Oppilasarvioinnin kehittäminen
Kurssiin sisältyi neljä tapaamiskertaa sekä omatoimista työskentelyä. Tapaamisten sisällöt lyhyesti: 1.Ryhmiin jakautuminen, keskustelu kurssille hakeutumisen taustoista. Sovittiin tehtävät ennen seuraavaa kokoontumista (artikkeleihin tutustuminen, omien ajatusten ja toiveiden kirjaaminen). 2.Keskustelua kirjoitusten ja kokemusten pohjalta. Sovittiin, että kukin suunnittelee valitsemansa jakson kokonaisarvioinnin ja toteuttaa sen oman oppilasryhmänsä kanssa. Tavoitteena oli kokeilla monipuolisia arviointimuotoja/monipuolisia tapoja osoittaa osaaminen. 3.Kokemusten jakamista. Sovittiin, että mietitään viimeisen kerran osalta työskentelymme esittämistä muille ryhmille. 4.Ryhmän työskentelyn kuvausta ja toisten ryhmien työskentelyyn tutustumista.
Esimerkkejä ja kokemuksia arviointijaksoista
ÄIDINKIELEN JAKSO, yläkoulu: Arviointi perustui seuraaviin tehtäviin tuntiaktiivisuuden lisäksi: 1.Kotikoe jakson kielioppiasioihin liittyen ja oppikirjaan perustuen, aikaa kokeen tekemiseen 1 vko, numeroarvostelu (kokeessa oli myös oppilaan itsearviointiosuus) 2.Puhe-esityksen valmistelu/teko ja pitäminen (valmisteltiin ja tehtiin tunneilla, esityksestä suullinen palaute sekä opettajalta että oppilasopponentilta, myös esityksen tekijän oma kommentointi) 3.Kirjoitelma, virikkeenä kuva tai esine, max 6 sivua, tehtiin sekä tunneilla että kotona 4.Perinteinen koe rajatusta sisällöstä (virke, lause, pilkun käyttö), numeroarvostelu Jakson arvioinnissa otettiin huomioon kaikki edellä mainitut asiat. Kaikki oppilaat tiesivät heti kurssin alussa, miten jakso arvioidaan. Oppilaat kommentoivat, että etenkin kotikoetta pidettiin yllättävän vaikeana, vaikka apuna sai käyttää oppikirjan lisäksi esim. sisaruksia tai vanhempia. Toisaalta todettiin myös, että oma aktiivisuus oli erittäin tärkeässä roolissa.
HISTORIAN JAKSO, alakoulu: Jakso perustui projektityöskentelyyn. Oppilaiden kanssa tutustuttiin jakson sisältöihin, minkä jälkeen oppilaat muodostivat ryhmiä aihevalintojen pohjalta. Tavoitteena oli tehdä projektin aikana valitusta aiheesta videoitava juonellinen elokuva/ haastattelu/ uutinen tai perinteinen power point-esitelmä, joka esitettäisiin toisille. Työskentelyn aikana kukin ryhmä piti päiväkirjaa työskentelyn etenemisestä ja työnjaosta. Päiväkirjan kirjoittajaa vaihdeltiin. Työskentelyyn liittyi myös keskeisten asioiden kokoaminen ranskalaisilla viivoilla tiivistelmäksi valitusta aiheesta. Nämä tiivistelmät annettiin myös muille ryhmille esitysten esittämisen yhteydessä. Projektin loppuun kuului itsearviointi, joka yhdessä valmiin työn ja päiväkirjan kanssa vaikutti arvosanan muodostumiseen. Jakson lopussa pidettiin viellä leikkimielinen tietovisailu projektien aiheisiin liittyen, ja niiden avulla opettaja pystyi havainnoimaan, olivatko ryhmät oppineet toistensa esityksistä riittävästi käsitellystä sisällöstä.
Monipuolisuutta osaamisen näyttöön saa esim. Seuraavilla tavoilla :
- monipuoliset arviointimenetelm ä t (suulliset vastaukset, ää nitt ä minen, esitykset, projektit, avustettu kokeen tekeminen) - erilaiset kokeet (selkokielinen, enemm ä n vihjeit ä / kuvia, rajattu koealue, kirja tai omat muistiinpanot apuna, pari- tai ryhm ä koe, k ä yt ä nn ö n kokeet, n ä yt ö t) - esim. oppilas voi aluksi tehd ä kokeen ilman kirjaa, sitten t ä ydent ää koetta eriv ä risell ä kyn ä ll ä kirja tai omat muistiinpanot apuna. - eriytet ää n se, MITEN oppilas osoittaa osaamisensa, tietonsa, taitonsa jne.. -arvioidaan sit ä, mik ä on ollut opittavana - koe voi olla my ö s soveltava, jossa kirjat ja muistiinpanot saavat olla koko ajan esill ä, esim A4:n verran muistiinpanoja (arvioidaan siis asioiden ymm ä rt ä mist ä ). - lis ä aika, eri tila, mahdollisuus kokeen t ä ydent ä miseen - arvosteluperiaatteet ja j ä rjestelyt oltava tiedossa koulussa ja kotona - kokeessa avustavan "sihteerin" ohjeistaminen - apuv ä ineet mukana (laskin, kymppiv ä lineet, sanakirja..) - suttupaperi (voidaan liitt ää kokeen mukaan) - tietokoneen k ä ytt ö kirjoittamisen apuna (ei internet) - teht ä v ä t k ä yd ää n l ä pin aluksi yhdess ä (lukeminen ja "tulkitseminen") - rauhallinen tila (avustajan kanssa eri tilassa?) - kokeen palastelu yksitt ä isiksi teht ä viksi - suulliset, kuvalliset, valikoidut jne. sanakokeet - tuplakokeet (ensin normaali ja sitten avustettu uusinta) - ohjaavat apukysymykset "isoissa teht ä viss ä " (ei avoimia esseekysymyksi ä )
Kurssin anti: Keskustelua, kokemuksien jakamista ja kannustusta kokeilla asioiden tekemistä ”uudella” tavalla. Kiitos! Kiitokset ja leppoisaa lomanodotusta !