Millainen on saavutettava kirjasto?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Alustus esteettömyyspaneeliin Laura Turkki World Usability Day 2009.
Advertisements

F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - Y LIOPISTOT FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
Työhönvalmennuksella työelämään
Tietoturvallisuuden huonetaulu
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Verkonkäytön ongelmat
Näkövammaiset opiskelijat ja IT-ratkaisut
Ismo Malinen, Suomen kansallismuseo
Projektiryhmän aloituskokous Pj. Merja Saarela
SÄHKÖISET SISÄLLÖT: AJANKOHTAISET KUULUMISET Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjasto.
W w w. h a m k. f i Wiki koulutus Leenakaija Lehto
Saavutettavuus on osallisuutta
TTL Sosiaalisessa mediassa
NOKIAN kaupunki Vammaispalveluohjelma Nokialaiset asuvat viihtyisässä ja turvallisessa kaupungissa. Yhdenvertaisuus.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Kuinka rakennan Semppi-terveyspisteen? Semppi on kaikille avoin, maksuton terveyspiste, jossa on tutkittua tietoa terveydestä ja vinkkejä oman terveydentilan.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asiantuntijaryhmät UKJ- suunnittelussa ja toteutuksessa Minna Kivinen, tietojärjestelmäasiantuntija AMKIT-Linnea2.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka: uudet yhteistyömallit.
Saavutettavuus & Esteettömyys Käytettävyyttä Kaikille
Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Hannu Puupponen Strateginen kehittäminen
Facebook yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
KOULUSSA JA KIRJASTOSSA
Kansallisen käyttäjäkyselyn tuloksista yleisissä kirjastoissa Kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Kokemuksia sometyökaluista verkkopalvelun kehittämisessä – Case toimeksi.fi Saara Pajunpää, VVV-projekti, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys.
HALLINTOKUNNAT JA ESTEETTÖMYYDEN TARVE - HANKE Niina Kilpelä, Kynnys ry.
Hei, katsotaanpa netistä miten pääsen auditorioon! "Esteettömyys oppilaitoksissa" – tietopohja rakennusten opastuksen välineenä Seija Örn, Pohjois-Karjalan.
JAMK-ESOK Esteettömät oppimisympäristöt Helena Koskimies,
Sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö.
Langaton lähiverkko ja mobiilipalvelut Oulun kaupunginkirjastossa Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Maija Saraste
Design for All korkeakouluissa? Päivi Tahkokallio — Suomen DfA-verkosto ESOK — Tampere
Työpaikkakouluttajan ABC
Ministeriöiden kirjastoista Valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen Yksikön päällikkö Outi Örn, VNK
MITÄ ESTEETÖN OPPIMISYMPÄRISTÖ MINULLE TARKOITTAA Leevi Alahäivälä
Celian palveluiden käyttöönotto kirjastoissa Kuopio projektipäällikkö Elina Kilpiö, Celia.
Esteetön opiskelu Hannu Puupponen/JY Merja Ylönen/Diak.
Esteettömän opiskelun huominen Opetusneuvos Birgitta Vuorinen ESOK-hankkeen loppuseminaari Iiris,
Celian palvelut kirjastossa Tampere suunnittelija Elina Kilpiö, Celia.
Kirjaston kotipalvelu  Toimitetaan kirjaston aineistoja niille asiakkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon  Palvelu on asiakkaille sama, mutta toteutustapa.
Digitaalisen lastenkirjallisuuden haasteet kirjastoissa
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
Jäsenhankinta lapset ja nuoret TYÖPAJA
IFLA International Federation of Library Associations
Lukemisesteiset lapset ja nuoret kirjaston asiakkaina
Huoltajien, henkilöstön ja yhteistyökumppanien ajatuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa Luottamus huoltajien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä on.
Saavutettavuus/esteettömyys   Tilat, tuotteet ja palvelut suunnitellaan kaikkia käyttäjiä varten. Design for all / Universal design.
Toimintamallien kuvaamisen ja esittämisen haaste Innokylässä
Onko kirjasto nyt kaikille avoin. -projektin loppukatsaus
TOIKE-hankkeen toimintamalli ja nykytila Polut hoitoon ja kuntoutukseen -kokeilujen OTE7 vertaisoppimispäivät Tampere Kärkihanke: osatyökykyisille.
E-aineistojen saavutettavuus Mitä sisällöntuottajien pitäisi tietää?
Suomen Ekonomien jäsenlähettilyys
Omppu-diplomi ja Omppu-kokoelma
Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksesta lyhyesti
Uusi Celianet ja Celian muuttuneet käytännöt kirjastoissa
Celian äänikirjojen käyttö mobiililaitteilla
Rakennetun ympäristön paikkatiedot RYM-C2004
Kysely yleisille kirjastoille 2013
Yleisten kirjastojen vaikuttavuus - julkaisu ja verkkoaineisto tulossa
Esteettömyyden huomioiminen Kaisa-talohankkeessa
CLT132 Tehtävät (viikko 8).
Minna Katela, Celia Marjo Kauttonen, Celia
Webinaari korkeakoulukirjastoille
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Celian palvelut kirjastosta
Tuetaan kaikkien mahdollisuutta osallistua
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
Celia-rekisteröinnistä korkeakoulukirjaston saavutettavuuspalveluksi?
Esityksen transkriptio:

Millainen on saavutettava kirjasto? Aineistoon on koottu ideoita saavutettavan kirjastopalvelun tuottamiseksi Celia-kirjasto/ 13.6.2014

Design for All Design for All (DfA) on suunnittelufilosofia, jonka tarkoitus on suunnitella ympäristöt, tuotteet ja palvelut siten, että ne ovat helppokäyttöisiä, esteettömiä ja houkuttelevia mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle. Ympäristöjä ja palveluita ei kannata suunnitella keskivertokäyttäjille, vaan käyttäjille, joilla on monenlaisia kykyjä, rajoitteita ja ominaisuuksia, esim. ikä, lukukyky, oppimistyyli, kieli, kulttuuritausta jne. Kun kirjastosta tehdään saavutettava tästä näkökulmasta, kaikki käyttäjät tuntevat itsensä tervetulleiksi ja erityisjärjestelyjen tarve vähenee. Ks. Suomen Design for All -verkosto

Saavutettava kirjasto Palvelut Sisällöt Viestintä Henkilöstö Tunnelma Rakennus ja tilat

Kirjaston saavutettavuus Rakennus ja tilat Eri ryhmien tarpeet Muunneltavuus Aineistojen sijoittelu Opasteet Palvelut Apuvälineet ja IT Vertaisryhmien opastukset Liikkuvat kirjastopalvelut Sisällöt Ostettavien sisältöjen saavutettavuus selvitetään Eri formaatit: äänikirjat, selkokirjat, koskettelukirjat Omppu-konsepti

Kirjaston saavutettavuus Viestintä Saavutettavuus ja tukipalvelut on selkeästi kuvattu Info on saatavissa eri muodoissa Henkilöstö Saavutettavuudelle on suunnitelma ja vastuuhenkilöt Koko henkilöstö tuntee perusasiat Rekrytoinnissa huomioidaan kaikki ryhmät Tunnelma Erilaisten asiakkaiden mahdollisuuksista huolehditaan aktiivisesti Turvallinen, matalan kynnyksen kirjasto

Rakennus ja tilat Suunnitteluvaiheessa on selvitetty erilaisten ryhmien tarpeet: eri-ikäiset, eri tavoin vammaiset, eri kieli- ja kulttuuritaustat, luki- ja oppimisvaikeuksiset ym. Kirjaston fyysisen ympäristön esteettömyys on kartoitettu rakentamisen eri vaiheissa asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa Asiakkaille on valmiissa rakennuksessa tarjolla muunneltavia kalusteita ja tiloja, esim. valaistuksen ja työpöytien ja tuolien ym. säätäminen, myös äänimaailman säätäminen

Rakennus ja tilat Aineistojen sijoitteluun on kiinnitetty huomiota: saavutettava aineisto (esim. Celian äänikirjat, selkokirjat, isotekstiset kirjat) on sijoitettu helppokulkuiseen ja näkyvään paikkaan Opasteet ja muut ohjeistukset tilassa ovat paitsi tekstimuotoisia myös visuaalisia, mahdollisesti myös ääntä hyödyntäviä

Palvelut: apuvälineet ja IT Celian kokemusten mukaan näkövammaisten työasema ja pistetulostin yleisessä kirjastossa oli epäonnistunut kokeilu (vähän käyttöä, kallis, henkilökunta ei tuntenut laitetta) Ratkaisuja, jotka tukevat useita erilaisia käyttäjiä esim. Applen Mac-tietokoneet sekä iPad ja iPhone sisältävät käyttöjärjestelmään kuuluvina suurennusominaisuuden sekä VoiceOver –ruudunlukuohjelman yleisesti ottaen tabletit tukevat saavutettavuutta (suurentaminen mahdollista, ei hiirtä ym.)

Palvelut: apuvälineet ja IT Työasemien osalta myös seuraavia kannattaa ajatella: Ruudunlukuohjelmalla varustettu tietokone Hyvin valaistu työpiste, jonka valaistusta voi tarvittaessa säätää Helppokäyttöinen hiiri, esim. ns. pallohiiri (big track ball -hiiri) Erityisnäppäimistö, esim. sellainen, jossa on isot näppäimet Toimistohjelmiin Save as Daisy mukaan asennettuna Oikolukuohjelma Lukutelevisio tai muu suurennusväline, esim. vähintään suurennuslasi Apuvälineitä myös henkilöille, joilla on luki- ja/ tai oppimisvaikeuksia, ks. lisää: Lukihäiriö.fi: Apuvälineitä Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskus Ks. myös linkkilista tämän dokumentin lopussa

Palvelut: tapahtumat, opastukset Tapahtumat ja opastukset: Vertaisryhmien vetämiä opastuksia (esim. henkilöille, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia) Saavutettavien aineistojen näkökulma on integroitu opastuksiin: esim. äänikirjoista kerrotaan Käytettävät oppimateriaalit ovat saavutettavia, esim. videoissa on tekstitys Opastuksia tekevillä henkilöillä on tietoa erilaisista lukemisen esteistä ja toimintarajoitteista Palvelut voidaan tarvittaessa viedä asiakkaan luokse Kotipalvelu ja kirjastoautot

Sisällöt Kirjaston kokoelmapolitiikassa otetaan huomioon ostettavien julkaisujen, tietokantojen ja verkkopalvelujen saavutettavuus Celian tuottamat äänikirjat on otettu osaksi kokoelmaa Kirjastoon on hankittu mahdollisuuksien mukaan saavutettavaa materiaalia, esim. lapsille pieni kokoelma koskettelukirjoja, lisäksi selkokirjoja, isotekstisiä kirjoja ym. Omppu-konsepti lasten ja nuorten palveluissa ks. esimerkki Oulun kirjastosta Äppelhyllan i Sverige

Henkilöstö Saavutettavuuden toteuttamiselle on suunnitelma (jota jalkautetaan ja päivitetään säännöllisesti) ja vastuuhenkilöt Koko henkilöstö tuntee saavutettavuuden perusasioita ja on koulutettu palvelemaan kulttuuri- ja kielitaustaltaan, iältään ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita Henkilöstöllä on tarvittava osaaminen kirjastossa tarjolla olevien apuvälineiden käytön opastukseen

Henkilöstö (jatkuu) Rekrytoinnissa huomioidaan kaikki ihmisryhmät, myös heidät, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita Työharjoittelussa tuetaan erilaisten ryhmien, esim. eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia työkokemusta

Tunnelma Eri asiakasryhmien mahdollisuuksia osallistua ja käyttää kirjaston palveluita tuetaan = matala kynnys ja avoimet ovat Kirjasto on kutsuu eri asiakasryhmien edustajia kirjastoon (esim. järjestöt) Kirjasto kerää palautetta aktiivisesti, reagoi palautteisiin ja kehittää palveluja palautteiden perusteella Kirjaston henkilökunta tarttuu mahdollisiin konfliktitilanteisiin ja huolehtii siitä, että kaikilla on hyvä olla Turvallisuuteen liittyvät perusasiat on huomioitu jo tilojen suunnitteluvaiheessa

Viestintä Saavutettavuuteen ja tukipalveluihin liittyvät käytännöt on kuvattu selkeästi kirjaston ohjeissa ja verkkosivuilla Asiakkaille tarjotaan tietoa kirjaston tiloista ja palveluista eri kielillä ja eri muodoissa: esim. ääni, video, kuvat, symbolit, pohjapiirrokset jne. Verkkopalveluissa on huomioitu saavutettavuuden perusasiat, esim. grafiikalle ja kuville on tekstivastineet Kirjaston tuottamat videot ovat tekstitettyjä ja sanallisesti kuvailtuja

Lisälähteitä Fyysisen ympäristön osalta ks. Esteetön rakennus -asetus ALA:n (American Library Association) alajaoston vinkkilistat kirjastoille saavutettavuudesta IT ja apuvälineet Näkövammaisten Keskusliitto: Tietokoneiden käytön apuvälineet näkövammaisille Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskus Lukihäiriö.fi: apuvälineet Esimerkkejä Ruotsista Chalmersin yliopisto, Göteborg: Läshjälpmedel på biblioteket Göteborgin kaupunginkirjasto: Få läs- och skrivstöd Microsoft: Ease of Access Center Apple: Accessibility Support Yleistä: Saavutettava.fi