Tekaisu-hankkeen yleisesittely

Esitys aiheesta: "Tekaisu-hankkeen yleisesittely"— Esityksen transkriptio:

1 Tekaisu-hankkeen yleisesittely
Jouni Tuomisto Mikko Pohjola THL, Nordem Oy

2 Tekaisu pähkinänkuoressa
Tavoite: Parantaa päätöksenteon käytäntöjä siten, että tieto huomioidaan paremmin. Rajaus: Ympäristön terveysvaikutukset Kunnallinen päätöksenteko, erityisesti maankäyttö Laajennettavissa mihin aiheeseen tahansa… Toimintatapa: Avoimuus ja kritisoitavuus aina! Käytännössä: Avoin verkkotyöskentely Opasnetissä. Oivallus: Päätösten valmistelua muutettava: Tiedon käyttämisen käytännöt eli kysyntäimu uudistettava.

3 Aina kaksi näkökulmaa Tiedon tuotanto Tiedon käyttö
erityisesti tutkimustiedon mutta myös maalaisjärjen ja arvojen jäsentäminen Tiedon käyttö erityisesti päätösten valmistelu ja päättäminen myös päätösten toimeenpano  Kummassakin on omat haasteensa

4 Testikysymyksiä toiminnan evaluoinniksi
Kaikkea toimintaa voi katsoa tätä kysymystä vasten: ”Onko tämä paras tapa edistää tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä ja tiedon käyttöä päätöksenteossa?”

5 Esimerkkejä Tekaisun tuotoksista
TP1: Puijon metsienhoitosuunnitelma Evaluoidaan päätösvalmistelun käytäntöjä TP2: Terveysvaikutuslaskentaa minuuteissa TP3: Rauman yleiskaavan terveysvaikutukset Vaikutusarviointi kuntapäätöksenteon tueksi

6 Tehtävänä vastata päätöksenteon tarpeisiin - laajasti
Tavoitteellisuus Kausaalisuus P.G. Wodehouse: Jeeves ja Wooster Lähde: Wikipedia

7 Mätien omenien erottelu (falsifikaatio)

8

9 Käytäntö ja menetelmä tiedon keräämiseen, jäsentämiseen ja jakamiseen
Kohteellisuus Avoimuus Uudelleen- käytettävyys

10 Puijon metsienhoitosuunnitelma: evaluoidaan tiedon käyttöä valmistelutyössä
Tapaus: osallistava hoitosuunnitelman teko Tarkasteltiin valmisteluprosessia viidestä eri avoimuutta ja tehokkuutta mittaavasta näkökulmasta. Prosessi oli ”hyvin osallistava” ja sisällytti tietoa monesta lähteestä. Päätös noudatti valmistelutyön suosituksia. Kuitenkin: monia esteitä vaikuttaa arviointiin ja siten päätökseen.  Vaikka paljon tietoa on avoimesti saatavissa, on epäselvää, mitä (ja kenen) tietoa päätös loppujen lopuksi edustaa. Lisää tapaustutkimuksia tarvitaan, mutta jo nyt näyttää, että jopa ”hyvät” käytännöt ovat kaukana ihanteellisesta. Pohjimmiltaan päätöksenteko, valmistelu ja osallistuminen ovat edelleen erillisiä prosesseja eivätkä kunnolla kohtaa.

11 Terveysvaikutuslaskentaa minuuteissa

12 Rauman yleiskaava ja ympäristöterveys
Sataman sijainti ja liikenne: onko eroja terveysvaikutuksissa? Liikenteen ohjautuminen keskustan kautta tai ohi Liikennemäärien kasvu Asutuksen läheisyys ja suojavyöhykkeet Arviointi ja lausunto: en_vaikutus_terveyteen Pienhiukkasvaikutusten arviointi:

13 Rauman satamavaihtoehdot

14 Satamaliikenteen pienhiukkasten vaikutukset

15 TP3: tietotyökalut käyttäjätarpeeseen

16 Lähtökohta Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava TOIMINTA
Tätä tukemaan tarvitaan TIETOA Tämän organisoimiseen tarvitaan ARVIOINTEJA JA TIETOJÄRJESTELMIÄ Näiden toteuttamiseen tarvitaan KÄYTÄNTÖJÄ JA TEKNOLOGIOITA

17 Nykytilanne THL/YMTO on ympäristöterveyden alalla tutkinut
tiedon ja toiminnan yhteyttä päätöksenteon tukemista ja vaikutusarviointien kehittämistä. Kehittämiskohteet on tunnistettu (Pohjola et al.: State of the art of benefit-risk assessment: Environmental health, Food and Chemical Toxicology 2012) Painetta ja pyrkimystä on kehittää vaikutusarviointeja Osallistavammiksi ja avoimemmiksi Laajemmin eri näkökulmia huomioonottaviksi Arvioinnin ja päätöksenteon yhteyttä parantaviksi Monenlaisia arvoja ja tietoa paremmin huomioonottaviksi ja yhdistäviksi.

18 Megatrendejä Avoin data ja avoimuus Kritisoitavuus ja osallistuminen
Jatkokäytettävyys Näitä tavoitteita tukemaan on THL:ssä kehitetty Avoimen arvioinnin menetelmä Opasnet-verkkotyötila

19 Avoin data ja avoimuus Vaatimus tiedon avoimuudesta on radikaalisti lisääntynyt 1-3 vuoden aikana ja on tullut jäädäkseen. Vaikka kaikki tieto ei tietenkään voi olla avointa, merkittävä osa voi olla. Tietojärjestelmien ja käytäntöjen on siis pystyttävä vastaamaan avoimuuden vaatimukseen perinteisten eheyden ja suojattavuuden lisäksi.

20 Kritisoitavuus ja osallistuminen
Asiantuntijuuden roolissa on tapahtunut iso muutos: Asiantuntijuuden erityisasema on heikentynyt. Kansalaisten oma koulutustaso ja luottamus omiin tietoihin on lisääntynyt. Vaatimus osallistumismahdollisuuksista on lisääntynyt. Jos jokin menee pieleen, suurin kritiikki tulee siitä että on pimitetty tietoa tai estetty osallistumista tai ettei kuunnella. On tehtävä mahdolliseksi se, että tarvittaessa asiantuntijatyötä ja sen perustana olevaa tietoa pääsee kritisoimaan.  Käytäntöjen ja tietojärjestelmien on tuettava tätä.

21 Jatkokäytettävyys Asiantuntemustiedon jäsentäminen sidosryhmittäin on vaikeaa, koska käyttökohteita on paljon, eivätkä ne kaikki ole asiantuntijaorganisaation tiedossa. Järjestelmät ja käytännöt on rakennettava siten, että tiedosta saadaan lisähyötyä mahdollistamalla sen käyttö ennakoimattomiin tarkoituksiin.

22 Tekaisu-hanke Vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen ”Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa”. Hankkeen kesto 2012 – 2015 (rahoitus on haussa). Tukee päätöksentekoa kunnissa tutkimalla ja kehittämällä päätöksenteon tapoja ja tukemalla vaikutusarviointien tekoa ja käyttöä päätöksenteossa. Vastuuhenkilö Jouni Tuomisto/THL.

23 Tekaisun rakenne

24 Tekaisun ohjausryhmät

25 TP1: Päätöksenteon toimintatavat
TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa. Kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen selvitys Päätöksenteon kehittämisen ja evaluoinnin menetelmä Uusien päätöksentekokäytäntöjen tapaustutkimukset

26 TP2: Tautikuorma Suomessa
TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun. TP2 tuottaa aineistoa ja malleja hyödynnettäväksi uusissa vaikutusarvioinneissa.

27 TP3: Vaikutusarviointien tuki
TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa kunnallisissa päätöstilanteissa. THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana (esim. Yhteistyötä mm. URGENCHE-projektin kanssa Vaikutusarviointeja ja arviointimalleja Yhteys terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityöhön Välineiden, tiedon ja toiminnan yhdistäminen Tukea TP1:n tapaustutkimuksille

28 TP4: Lainsäädännön kartoitus. TP5: Tulosten jalkauttaminen.
TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta. TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013 aikana.

29 Perusviestit eri kohderyhmille
Päättäjät: Päätösten valmistelussa perusteltu kritiikki on huomioitava. Onko päätösprosessinne sellainen, että kritiikki voi muuttaa päätösten sisältöä? Tutkijat: Tärkeintä on saada tieto käyttöön. Ilman käyttöä kaikki muu on hyödytöntä.

30 Valtion tutkimusrahoitusuudistusehdotus: tutkijan rooli on muuttumassa
Tutkimusrahoituksen muutos laittaa valtion tutkimuslaitosten toimintavat uusiksi. Miten?

31 Tutkijan rooli päätöksenteon tukijana?
Tutkija riippumattomana julkaisijana? Tutkija asiantuntijalausunnon antajana? Tutkija tilausraporttien tuottajana? Tutkija reaktiivisena asiantuntijana, osallistujana? Tutkija fasilitaattorina päätösvalmistelussa? Tätä roolia pitäisi THL:ssä kehittää ja kasvattaa!

32 TEKAISUn tulevaisuus sekä yhteydet Innokylään ja Kaste-ohjelmaan
Mikko Pohjola, Nordem Oy

33 Esittelijän taustatietoja
FT-opinnot (Ympäristöterveys), Itä-Suomen yliopisto, “Assessments are to change the world – Prerequisites for effective environmental health assessment” DI (Tuotantotalous), Oulun yliopisto, 2006 “Improvement of external knowledge transfer of a research company” Yrittäjä / konsultti, Nordem Oy, 2012 → Tutkija, THL Ympäristöterveyden osasto, Avoin arviointi, Opasnet ( Eri tehtäviä, Lohjan Paperi / Loparex, 1999 – 2004 Yrittäjä / konsultti, Nordem Oy, 1999 – 2004

34 TEKAISU I vaihe: Valmiuksia kunnallisen päätöksenteon kehittämiseen ( ) TP1: menetelmä ja työkalu tietoa hyödyntävän päätöksenteon evaluointiin ja hallintaan TP2: ympäristöterveysaltisteiden ja toimenpidevaihtoehtojen luokittelu TP3: avoimen terveysvaikutusarvioinnin menetelmät, työkalut ja toimintatavat Rahoitus STM:n määrärahasta

35 ”TEKAISU-menetelmän” perusta
(Knowledge) practices Policy making Assessment Implementation Outcomes Guidance of action both now and in future. Design: purposes, execution plan, evaluation measures Execution: evaluation of implementation, evaluation of design, evaluation of means Follow-up: overall evaluation (including all previous + outcomes) Process Product Use Interaction Design Execution Follow-up Evaluation & management

36 TEKAISU II vaihe: Tietoa tehokkaasti hyödyntävien päätösprosessien kehitys ja kokeilu ( ) Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen todellisessa selvitys-/päätöstilanteessa Rauma, Kuopio, Lahti, ... TP1: välineitä ja tukea kehittämisen ja toimeenpanon hallintaan sekä toimintatapojen evaluointiin TP3: välineitä ja tukea avoimeen terveysvaikutusarviointiin osana selvitys-/päätöstyötä Rahoitus: Kaste-ohjelma (kunnat hakijoina), STM:n määräraha (?)

37 TEKAISU III vaihe: Uuden kunnallisen päätöksenteon toimintamallin edellytykset ja levittäminen (2014 →) TP4 & TP5 Ministeriöt: lakien ja asetusten tarkistaminen? Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen käytännössä THL, Nordem, Kuntaliitto?, Innokylä?, ...: tietoa, välineitä ja tukea kehittämiseen, toimeenpanoon, evaluointiin, vaikutusarviointiin, levittämiseen Rahoitus: ?

38 Innokylä ”Innokylä tarjoaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäristön, jossa nämä voivat löytää toisensa, kehittää yhdessä sekä levittää uusia ideoita ja innovaatioita. Innokylässä ihmiset ja ideat kohtaavat.” Yhteiskehitys, toteutus, evaluointi, levittäminen Välineet, tuki, tapahtumat SOSTE, Kuntaliitto, THL

39 TEKAISU ja Innokylä Tiedon tehokas hyödyntäminen käytännössä
Samanlainen toimintamalli ja pragmaattinen tietoon keskittyvä lähestymistapa Laaja (vähintäänkin kansallinen) vaikuttavuus STM, THL, Kuntaliitto Yhteistyö THL/YMAL ↔ THL/MEKA ↔ Nordem menetelmä- ja välinekehityksessä Innokylästä mallia, keinoja ja osaamista TEKAISUun TEKAISU pienempi ja keskittyy ensin uusiin käytäntöihin muutamissa esimerkkitapauksissa (toisaalta TEKAISUn kohde laajempi)

40 Kaste Strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. 2. ohjelma Valtionavustuksia uudistus- hankkeille Laajuus, merkittävyys, käytännönläheisyys, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, ongelmien ehkäisy, hyvinvoinnin edistäminen… Haku päätökset 2/2013 alkuun keväällä / kesällä

41 TEKAISU ja Kaste TEKAISUn II vaiheen päärahoitus Kasteesta?
Terveysvaikutukset päätöksenteossa → laaja muutos tietokäytänöissä Kunnat hakijoina, THL:n työ STM:n määrärahasta TEKAISU-Kaste yhteys myös Innokylän kautta Kaste-hankkeiden evaluointi, raportointi ja levittäminen Innokylän kautta => TEKAISU yhdistää Innokylän ja Kasteen yleisemmin kunnalliseen päätöksentekoon?

42 Kiitos!