Lasten ja nuorten mediatodellisuus Seminaaripäivä

mitä tarkastelemme Mitä tällä hetkellä Mitä lapset ja nuoret käyttävät Mediakasvatuksen näkökulma Koulun osuus Vaikutuksista

Missä nyt mennään? •mediakulttuuri kehittyy ja muuttuu koko ajan •kaikilla on pääsy mediakulttuurin sisältöjen ääreen •koskaan aikaisemmin nuorten mediakulttuuri ei ole ollut näin näkyvää •kasvattajat eivät koe tietävänsä ja tuntevansa lasten ja nuorten mediamaailmaa

lapset ja nuoret netinkäyttäjinä Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2006, Tilastokeskus •98% ikäluokista käyttää internetiä •79% näistä käyttää päivittäin •Käytetään kotona (91%), oppilaitoksessa (83%) –90% käyttää sähköpostiin, –82% opiskeluun ja pikaviestintään, –70% musiikin kuunteluun, –65% pelaamiseen, –61% chattailuun, –36% verkkolehtiin ja –27% blogien lukemiseen •96%:lla nuorista on sähköpostiosoite, ja 44% käyttää sitä päivittäin tai lähes päivittäin; 19% käy postilaatikolla harvemmin kuin viikoittain

•Kysely 12–20-vuotiaille viime marras– joulukuussa •80 prosenttia käytti nettiä vähintään lähes päivittäin ja puolet heistä useita kertoja päivässä •Suurin osa nuorten verkkoajasta kuluu mesettämiseen •nuoret lukevat myös sanomalehtien verkkosivuja entistä enemmän ja useammin; 71 prosenttia nuorista seuraa niitä, kun kolme vuotta sitten verkkolehtiä luki 64 prosenttia nuorista. - Sanoma-ja aikakausilehtien liitto-

10-15-vuotiaille tärkeimmät palvelut kysyttäessä kolmea tärkeintä sivustoa Kuvagalleriat37 Selainpelit36 Youtube34 Pikaviestimet 15 Google 14 Sähköpostit 13 •Lapset ja nuoret käyttävät pääsääntöisesti samoja nettisivuja kuin ystävänsä •käyttö pirstaloituu erittäin pieniin käyttäjäryhmiin •Pojilla selainpelisivustot olivat suosituimpia sivustoja •tytöillä suosittujen sivujen joukossa olivat kuvagallerioiden ja selainpelien lisäksi virtuaaliavatarsivustoja kuten Stardoll ja goSupermodel.

Kasvatus •käytön lisääntyessä myös koetut ikävyydet lisääntyvät. •Kiusaamista ja pilkkaa Internetissä on kokenut vuotiaista joka kuudes, vuotiaista joka viides ja vuotiaista noin joka seitsemäs. •Tytöt saavat iän karttuessa enenevässä määrin häiritseviä seksuaalisia yhteydenottoja ja vuotiaista sellaisia on saanut 19 % •Ala-asteikäisistä pojista joka kuudennelta on varastettu virtuaalisia hyödykkeitä. •Nuoret myös itse varastavat virtuaalisia hyödykkeitä. •Piratismi on hyvin yleistä ja yläasteikäisistä joka toinen on ladannut musiikkia, elokuvia ja pelejä vertaisverkko- ohjelmilla (P2P).

Medikasvatusta •Mediateknologiat moraaliteknologioita: osa yleistä keskustelua ja kamppailua, jota käydään lapsen asemasta, kasvatuksesta ja lapsuuden kulttuurisista merkityksistä. •Kymmenen vuoden ikä näyttää tässä mielessä olevan kulttuurinen saranakohta, jossa määritellään uudelleen vanhempien suhtautuminen lasten mediankäyttöön. •Uudelleenmäärittelyn kohteena on sekä se, millaisia kontakteja tämän ikäiset lapset solmivat ja saavat solmia että se, millaisia kontakteja he pitävät yllä ja saavat pitää yllä eri mediavälineillä.

Mitä on mediakavatus Mediakasvatuksella tarkoitetaan sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppijan mediatajua. Mediatajulla (medialukutaidolla) tarkoitetaan yksilön kykyä lukea ja tulkita erilaisten viestimien mediatekstejä. Mediatajulla tähdätään oman elämän hallintaan: tajuun, tietoisuuteen tai autonomiaan, johon sisältyy mediakulttuurista ymmärtämystä ja kykyä itsenäiseen ja kriittiseen pohdintaan. Mediatajua voi kehittää koko eliniän Mediateksti (mediaesitys) on minkä tahansa viestimen sisältämä rajattu kerronnallinen viesti: sanomalehden uutinen, aikakauslehden artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, animaatio, kuva, radio-ohjelma, mainos, www-sivu, CD-ROM multimedia/hypermedia-esitys jne. Olennaista on, että se sisältää tekstiä, kuvia tai muita visuaalisia merkkejä ja ääniä yhdistelminä tai erikseen.

•voidaan tukea mediataitoja • ehkäistä riskejä ja tukea nykyaikaisten kansalaistaitojen kehittymistä. •mediakasvatuksen vaikuttavuutta lisää pitkäjänteinen, systemaattinen kasvatustyö, jossa mediakasvatus sisältyy koulun normaaliin toimintaan ja jossa oma opettaja on mukana. •Aktiivinen, keskusteleva ja itse tekemiseen perustuva kasvatusstrategia on mediakasvatuksessa tehokkaampi kuin rajoittava, kieltämiseen perustuva. •Tärkein mediavaikutusten suojatekijä on avoin ja lämmin lapsi-vanhempi -suhde. Kun lapsen elämän perusrakenteet ovat kunnossa, myös mediakasvatuksen tiedot ja taidot uppoavat otolliseen maaperään.

Koulun osa •Mediavälitteinen populaarikulttuuri viekoittelevaa •se peittoaa usein koulun kasvatusvaikutuksen •vetoaa tunne-ja kokemusperäiseen •informaation, näkökulmien, asenteiden, arvojen tiedostamattomaan omaksumiseen •merkityksillä leikkimiseen ja niillä pelaamiseen

Mihin voidaan käyttää •harjaannuttaa moraalista ajattelua, empatiaa, tiedollisia ja kielitaitoja. •Sisältöjen ollessa ikätasolle soveltuvia media tarjoaa lapselle tärkeitä tunnekokemuksia, mahdollisuuden harjoitella tunteiden hallintaa ja roolinottotaitoja •tarjoaa identiteetin rakennusaineita, roolimalleja, sisältöjä leikkeihin sekä •sosiaalisen verkottumisen ja viestinnän välineen. Erityisen tärkeää nuorille on median käyttö sosiaalisen vuorovaikutuksen kanavana. •Internet tarjoaa nuorille paljon mahdollisuuksia aktiiviseen itseilmaisuun ja vertaistuen saamiseen kehityksen kysymyksissä.

vaikutuksista •mediasisällöt vaikuttavat laajasti lasten ja nuorten tiedolliseen, tunne-elämän ja identiteetin kehitykseen sekä fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen •Median vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin ja kehitysvaiheesta riippuen. •Pienille lapsille median vaikutukset välittyvät läheisten ihmissuhteiden kautta, vanhempien mallien ja tulkintojen välityksellä. •Nuoruusiässä kaveripiirin vaikutus median käyttöön ja viestien tulkintaan korostuvat.

vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle •ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta •Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. •Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja. •Netti- ja kännykkäkiusaaminen sekä seksuaalinen hyväksikäyttö netissä ovat uusia mediaväkivallan muotoja. •Ylikorostunut seksuaalinen kuvasto tuottaa puolestaan seksuaalisen kehityksen ja fyysisen minäkuvan ongelmia.