Miten puhua vaikeista asioista oppilaille ? Johanna Laaja info@rauhankasvatus.fi Johanna Lampinen johanna.lampinen@ihmisoikeudet.net Helsingin OKL 8.12.2011

Perusopetuksen arvopohja ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus kunnioittaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.” POPS 2004 ja lisäys 2010 Miten tämä kaikki liittää opetukseen ja opettajan arkeen. Arvopohjassa kaikelle perusopetukselle on asetettu selkeitä tavoitteita. Demokratiaa, myös sen puutetta maailmassa, monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia tulee käsitellä laajasti kaikissa oppiaineissa. Tavoitteenamme tulee olla luoda tiedon ja asenteiden kautta koulu, joka kunnioittaa yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Tutustumalla maailmaan laajasti, voimme edesauttaa…

Kysymys 1.: Opetussuunnitelman arvopohja? Minulle tuttu Olen lukenut, mutta en vielä syventynyt asiaan. En tunne, mutta vaikuttaa tärkeältä. Ei ole tullut esille opinnoissa, tuskin kovin merkittävä. Kysymys, oliko tämä teille jo tuttua asiaa. Miten tämä näkyy ja opettajan työssä ja opetuksessa oppitunneilla?

Mitä maailma haastaa meitä oppimaan? Globaalikasvatus voi auttaa ihmisiä kytkemään oma elämä maailmanlaajuisiin muutoksiin. Globaali ja lokaali toimivat yhdessä, ymmärrystä siitä, että omalla toiminnalla on maailmanlaajuinen ulottuvuus. Elämää ja uskallusta vastakkaisuuksien, keskinäisriippuvuuksien ja erilaisten todellisuuksien maailmassa. Lapsen maailmaan tietoa tuovat: media, pelit, aikuisten keskustelut, tietoinen kasvatus, omat kokemukset, toiset lapset. Miksi on tärkeää puhua oppilaille meille aikuisillekin usein hankalista asioista: sodista, ympäristökatastrofeista, maailman kriiseistä, pakolaisuudesta jne. Lapsi joka tapauksessa tempautuu mukaan koko maailmaa koskeviin asioihin. Usein uutisten ja muun media kautta ja aikuisten puheita kuuntelemalla. Internet ja pelit luovat usein ristiriitaisen kuvan maailman todellisuudesta.

Lapsi kertoo näkemyksiään kriiseistä, pohtii konflikteja Lyhyesti toteamuksina tai kysymyksinä Usein aikuisen näkökulmasta odottamatta Leikkien välityksellä Piirustuksissaan, saduttaessa Isommat oppilaat valitsemansa kirjallisuuden, tv-ohjelmien välityksellä tai kirjoitelmissaan Hyvässä vuorovaikutussuhteessa Koulussa tulee usein tilanteita, joissa lapsi kertoo asioista. Erityisesti suurten kriisien sattuessa. 11.9., koulusurmat Suomessa, tsunami jne. On hyvä varautua kysymyksiin.

Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset Kysymys 2.: Mikä näkökulma globaaleihin teemoihin on tällä hetkellä minulle läheisin? Ympäristökysymykset Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset Rauhaan, sovitteluun ja konfliktien ehkäisemiseen liittyvät kysymykset Kulttuurien välisiin kohtaamisiin liittyvät kysymykset Eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset Maailman moninaisuus on … Mikä teille olisi läheisin näkökulma lähestyä aihetta?

Globaalikasvatus (Maastrichtin julistus 2002) Ihmisoikeus-kasvatus Monikulttuurinen / kulttuurien välinen kasvatus Kasvatus rauhan edistämiseen ja konfliktien ehkäisyyn Kasvatus kestävään kehitykseen Kehitys-kasvatus Keskinäisriippuvuus. Voi lähestyä itselle tutusta näkökulmasta ja laajentaa. Löytyisikö tähän Halisen dia?

Lähde: Irmeli Halisen esityksestä: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008

Miten oppikirjat käsittelevät sotia ja kriisejä? ”Jos Persia olisi voittanut sodan, Kreikan kaupunkivaltioiden elämäntapa olisi ollut lopussa. Monet kreikkalaisten tekemät keksinnöt, heidän taideteoksensa ja rakennuksensa olisivat jääneet syntymättä. Ajatus demokratiasta, ja oikeus ajatella ja puhua vapaasti olisivat unohtuneet. Maailmasta olisi tullut hyvin toisenlainen ilman niitä.” (Kauan sitten, s.74) vai ”Persian hallitsijat esitettiin mielipuolisina julmureina. [...] Oman aikamme sodissa pyritään vastustaja edelleen leimaamaan alikehittyneeksi tai barbaariseksi. Tällainen on kuulunut valtioiden sodankäyntiin antiikin ajoista lähtien.” (Historian tuulet I, s.80) Pia Mikanderin tutkimus historian oppikirjojen toiseuttavasta esitystavasta ja siitä miten länsimaisuus rakentuu ja minkä kustannuksella

Kysymys 3: Menetelmä, jota eniten haluaisin kokeilla oppilaiden kanssa käsitellessäni ”vaikeita asioita”: Sadutus Draama Silminnäkijän vierailu Piirtäminen tai muut taidemenetelmät Tarinoiden / kirjan pohjalta keskustelu

Tartu rohkeasti keskusteluun Vaikka lapsi ei puhuisi asiasta, se ei tarkoita etteikö hän miettisi asiaa. Informaatiota oppilaille kehitystason mukaan. Shokeeraavan kuvamateriaalin välttäminen. Yhdessä tekemisen ja keskustelun merkitys. Pienempien oppilaiden kanssa on sallittua turvautua yksinkertaistettuihin, konkreettisiin selityksiin. Miten sitten opettajana toimia? Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen on keskeistä! Globaalikasvatuksessa tarvitaan inhimillisiä kykyjä kuten luovuutta, empatiaa, rohkeutta, avoimuutta, valmiutta kohdata uusia asioita Ei voi täysin turvautua ennalta suunnitteluun Keho-sielu-mieli tasapainossa Holistinen, kokonaisuuksia hahmottava opettaminen toimivampi kuin pirstaleinen Kasvatuksen koulutuksen tulisi ensisijaisesti pyrkiä moninaisuuden laajuuden ymmärtämiseen Rauhallisuudesta ammentaminen, vaikka ongelmien moninaisuus tuottaa paineita

Toivon pedagogiikka ”Jos on vähän tietoa, se on korjattavissa, mutta jos opettaja on kyyninen, se vie tulevaisuuden lapsilta.” Emeritaprofessori Rauni Räsänen Oma käsityksemme todellisuudesta, siitä miten ongelmia voitaisiin ratkaista, luo pohjan sille miten toimimme. Millaista maailmankuvaa välitämme lapsille?

Kiitos. www. ihmisoikeudet. net www. maailmankoulu. fi www Kiitos! www.ihmisoikeudet.net www.maailmankoulu.fi www.rauhankasvatus.fi Kuva: www.peacejam.org.uk