille, etteivät talon pystytyskustannukset sisältyneet talopaketin toimitushintaan. Tätä lausuntoa tukivat Kurténin neuvottelujen aikana tarjousasiakirjaan tekemät merkinnät eri pystytysvaihtoehdoista ja niiden hinnoista. Talon pystytyksen ei katsottu kuuluneen kauppahintaan. © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Suoritushäiriöllä (ts. sopimusrikkomus) tarkoitetaan tilannetta, jossa ainakin toisen sopijapuolen velvoitteet ovat jääneet täyttämättä sopimuksen edellyttämällä tavalla Suoritushäiriön tapahtumisesta ei voida suoraan päätellä, onko vastapuolella oikeus esittää vaatimuksia Suoritushäiriön syy voi olla sopijapuolista riippumaton seikka © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Kun arvioidaan, onko suoritushäiriötä tapahtunut, on ensiksi selvitettävä sopijapuolten velvoitteet Mitä, missä, milloin? Nimenomaiset sopimusehdot Laki Osapuolten vakiintunut käytäntö ym. Velvoitteiden määrittämisen jälkeen on arvioitava, onko toteutunut suoritus ollut puutteellinen Terminologia: suoritusvelvollisesta osapuolesta käytetään käsitettä velallinen, vastapuoli on velkoja © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Miten pieni poikkeama tahansa ei kuitenkaan merkitse sopimusrikkomusta Toleranssiraja Olisiko suorituksen poikkeama todellisuudessa vaikuttanut sopimuksen ehtoihin? Tarkoituksena välttää keinottelunluonteisia vaatimuksia Kaikkia suoritustyyppejä ei edes voida tehdä täysin virheettömiksi Esim. sähköntoimitus tai tietokoneohjelmisto © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Esimerkkejä KKO 1991:31: A:n ostaessa B:ltä 490.000 markan kauppahinnasta asunto-osakkeet hänelle oli esitetty isännöitsijäntodistus, jossa oli ilmoitettu osakkeiden osuudeksi yhtiön lainoista 50.114 markkaa. Kaupan päättämisen jälkeen oli todettu, että osuudet yhtiön lainoista oli laskettu virheellisesti ja että A:n ostamien osakkeiden osuus oli ollut 8.418 markkaa ilmoitettua suurempi. Eroavuuden ei katsottu olleen omansa vaikuttamaan kauppahintaan. A:lla ei tämän vuoksi ollut oikeutta saada hinnanalennusta. © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Esimerkkejä KKO 2008:1: Perustettavan asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelmassa oli arvioitu tulevaksi hoitovastikkeeksi 14,65 markkaa (2,46 euroa) asuntojen kultakin neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksuksi 50 markkaa (8,40 euroa) henkilöä kohti kuukaudessa. Todelliseksi hoitokustannukseksi muodostui 2,99 euroa neliömetriltä kuukaudessa ja vesimaksuksi 10,56 euroa henkilöä kohti kuukaudessa. Esimerkiksi 80 neliöisessä asunnossa asuvan nelihenkisen perheen kulut nousivat kuukaudessa vajaalla 40 eurolla. KKO tuomitsi hinnanalennusta siten, että kunkin osakkaan maksamasta kauppahinnasta palautettiin keskimäärin 2.1 %. © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Suoritushäiriöiden tyyppejä Viivästys 1. Velallinen ei ole tietyllä hetkellä tehnyt vielä suoritusta 2. Velallinen on tehnyt suorituksen myöhässä 3. Velallinen ei ole vielä viivästynyt, mutta hänen voidaan ennakoida viivästyvän Jos suoritukselle ei ole asetettu kiinteää aikaa, suorituksen oikeaa tekohetkeä on arvioitava olosuhteiden mukaan ”kohtuullinen aika” © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Suoritushäiriöiden tyyppejä (jatkuu) Virhe Laatuvirhe Oikeudellinen virhe Vallintavirhe Suorituksessa on virhe, jos suoritus ei vastaa sisällöltään sitä, mitä on sovittu tai mitä seuraa esimerkiksi laista Virheeseen vetoaminen voidaan yrittää estää ”myydään sellaisena kuin se on” -varaumalla Sitovuus usein kyseenalainen © Olli Norros 2008

Yleistä suoritushäiriöistä Takuusitoumuksen vaikutus virhevastuuseen Esim. ”annan koneelle vuoden takuun” Tulkitaan yleensä niin, että myyjä lupautuu korjaamaan koneen, jos se vioittuu siitä itsestään johtuvasta syystä vuoden aikana Virhevastuu voi tulla kyseeseen takuuajan jälkeenkin Palautusajan suhde virhevastuuseen Esim. ”tämän tuotteen saa palauttaa 14 vrk kuluessa” Palautusoikeus ei yleensä edellytä tuotteen virheellisyyttä Palautusoikeus ei mitenkään rajaa virhevastuuta © Olli Norros 2008

Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus Jos velallinen ei ole itse tietoinen suoritusvirheestään, hänelle on annettava siitä tieto Jos suoritushäiriöön ei reagoida kohtuullisessa ajassa, velallisen luottamusta suorituksensa asianmukaisuuteen suojataan -> velkoja menettää vaadeoikeutensa Jotta velkoja voisi vedota suoritushäiriöön, hänen on yleensä tarkastettava suoritus © Olli Norros 2008

Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus Tarkastusvelvollisuuden sisällöstä Laajuus riippuu suorituksen ominaisuuksista ja sopimuksen muista olosuhteista Suorituksen mahdollinen virhealttius Esim. käytetyn esineen korkea ikä Sopijapuolten asiantuntemus Velallisen antamat tiedot suorituksestaan © Olli Norros 2008

Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus Esim. KKO 1983 II 79: Kiinteistönkaupan päättämisen jälkeen oli todettu, että kiinteistön asuinrakennus oli vaarallisen lattiasienen vahingoittama. Ostajat, jotka ennen kauppaa olivat saaneet tietää lattiasienen olemassaoloa rakennuksessa epäiltävän, olivat olosuhteisiin nähden riittävällä huolellisuudella pyrkineet varmistautumaan siitä, ettei rakennuksessa ollut tuota kaupan syntymiseen oleellisesti vaikuttavaa virhettä. Kun myyjä oli ollut tietoinen sienen leviämisestä rakennuksen rakenteisiin eikä hän ollut sitä ilmoittanut ostajille, kauppa purettiin ja myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille vahingonkorvausta. © Olli Norros 2008

Tarkastus- ja reklamaatiovelvollisuus Esim. KKO 1998:150: A oli syksyllä 1991 ostanut B:ltä taulun, joka B:n ilmoituksen ja taulun signeerauksen mukaan oli tunnetun venäläisen taiteilijan C:n maalaama. B oli myös 3.12.1991 päivätyssä kauppakirjaksi nimetyssä asiakirjassa vakuuttanut, että A:n häneltä ostama taulu oli aito. Venäläisten taideasiantuntijoiden syksyllä 1994 suorittamasta tutkimuksesta A:lle annetun 13.1.1995 päivätyn todistuksen mukaan taulu ei ollut aito. A ilmoitti asiasta B:lle 28.1.1995 päivätyllä kirjeellä ja purki kaupan 13.6.1995. B:n antaman vakuutuksen johdosta A:n katsottiin vapautuneen tarkastusvelvollisuudestaan. © Olli Norros 2008

Suoritushäiriön seuraamuksista yleisesti Erilaisten seuraamusten määrä on suuri Omasta suorituksesta pidättyminen Luontoissuoritusvaatimus Virheen korjaus tai muu oikaisu Vahingonkorvaus Hinnanalennus Sopimuksen purkaminen Erityiset sopimuksella perustetut seuraamukset Sopimussakko Käsirahan menettäminen Irtaantumiskorvaus © Olli Norros 2008

Suoritushäiriön seuraamuksista yleisesti Velkojan valinnanvalta seuraamuksesta Seuraamusten käyttöedellytykset porrastuvat siten, että ankarien seuraamusten käyttäminen vaatii painavampia perusteita Jos useamman seuraamuksen käyttöedellytykset täyttyvät, velkojalla on kuitenkin valta päättää, mitä seuraamusta hän vaatii © Olli Norros 2008

Suorituksesta pidättyminen Tulee kyseeseen tilanteessa, jossa velallisen sopimuksen mukaan tehtävä oma suorituksensa ensin tai samaan aikaan kuin velkojan Velkoja viivästyttää tarkoituksella oman suorituksensa tekemistä Turvaa velkojaa velallisen maksukyvyttömyystilanteessa Painostaa velallista suoritukseen Pidätysoikeus rajoittuu siihen velkojan suorituksen osaan, joka vastaa velallisen suoritusvirhettä © Olli Norros 2008

Luontoissuoritusvelvollisuus Luontoissuoritusvaatimus tarkoittaa sopimuksen täyttämisen vaatimista Jos luontoissuoritusvaatimusta ei voida esittää, velkojan on tyydyttävä rahamääräiseen korvaukseen Luontoissuoritusvaatimus on lähtökohtaisesti velkojan käytettävissä, ellei erityisestä syystä muuta johdu Suorituksen laadusta johtuvat poikkeusperusteet Henkilökohtaiseen työ- tai palvelusuoritukseen ei voida pakottaa © Olli Norros 2008

Luontoissuoritusvelvollisuus Suoritusesteestä johtuva luontoissuorituksen estyminen Perusteena suorituksen mahdottomuus tai liikavaikeus Suoritusta voidaan pitää liikavaikeana, jos suorituksen vaatimaa uhrausta voitaisiin pitää kohtuuttomana ottaen huomioon velkojan suorituksesta saama hyöty Liikavaikeuden arviointiin vaikuttaa erityisesti se, onko velkojalla mahdollisuus saada suoritus muualta Velallisen vaikutusmahdollisuudet suoritushäiriöön voivat vaikuttaa liikavaikeuden arviointiin © Olli Norros 2008

Suoritushäiriön oikaisu Muistuttaa luontoissuorituksen tekemistä Rajanvedolla ei sinänsä merkitystä Suorituksen oikaisemisesta on tapana puhua silloin, kun velallinen on ylipäänsä tehnyt suorituksen Oikaiseminen voi ilmetä fyysisen vian korjaamisena tai vapauttamalla sopimuksen kohde sivullisen panttioikeudesta Oikaisuvelvollisuutta selvästi tärkeämpi kysymys on käytännössä se, milloin velallisella on oikeus suorituksen oikaisemiseen © Olli Norros 2008

Suoritushäiriön oikaisu Esim. KKO 1984 II 180: A oli ostanut B:ltä uuden henkilöauton. Havaittuaan, että auton etulattiamatto oli likainen ja että auton ovissa oli painautumia ja naarmuja, A oli vaatinut auton vaihtamista virheettömään tai kaupan purkua. B:n tarjouduttua korjaamaan virheet A ei ollut siihen suostunut vaan oli ostanut uuden samanlaisen auton toisesta liikkeestä luovuttaen B:ltä ostamansa auton vaihtoesineenä. Kun A ei ollut varannut B:lle tilaisuutta virheen korjaamiseen ja kun ei ollut näytetty, ettei korjaamista olisi voitu suorittaa aiheuttamatta auton arvon alentumista tai olennaista haittaa A:lle, A oli menettänyt oikeutensa vaatia auton hinnan alentamista. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: yleistä Vahingonkorvauksen merkityksestä Vahingonkorvauksella velkoja saatetaan asemaan, johon hän olisi hän olisi päässyt, jos sopimus olisi täytetty oikein Tehokas seuraamus, jonka toteuttamiseen ei liity vastaavia ongelmia kuin luontoissuorituksen vaatimiseen Voidaan yhdistää joustavasti muihin seuraamuksiin Vahingonkorvauksen tavoitteista Velkojan hyvittäminen (reparaatio) Uhka velalliselle täyttää sopimus oikein (preventio) Reilu riskinjako velallisen ja velkojan välillä © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: vastuuperusteet Eri laeissa erilaisia vastuuperusteita Sääntely tarpeettomankin kirjavaa Vastuuperusteet voidaan jakaa yleisesti neljään ryhmään Poikkeukseton vastuu ja tuottamuksesta riippumaton vastuu Kontrollivastuu Tuottamusvastuu, todistustaakka velallisella (ekskulpaatiovastuu) Tuottamusvastuu, todistustaakka velkojalla © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: vastuuperusteet Kontrollivastuu Sovelletaan mm. irtaimen tavaran kaupassa Velallinen vastaa vahingosta, ellei hän pysty osoittamaan seuraavia seikkoja Sopimusrikkomus johtuu esteestä Este on ollut velallisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella Velallisen ei voida kohtuudella edellyttää ottaneen estettä huomioon kaupantekohetkellä Velallinen ei myöskään olisi kohtuudella voinut välttää eikä voittaa esteen seurauksia Huom! Velallinen ei yleensä vapaudu vastuusta sillä perusteella, että virheen on aiheuttanut suoritusapulainen © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: vastuuperusteet Ekskulpaatiovastuu Lähtökohtainen vastuuperuste sopimussuhteessa Velallinen välttää vastuun vain, jos hän pystyy osoittamaan toimineensa huolellisesti Tosiasiallinen ankaruus samaa luokkaa kuin kontrollivastuussa Yleensä velallinen voi osoittaa toimineensa huolellisesti vain, jos hän pystyy yksilöimään suoritushäiriölle ulkopuolisen syyn © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: vastuuperusteet Esim. KKO 1997:9: A oli vienyt autonsa korjattavaksi kaupungin ammattioppilaitokseen kuuluvalle korjaamolle, josta se oli anastettu. Tapauksessa jouduttiin arvioimaan, oliko kaupunki noudattanut tarpeellista huolellisuutta auton säilyttämisessä, kun samasta korjaamohallista oli aikaisemmin varastettu kaksi autoa. Koulun varotoimet Kaupunki oli antanut kirjalliset ohjeet korjaamohallin ovien ja ikkunoiden kiinniolon tarkistamisesta Ikkunassa, josta varas oli tullut, oli ollut suojamekanismi Halytysjärjestelmä © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: korvattavista vahingoista yleisesti Vahingot jaotellaan yleisesti henkilö-, esine- ja varallisuusvahinkoihin Sopimussuhteessa selvä pääpaino varallisuusvahingoilla Suoritushäiriöön perustuvan korvausvastuun tarkoituksena on saattaa velkoja siihen asemaan, johon hän olisi päässyt, jos suoritushäiriötä ei olisi tapahtunut Korvattavia vahinkoeriä Hinnanero ja arvon aleneminen Suoritushäiriön selvittelykustannukset Saamatta jäänyt voitto Kolmatta kohtaa syntynyt korvausvastuu © Olli Norros 2008

Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Välittömän ja välillisen erottelun merkitys Joissakin laeissa kuten kauppalaissa välittömien ja välillisten vahinkojen korvausperusteet ovat erilaiset Hyvin tyypillistä on, että sopimuksessa puhutaan välillisestä ja välittömästä vahingosta Yleistä on, että välilliset vahingot suljetaan vastuun ulkopuolelle Muissa tilanteissa välillisen ja välittömän vahingon erottelulla ei ole merkitystä Välittömyys tai välillisyys ei ole mikään vahingon yleinen ominaisuus, jonka selvittäminen olisi aina tarpeen Erottelu tarpeen vain, jos siihen voidaan osoittaa nimenomainen normatiivinen syy © Olli Norros 2008

Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Välillisen ja välittömän vahingon erottelu on melko tulkinnanvaraista Perussääntö: välitöntä on sellainen raha, joka maksetaan kassasta pois, ja välillistä sellainen raha, joka jää tulematta kassaan © Olli Norros 2008

Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Välillisten ja välittömien vahinkojen erottelu kauppalain 67 §:n mukaan Välillisenä vahinkona pidetään: 1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä; 2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla; 3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein; 4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä 5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. © Olli Norros 2008

Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Välitöntä vahinkoa ei määritellä lainkaan Välittömänä vahinkona joka tapauksessa pidetään kauppalakia sovellettaessa muun muassa hinnaneroa katesopimuksen yhteydessä, reklamaatio- ja selvittelykuluja sekä kuluja, jotka ovat syntyneet välitöntä vahinkoa rajoitettaessa Erottelun kannalta erityisen epäselvä vahinkotyyppi on kolmannelle maksettu korvaus Asiasta on tärkeä sopia © Olli Norros 2008

Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Kauppalain vahinkolajierottelua voidaan pitää lähtökohtana myös useimmissa muissa sopimustyypeissä kuin irtaimen kaupassa Sopimustyypin olosuhteet on kuitenkin otettava huomioon Jos sopimuksen kohteena on fyysinen esine, palvelu tai ohjelmisto, jota käytetään tuotantotoimintaan, kauppalain erottelu soveltunee ainakin pääpiirteittäin Jos sopimukseen liittyy muuntyyppisiä intressejä, kauppalain analogiamerkitys saattaa jäädä hyvinkin vähäiseksi Esim. Arvopaperilautakunnan ratkaisu 915/2002: Online-palvelun virheen takia asiakas ei saanut ajantasaista tietoa osakkeen kurssista. Virheen takia saamatta jäänyttä voittoa pidettiin välittömänä vahinkona. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Vastuuta rajoittavat sopimusehdot Määrälliset rajoitukset: Esim. ”myyjän vastuu rajoittuu 15 %:iin tavaran myyntihinnasta” Vastuun perustetta koskevat rajoitukset Esim. ”myyjä vastaa ainoastaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamistaan vahingoista” Esim. ”myyjä ei vastaa vahingosta, joka johtuu myyjän apunaan käyttämän kuljetusyrityksen virheestä” © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Vastuuta rajoittavat sopimusehdot (jatkuu) Vastuuta rajoittavat sopimusehdot lähtökohtaisesti sitovia Sitovuuden rajoituksia Laista seuraavat rajoitukset Velvollisuus korostaa ankaria ja yllättäviä sopimusehtoja Kohtuuton vastuunrajoitus voi tulla soviteltavaksi OikTL 36 §:n nojalla Tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiminut velallinen ei voi vedota vastuunrajoituksiin Velallisen toiminnan selkeä piittaamattomuus Olennaisten varmistusjärjestelyjen laiminlyönti Kyvyt selvästi ylittävien tehtävien vastaanottaminen © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Syy-yhteyden vaatimus Marbury Management, Inc. v. Kohn (U. S. Court of Appeals, 2nd Circuit, 1980). Sijoituspalveluyrityksen harjoittelija oli esiintynyt ammattimaisena sijoitusneuvojana ja neuvonut asiakkaita ostamaan eräitä korkeariskisiä osakkeita. Asiakkaat toimivat neuvon mukaan. Osakkeiden arvo kuitenkin laski myöhemmin yleisen markkinakehityksen myötä. Asiakkaat katsoivat, että vaikka neuvot olivat kenties olleet sisällöllisesti perusteltuja antamisensa ajankohtana, he eivät olisi luottaneet niihin, jos olisivat tienneet ne harjoittelijan antamiksi. Sijoittajien tappion katsottiin olevan syy-yhteydessä harjoittelijan harhaanjohtavaan esiintymiseen. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Vahingon ennakoitavuuden vaatimus Lähtökohtaisesti vain sellainen vahinko voi tulla korvattavaksi, jonka syntyminen velallisella on ollut mahdollisuus ennakoida Ennakointimahdollisuus riippuu yleisistä tekijöistä kuten suorituksen tyypillisestä käyttöyhteydestä mutta myös velkojan antamista erityisistä tiedoista Ennakoitavuutta arvioidaan sen hetken mukaan, kun velallinen sitoutui sopimukseen © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Esim. KKO 1950 II 419: Hotellin asiakas oli jättänyt hotelliin säilytettäväksi arvokkaan paketin. Paketti katosi, ja hotellin katsottiin olevan vastuussa katoamisesta. Kun paketin arvokkuus ei kuitenkaan tullut ilmi sen päällyksestä eikä omistaja huomauttanut arvokkuudesta hotellin henkilökunnalle, hotellin korvausvastuu rajoitettiin puoleen paketin arvosta. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Velkojan oma myötävaikutus vahinkoonsa Oikeus korvaukseen kaventuu siltä osin, kuin vahinko voidaan lukea kärsijänsä itse aiheuttamaksi Suoritusta käytetään virheellisesti tavalla, joka pahentaa suorituksessa alun perin ollutta virhettä Velkojan velvollisuus rajoittaa vahinkoaan Velkojan on aktiivisesti pyrittävä toimimaan niin, että suoritushäiriöstä aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi Vahinko, joka olisi ollut kohtuudella vältettävissä, jää korvaamatta © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Velkojan oma myötävaikutus vahinkoonsa (jatkuu) Käytännössä olennainen keino vahingon rajoittamiseksi on korvaavan kateoston tekeminen Vaikka velkoja voi lähtökohtaisesti vaatia sopimuksessa pysymistä, hänen korvausoikeutensa voi joissakin tilanteissa rajoittua sillä perusteella, että hänen olisi pitänyt hankkia korvaava suoritus kolmannelta Kysymys voi tulla esiin monen sopimustyypin yhteydessä Arviointi korostuneen tapaussidonnaista © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Velkojan oma myötävaikutus vahinkoonsa (jatkuu) Esim. KKO 1991:78: Liikehuoneiston vuokrannut A Oy oli oikeudettomasti purkanut määräaikaisen vuokrasopimuksen. Vuokranantaja yritti turhaan löytää uuden vuokralaisen, joka olisi suostunut maksanut samaa vuokraa kuin A aiemmin. A velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle saamatta jäänyt vuokratulo kokonaisuudessaan. KKO:n mukaan vuokranantajan ei ollut tarvinnut suostua vuokraamaan huoneistoa alemmasta hinnasta kuin mihin A oli aikanaan sitoutunut. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Velkojan oma myötävaikutus vahinkoonsa (jatkuu) Esim. KKO 1995:32: Metsäyhtiö M oli tehnyt metsäkoneurakoitsijan U kanssa puutavaran kuljetussopimuksen viideksi vuodeksi. Sopimuksen mukaan M:n piti tarjota U:lle kuljetustyötä pääosin Kemijärven alueella niin, että U:n bruttoansiot olisivat vähintään 550 000 mk vuodessa. Sopimuskauden viimeisenä vuotena M tarjosikin U:lle työtä ainoastaan Keuruun seudulla ja niin, että vuosiansiot olisivat olleet noin 400 000 mk. U:n toiminnan kannattavuus olisi edellyttänyt noin 500 000 mk:n ansioita. KKO:n mukaan U:n olisi kuitenkin tullut hyväksyä tarjous. M:n korvausvastuuta alennettiin. © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Korvauksen kohtuusperusteinen sovittelu Sopimusperusteisen vahingonkorvauksen sovittelumahdollisuudesta ei ole laissa yleistä säännöstä, mutta tällainen mahdollisuus on oikeuskäytännön perusteella selvästi olemassa Sovittelu edellyttää, että täysimääräinen korvausvastuu olisi tapauksen olosuhteissa kohtuuttoman raskas velalliselle Korvausvelvollisen varallisuus ja toimeentulo Vahingonkärsijän korvaustarve Korvausvelvollisen tuottamuksen laatu Vakuutukset ja vakuutusmahdollisuudet Taloudellisen edun tavoittelu Vahinkoon johtaneen toiminnan laatu © Olli Norros 2008

Vahingonkorvaus: Korvausvastuuta rajoittavia seikkoja Korvauksen kohtuusperusteinen sovittelu (jatkuu) Esim. KKO 2006:56: Konsultti P oli saanut tehtäväksi suunnitella julkisivun korjaustyö asunto-osakeyhtiön omistamaa kerrostaloa varten. Asunto-osakeyhtiö halusi julkisivuun valkoisia levyjä. P kuitenkin erehdyksessä merkitsi piirustuksiin harmaiden levyjen värikoodin. Urakoitsija tilasi piirustusten mukaisesti ensin väärän värisiä levyjä. Valkoiset levyt tilattiin myöhemmin, mutta ensimmäisestä tilauksesta aiheutui turhaksi jääneitä kuluja 45 513,33 euroa. Konsultin vahingonkorvausvastuuta soviteltiin 30 000 euroon. Hänen työstään saamansa palkkio oli 3 865,63 euroa. © Olli Norros 2008

Hinnanalennus Suorituksen hintaa alennetaan virhettä vastaavalta osalta Hinnanalennus ei tule kyseeseen viivästyksen yhteydessä Hinnanalennus ei vaadi erityistä vastuuperustetta samoin kuin vahingonkorvaus, vaan pelkkä virheen olemassaolo riittää Toleranssirajan on kuitenkin ylityttävä Alennettu hinta = Virheellisen tavaran arvo Alkuperäinen hinta Virheettömän tavaran arvo © Olli Norros 2008

Sopimuksen purkaminen Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi tehdyt suoritustoimet Esim. irtaimen tavaran palauttaminen, vuokrasuhteen välitön katkaiseminen Erotettava irtisanomisesta, johon ei pääsääntöisesti liity edellytystä suoritushäiriöstä Velallisen kannalta usein ankara seuraamus Purkamiseen riittää pääsääntöisesti velkojan ilmoitus purkuoikeuden käyttämisestä © Olli Norros 2008

Sopimuksen purkaminen Purkaminen vaatii olennaista sopimusrikkomusta Velallisen tuottamuksella ei ole välitöntä merkitystä, vaikka tuottamus voikin vähentää velkojan luottamusta velalliseen Voi perustua myös ennakoituun sopimusrikkomukseen Olennaisuuden arvioinnissa voidaan kysyä, olisiko velkoja sitoutunut sopimukseen lainkaan, jos hän olisi tiennyt suoritushäiriöstä etukäteen Olennaisuuden arviointiin vaikuttaa se, miten keskeinen rikottu velvoite oli sopimuksen kokonaisuudessa © Olli Norros 2008

Sopimuksen purkaminen KKO 2003:71: Vuokralaisella on purkuilmoituksen antohetkellä (20.4.2001) ollut maksamatta 2.4.2001 erääntynyt huhtikuun vuokra ja pääosa 2.3.2001 erääntyneestä maaliskuun vuokrasta. Esitetystä selvityksestä ilmenee myös, että A oli vuoden 2000 alusta lähtien säännönmukaisesti maksanut vuokransa tai ainakin asumistuen määrän ylittävän osuuden siitä useita viikkoja myöhässä. Maksamatta olleiden vuokrien yhteismäärä on alkuvuonna 2001 kasvanut siten, että esimerkiksi haastehakemuksen laatimispäivänä 9.4.2001 on ollut maksamatta pääosa 2.2.2001 erääntyneestä helmikuun vuokrasta sekä maalis- ja huhtikuun vuokrat kokonaan. © Olli Norros 2008

Sopimuksen purkaminen KKO 2003:71 (jatkuu): ”Vuokrasuhteen luonteeseen ei siten kuulu, että vuokranantajalle syntyy riski vuokralaisen maksukyvystä tai -halusta, vaan lähtökohtana on, että jos vuokralainen sopimussuhteen kestäessä laiminlyö vuokran maksamisen, myöskään vuokranantaja ei ole velvollinen jatkamaan omien sopimusvelvoitteidensa täyttämistä vaan voi irtautua sopimuksesta. Mainittuja vuokrasuhteen perusperiaatteita ei voida horjuttaa antamalla vuokranmaksun laiminlyönnin syille keskeinen merkitys arvioitaessa, onko laiminlyöntiä pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä.” KKO katsoi purun edellytysten täyttyneen. © Olli Norros 2008

Sopimuksen purkaminen Purkamisen oikeusvaikutukset Sopimus lakkaa purkamisen johdosta välittömästi, ellei muuta ole sovittu Jos suorituksia on jo ehditty tehdä, ne on palautettava mahdollisuuksien mukaan, ellei toisin sovita Sopimuksen purkamisesta huolimatta seuraamuksia ja riidanratkaisua koskevat ehdot jäävät yleensä voimaan Purkaminen ei siis lähtökohtaisesti vaikuta sellaisiin ehtoihin, jotka on otettu sopimukseen juuri sen lakkaamistilanteiden varalta © Olli Norros 2008

Sopimukseen perustuvat erityiset seuraamukset Paitsi, että sopijapuolet voivat sopia tahdonvaltaiseen oikeuteen perustuvista seuraamuksista, sopijapuolet voivat luoda sopimuksella kokonaan uusia seuraamuksia Kolme päätyyppiä Sopimussakko Irtaantumiskorvaus Menettämisseuraamus © Olli Norros 2008

Sopimukseen perustuvat erityiset seuraamukset Sopimussakko Sopijapuolet perustavat maksuvelvollisuuden suoritushäiriön varalle Esim. ”urakoitsija maksaa jokaiselta alkavalta viivästysviikolta sopimussakkoa 1 % urakkahinnasta” Sopimussakon maksettavaksi tuleminen ei yleensä edellytä vahingon aiheutumista eikä velallisen tuottamusta Sopimussakon vaatiminen on huomattavasti helpompaa kuin vahingonkorvauksen Sopimussakko on lähes välttämätön tilanteissa, joissa taloudellista vahinkoa ei synny tai sen osoittaminen on vaikeaa Esim. salassapitovelvoitteen rikkominen © Olli Norros 2008

Sopimukseen perustuvat erityiset seuraamukset Sopimussakko (jatkuu) Sopimussakon suhde vahingonkorvaukseen Velallinen ei voi saada vahingonkorvausta sellaisesta vahingosta, jonka sopimussakko tosiasiallisesti kattaa Olennaista on, kohdistuvatko korvausvastuu ja sopimussakko samaan vahinkoerään Esim. salassapitovelvoitteen uhaksi asetettu sopimussakko ei kata suorituksen virheestä aiheutunutta vahinkoa Velkoja voi saada vahingonkorvausta sopimussakon ylittävältä osalta Sopimussakkoon saatetaan tosin sisällyttää vastuunrajoitus © Olli Norros 2008

Sopimukseen perustuvat erityiset seuraamukset Sopimussakko (jatkuu) Sopimussakon kohtuullisuus esim. KKO 2001:27: Myyjät sitoutuivat kiinteistönkaupassa, jossa kauppahinta oli 485 000 markkaa, suorittamaan ostajalle viivästymiskorvausta, jos hallinnan luovutus viivästyisi ostajasta riippumattomasta syystä. Myyjien äiti, joka asui kiinteistöllä, ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan ja tästä aiheutui hallinnan luovutuksen viivästyminen 48 viikolla, jolloin viivästysehdon mukainen viivästymiskorvaus nousi 154 000 markaksi. Kohtuullisuuden arviointi Sopimussakon tavanomaisuus Sopijapuolten tasavertaisuus Myyjän vaikutusmahdollisuudet viivästykseen © Olli Norros 2008