Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen Esa Iivonen esa.iivonen@mll.fi Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisverkostojen yhdyshenkilöiden työkokous 20.1.2010

Aamu- ja iltapäivätoiminnalle perusopetuslaissa asetetut tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä lapsen tunne-elämän kehitystä lapsen eettistä kasvua Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ennaltaehkäistä syrjäytymistä lisätä osallisuutta 2

Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnalliset tehtävät (Iivonen 2009, Apip-toiminnan selvitys) Lapsen ohjatun vapaa-ajan toiminnan tehtävä Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen oppimisen ja opiskelun tukeminen Varhaisen tuen ja syrjäytymisen ehkäisyn tehtävä Työn ja perheen yhteensovittaminen

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitaan edelleen vaikka perusopetuksen tuntimäärää lisättäisiin Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on vankat kehityspsykologiset perusteet: Pulkkinen: ”Unohdettu keskilapsuus” (ikävuodet 7-12) Lapsilta on perinteisesti Suomessa odotettu itsenäisyyttä ja selviytymiskykyä liian aikaisin. Apip-toiminnalla on tärkeä merkitys lasten sosialisaatioprosessissa. Suomessa on OECD-maiden vertailussa toiseksi vähiten oppitunteja. 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden vähimmäisviikkotuntimäärä on 19. Koululaisten vanhempien työllisyysaste Suomessa on OECD:n kärkeä. Äitien, joiden nuorin lapsi 6-15-vuotias, työllisyysaste oli Suomessa 85,9 % vuonna 2007 (OECD:n keskiarvo 69,6 % vuonna 2007) (Lähde: Family database, OECD) Valtaosa kouluikäisten lasten vanhemmista on Suomessa kokoaikatyössä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ei korvaa perusopetuksen oppilaiden mahdollinen muutaman viikkotunnin lisääminen. 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden oppituntien määrän lisäämisellä muutamalla tunnilla viikossa ei voida korvata 3-5 päivittäistä apip-tuntia.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö (Iivonen 2009, Apip-toiminnan selvitys) Koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö on parantunut. Lainsäädäntö, toiminnan perusteet, kuntien toimintasuunnitelmat, koordinaattorit, valtakunnallinen kehittämistyö ja kehittämisverkostot, toiminnan laajentuminen ja tunnettuuden parantuminen Yhteistyössä on kuitenkin edelleen paljon kehittämistä. Tiedonkulussa koululta aamu- ja iltapäivätoimintaan on usein puutteita. Ollaan vasta matkalla toimintamalliin, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta on osa koulun toimintakulttuuria. Monin paikoin aamu- ja iltapäivätoiminta on edelleen koulusta irrallinen kokonaisuus.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö Perusopetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan moniammatillisen yhteistyön mallista ollaan vielä kaukana. Apip-toiminnan henkilöstön vaihtuvuus heikentää apip-toiminnan asemaa ja yhteistyöedellytyksiä kouluyhteisössä. Myös kouluyhteisön asenteelliset esteet yhteistyön jarruna Erityisen haastavaa yhteistyön luominen toiminnassa, joka järjestetään muissa kuin koulun tiloissa Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttämättömät mahdollisuudet Toiminnalla olisi erinomaiset mahdollisuudet tukea nykyistä vahvemmin koulun kasvatustyötä, jos se niveltyisi kiinteämmin osa koulun hallinnolliseen rakenteeseen ja toimintakulttuuriin ja tiedonkulku olisi koulun ja toiminnan välillä sujuvaa. Lapsen arjen jakamattomuus Apip-toimintaympäristö lapsen ”toisena mahdollisuutena”

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö Tavoitteena tulee olla kodin, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kasvatuskumppanuus, joka perustuu osapuolten väliseen arvostukseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön lapsen koulunkäynnin, kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksen tukena Koulujen rehtorit ovat keskeisessä asemassa koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyön toteutumisen kannalta. Koulunkäyntiavustajien käytön lisääntyminen ohjaajina on parantanut tiedonkulkua ja yhteistyötä koulun ja apip-toiminnan välillä. yhteinen henkilökunta tukee jatkuvuutta lapsen arjessa

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö Kunnan apip-toimintasuunnitelman integroiminen osaksi kunnan opetussuunnitelmaa vastaavalla tavalla kuin koulun kerhotoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan integroiminen osaksi koulun hallinnollista rakennetta ja toimintakulttuuria Tämä edellyttäisi, että toiminta tapahtuu koulun rehtorin hallinnollisella johdolla. Tällöin aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävä koulun kasvatustyön tukemisessa vahvistuisi merkittävästi. Myös koulunkäyntiavustajien ja aamu- ja iltapäiväohjaajien tehtävien yhdistäminen helpottuisi, jos aamu- ja iltapäivätoiminta olisi osa koulun hallinnollista kokonaisuutta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen mahdollistaa nykyistä selvästi tiiviimmän yhteistyön ja kumppanuuden palveluntuottajan ja koulun välillä ja helpottaa mm. tilojen saatavuutta ja käyttöä koululla. Sekä perusopetus, oppilashuolto että aamu- ja iltapäivätoiminta hyötyisivät merkittävästi nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä. Oppilaan hyvinvoinnin edistäminen nykyistä kokonaisvaltaisemmin moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen Tiedonkulun parantaminen opetuksen, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä

Osana yhteistyökysymystä: Apip-toiminnan tilat Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään vaihtelevasti toimintaan sopivissa tiloissa. Tilojen tarkoituksenmukaisuus toimintaan vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Erityisesti lepoa, rauhallista oleilua ja läksyjen tekoa on vaikea järjestää. Toimintaa järjestetään ahtaissa tiloissa ja tiloissa, jotka eivät mahdollista toiminnan eriyttämistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö koulun kanssa tila-asioissa toimii vielä riittämättömällä tavalla. Tilojen yhteyskäyttöä tulee merkittävästi parantaa.

Osana yhteistyökysymystä: Apip-toiminnan tilat Apip-toiminnan tilatarpeiden huomioon ottaminen kouluja korjattaessa ja uusia kouluja rakennettaessa Apip-toiminnan tarpeiden huomioon ottaminen koulujen korjaus- ja uudisrakentamiseen myönnettävissä valtionavustuksissa. Apip-toiminnassa käytettävien välineiden ja materiaalien hankinnassa yhteistyön vahvistaminen koulun kanssa Koulun tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä edistäisi, jos apip-toiminta integroituisi nykyistä vahvemmin osaksi koulun hallinnollista kokonaisuutta.

Visio aamu- ja iltapäivätoiminnasta 2015 Lakiin on kirjattu kunnalle velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Toimintaa myös järjestetään tarvetta vastaavassa laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiinnuttanut asemansa kouluyhteisössä. Koulun rehtorilla on hallinnollinen johtovastuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Yhteistyö koulun, oppilashuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä sujuu hyvin. Koulun/kunnan ja palveluntuottajien kumppanuus toteutuu hyvin toiminnan järjestämisessä. Palveluntuottajat voivat toteuttaa toimintaa pitkäjänteisellä tavalla. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on ydinjoukoltaan pysyvä henkilöstö ja toimintaan tarkoituksenmukaiset tilat. Aamu- ja iltapäivätoiminta on edelleen lasten vapaa-ajantoimintaa ja lapselle vapaaehtoista.