Tekaisu-hankkeen yleisesittely Jouni Tuomisto Mikko Pohjola THL, Nordem Oy

Kokonaisarkkitehtuurin ydinviesti •Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava TOIMINTA •Tätä tukemaan tarvitaan TIETOA •Tämän organisoimiseen tarvitaan TIETOJÄRJESTELMIÄ •Näiden toteuttamiseen tarvitaan TEKNOLOGIOITA

Tilanne ympäristöterveydenhuollossa •THL/YMTO on ympäristöterveyden alalla tutkinut –tiedon ja toiminnan yhteyttä –päätöksenteon tukemista ja –vaikutusarviointien kehittämistä. •Kehittämiskohteet on jo tunnistettu muuta kautta kuin kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kartoituksella: –State of the art of benefit-risk assessment: Environmental health (Pohjola et al., Food and Chemical Toxicology 2012)

Kehittämiskohteet (Pohjola et al., 2012) •Painetta ja pyrkimystä on kehittää vaikutusarviointeja –Osallistavammiksi ja avoimemmiksi –Laajemmin eri näkökulmia huomioonottaviksi –Arvioinnin ja päätöksenteon yhteyttä parantaviksi –Monenlaisia arvoja ja tietoa paremmin huomioonottaviksi ja yhdistäviksi. •Ympäristöterveydenhuolto on mitä suurimmassa määrin vaikutusten arviointia ja huomiointia päätöksenteossa. •  Kokonaisarkkitehtuurin tulisi tukea näitä kehityssuuntia.

Megatrendejä, jotka vaikuttavat kokonaisarkkitehtuuriin •Avoin data ja avoimuus •Kritisoitavuus ja osallistuminen •Jatkokäytettävyys

Avoin data ja avoimuus –Vaatimus tiedon avoimuudesta on radikaalisti lisääntynyt 1-3 vuoden aikana ja on tullut jäädäkseen. –Vaikka kaikki tieto ei tietenkään voi olla avointa, merkittävä osa voi olla. –  Tietojärjestelmien ja käytäntöjen on siis pystyttävä vastaamaan avoimuuden vaatimukseen perinteisten eheyden ja suojattavuuden lisäksi.

Kritisoitavuus ja osallistuminen •Asiantuntijuuden roolissa on tapahtunut iso muutos: –Asiantuntijuuden erityisasema on heikentynyt. –Kansalaisten oma koulutustaso ja luottamus omiin tietoihin on lisääntynyt. –Vaatimus osallistumismahdollisuuksista on lisääntynyt. –Jos jokin menee pieleen, suurin kritiikki tulee siitä että on pimitetty tietoa tai estetty osallistumista tai ettei kuunnella. •On tehtävä mahdolliseksi se, että tarvittaessa asiantuntijatyötä ja sen perustana olevaa tietoa pääsee kritisoimaan. •  Käytäntöjen ja tietojärjestelmien on tuettava tätä.

Jatkokäytettävyys •Asiantuntemustiedon jäsentäminen sidosryhmittäin on vaikeaa, koska käyttökohteita on paljon, eivätkä ne kaikki ole asiantuntijaorganisaation tiedossa. •  Järjestelmät on rakennettava siten, että tiedosta saadaan lisähyötyä mahdollistamalla sen käyttö ennakoimattomiin tarkoituksiin.

Tekaisu-hanke •Vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen ”Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa”. •Hankkeen kesto 2012 – 2015 (rahoitus on haussa). •Tukee päätöksentekoa kunnissa tutkimalla ja kehittämällä päätöksenteon tapoja ja tukemalla vaikutusarviointien tekoa ja käyttöä päätöksenteossa. •Vastuuhenkilö Jouni Tuomisto/THL.

Tekaisun rakenne

Tekaisun yhteydet kokonaisarkkitehtuuriin •Tekaisun kohde (ympäristöterveydenhuollon alainen ja siihen liittyvä toiminta kunnissa) on juuri se, mitä YTH-KA-työlläkin pyritään parantamaan. •Tekaisu tuottaa tietoa kokonaisarkkitehtuurin osiin TOIMINTA ja TIETO. •Se myös tuottaa / jalkauttaa TIETOJÄRJESTELMIÄ. •Tekaisu tuo käytännön tietoa, jotta kansallinen KA saadaan johdonmukaiseksi ja toimivaksi osaksi kuntien käytäntöjä.

Tekaisun ohjausryhmät •STM:n hankkeelle ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista perustetaan oma johtoryhmä, joka pidetään tietoisena myös Tekaisusta.

TP1: Päätöksenteon toimintatavat •TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.

TP2: Tautikuorma Suomessa •TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.

TP3: Vaikutusarviointien tuki •TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa niitä käytännön tilanteissa eli todellisissa kunnallisissa päätöstilanteissa, jotka ovat valmistelussa vuoden 2012 aikana. Tämän kokemuksen avulla niitä kehitetään edelleen. Työ ei lähde liikkeelle tyhjästä, koska THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana, ja vuoden 2011 aikana ne on saatu käyttökuntoon (esim. Tärkeimmät tuotettavat tukimateriaalit ovat yleistajuisen kirjan käsikirjoitus ja osakuvaus ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.

TP4: Lainsäädännön kartoitus. TP5: Tulosten jalkauttaminen. •TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta. •TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.