Diasarjan esittely Ihmisoikeuskasvatus

Esitys aiheesta: "Diasarjan esittely Ihmisoikeuskasvatus"— Esityksen transkriptio:

1 Diasarjan esittely Ihmisoikeuskasvatus
Dia 2: OPS 2004, perusteet opetuksessa (huom. uusi OPS tulossa) Dia 3: Ihmisenä kasvaminen, yksi aihekokonaisuus Diat 4-10: Ihmisoikeuskasvatus ; Tiedot, taidot ja asenteet ihmisoikeuskasvatuksessa Diat 11-15: Ihmisoikeudet koulussa; Opettajan rooli; Koulun toimintakulttuuri; UNESCO Diat 16-17: Ajatuksia Dia 18: Lisätietoa ja materiaalia ihmisoikeuskasvatukseen Globaalikasvatus ja maailman hahmottamisen pedagogiikka Dia 19: Tärkeimmät asiakirjat Suomessa ja Euroopassa globaalikasvatukseen liittyen Dia 20 Suomi, Kasvaminen globaaliin vastuuseen Dia 21 Suomi, Kansainvälisyyskasvatuksen strategia 2010 Dia 22 Eurooppa, Maastrichtin julistus Dia 23 Eurooppa, Eurooppalainen konsensus Dia 24 Kansainvälisyyskasvatuksen vuosikymmenet Suomessa

2 Ihmisoikeuskasvatus ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. ” Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

3 Aihekokonaisuudet (OPS 2004)
Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ihminen ja teknologia Turvallisuus ja liikenne

4 Ihmisoikeuskasvatus Mitä se on? Kenen oikeus ja kenen vastuu?
Mitä toteuttaminen ja tavoitteisiin pyrkiminen vaatii? Millainen olisi kaikkien ihmisoikeuksia kunnioittava koulu/yhteiskunta? Mitkä arvot? Mistä arvot? etelä-tapiolan lukion oetussuunnitelmasta ja nettisivuilla mainituitasat painotusalueista löytyi kaikki tarvittava visiointi

5 Tiedot Taidot Asenteet
Ihmisoikeuskasvatus Tiedot Taidot Asenteet ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteissa jaan tiedot: ihmisoikeusjulistukset ja sopimukset, yk:n historia, eri toimijat suomessa ja maailmalla, peruskäsitteet: vapaus, ihmisarvo, universaalisuus, luovuttamattomuus, perustavanlaatuisuus, tasa-arvo, oikeus, velvollisuus, syrjimättömyys jne. asenne: samat kuin painotusaluessa, erilaisuuden kunnioittaminen, uteliaisuus, avoimuus toisten kunnioittaminen, ihmisarvon ymmärtäminen oikeudenmukaisuuden taju, toimiminen ideaalia kohti "kollektiivinen" taidot: aktiivinen kuuntelutaito aktiivinen kommunikaatiotaito kriittinen ajttelu, löytää relevantin tiedon kykenee yhteityöhön ja positiiviseen ongelmanratkaisuun pystyy odsallistumaan organisoi

6 Tiedot Peruskäsitteet Ihmisoikeuksien arvopohja sääntöihin Merkitys
Tärkeimmät oikeudet Historia, synty Julistus ja tärkeimmät yleissopimukset Toimijat

7 Taidot Aktiivinen kuuntelu ja kommunikaatio Kriittinen ajattelu
Kyky yhteistyöhön ja positiiviseen konfliktinratkaisuun Osallistuminen Toiminta ihmisoikeuksien turvaamiseksi

8 Asenteet Vastuu ja sitoutuminen Uteliaisuus, avoimuus, kunnioittaminen
Empatia, solidaarisuus, tuki Ihmisarvon ymmärtäminen Oikeudenmukaisuuden taju

9 Ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteista
Ihmisoikeuskasvatuksen kautta eri keinoin pyritään luomaan kulttuuri, jossa ihmisoikeudet tunnetaan, niitä puolustetaan ja niitä kunnioitetaan. Ihmisoikeuskasvatus on: suvaitsevaisuuskasvatusta mediakasvatusta arvokasvatusta tasa-arvokasvatusta rauhankasvatusta kehityskasvatusta kansalaisuuskasvatusta ympäristökasvatusta kulttuurikasvatusta kansainvälisyyskasvatusta…

10 Toisia kunnioittava kulttuuri?
Yhteisen, toisia kunnioittavan kulttuurin luomiseen tarvitaan kaikki ne ohjelmat ja aktiviteetit, jotka keskittyvät ja tähtäävät tasa-arvoiseen ihmisarvon vahvistamiseen ja jotka antavat yksilöille keinoja omien ja muiden oikeuksien puolustamiseen ja saavat hänet näkemään asian tärkeyden.

11 Ihmisoikeuksien näkyminen koulussa
Oppitunnit Opettaja - oppilas Oppilas - oppilas - opettaja Opettaja - opettaja, opettaja - esimies jne. Koulun toimintakulttuuri Opetus (artikla 26) Syrjimättömyys (artikla 2) Näkökulma asioihin ja elämään yleensä

12 Opettajan rooli Luokan ilmapiirin luominen merkittävä osa ihmisoikeuskasvatusta Oikeuden, vapauden, tasa-arvon ja vastuun käsitteet ja niiden merkitys Kulttuurien kohtaamista ja kommunikoinnin harjoittelua Moniarvoisessa yhteiskunnassa eläminen on arkipäivää kaikkialla

13 Formaali- nonformaali – informaali
Laura Lampinen (2008): Ihmisoikeudet koulun arjessa -OPS:sta käytäville (Pro-gradu Oulun yliopisto)

14 UNESCO (Delors et al.)1996: Learning -The Treasure Within Raportti millaista opetuksen tulisi olla Oppimateriaalin ja opetusmenetelmien valinnassa huomioitavaa, että nämä opetuksen 4 pilaria tulisi olla tasapainossa. Oppia tietämään Oppia tekemään Oppia elämään yhdessä Oppia olemaan merkitsee fokusoidun ja koodatun tiedon opettelua ja hallintaa sekä tieteellisten menetelmien ymmärtämistä. ihmisyhteisöissä. merkitsee erilaisten taitojen hallintaa. Näissä taidoissa kätevyys ja ruumiin tieto yhdistyvät pätevyydeksi. merkitsee sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutus-taitojen oppimista sekä väkivallan välttämistä ratkaisumallina. merkitsee ihmisen eri osa-alueiden tasapuolista kehittämistä siten, että siinä otetaan huomioon esteettiset, taiteelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. jokaisella on oma sarka. osalla on viikate ja osalla niittokone itse olen opettajan a ollessani turvautunut unescon luvun koulutukselle tekemiin suuntaviivoihin. jossa selkeästi sosiaaliselle kehitykselle tulee merkittävästi enemmän painoarvoa, kuin mielestäni sitä suomalaisessa koulussa noin keskimäääräisesti annetaan. neljä pilaria

15 UNESCO – koulutuksen haasteet Maailmassa esiintyviä jännitteitä, jotka vaikuttavat myös opetukseen
Globaali ja paikallinen Universaali ja yksilöllinen Traditionaalinen ja moderni Spirituaalinen ja materiaalinen Lyhyen aikavälin harkinnat ja pitkän tähtäimen harkinnat Kilpailu ja tasa-arvoiset mahdollisuudet Tiedon suunnaton kasvu ja ihmisten kyky käsitellä sitä

16 ”Jos on vähän tietoa, se on korjattavissa, mutta jos opettaja on kyyninen, se vie tulevaisuuden lapsilta.” Rauni Räsänen

17 ”Et saa aloittaa: ’Olipa kerran’, etkä lopettaa: ’Kaikki olikin unta’.
Punakynän vastustaja ”Et saa aloittaa: ’Olipa kerran’, etkä lopettaa: ’Kaikki olikin unta’. Viisi ruutua marginaalia, isot kirjaimet ja kielioppi.” Huutomerkit! Piste. Kysymysmerkki? Parhaiten kirjoitin lapsena, koska silloin en ymmärtänyt sensuuria. Sanani oli aina vapaa, se tuli suoraan sydämestä, lapsen pyörein kirjaimin. Hilkka Tuovinen Teoksessa: Kirjoita. He eivät voi, 2005, Ihmisoikeusliitto ry

18 Kirjat, musiikki, lehdet, kuvat…
Materiaalit ja menetelmät kootusti katso Maailman kuvia Tietoa ihmisoikeustyöstä Amnesty Ihmisoikeusliitto YK-liitto Pakolaisapu Taksvärkki Väestöliitto Kirjat, musiikki, lehdet, kuvat…

19 Diasarjan esittely Globaalikasvatus ja maailman hahmottamisen pedagogiikka Tavoitteena tuoda esille 2000-luvulla luotuja määrittelyjä globaalikasvatukselle eri asiakirjoihin pohjaten. Dia 19: Tärkeimmät asiakirjat Suomessa ja Euroopassa globaalikasvatukseen liittyen Dia 20 Suomi, kasvaminen globaaliin vastuuseen Dia 21 Suomi, kansainvälisyyskasvatuksen strategia 2010 Dia 22 Eurooppa, Maastrichtin julistus Dia 23 Eurooppa, Eurooppalainen konsensus Dia 24 Kansainvälisyyskasvatuksen vuosikymmenet Suomessa

20 Globaalikasvatus Kansainvälisyyskasvatus / Kasvaminen globaaliin vastuuseen / Maailman hahmottamisen pedagogiikkaa jne. Yhteisiä periaatteita löytyy mm. seuraavista asiakirjoista: Kansainvälisyyskasvatus 2010, OPM ,2007 Maastrichtin kansainvälisyyskasvatuksen julistus, 2002 Global Education Guidelines, North-South Center, 2009 Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus, 2007 Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives, OPM, 2007

21 Globaalikasvatuksen osa-alueet:
Ihmisoikeuskasvatus Kehityskasvatus Monikulttuurinen / kulttuurien välinen kasvatus Kasvatus rauhaan ja konfliktien ehkäisyyn Kasvatus kestävään kehitykseen Katso: Unesco 1974 Recommendation Concerning Education for International Understanding, Cooperation and Peace and Education Relating to Human Rights and Fundamental Freedoms. / Kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta koskeva suositus. Unesco 1995a Declaration and Integrated Framework of Action on Education for Peace, Human Rights and Democracy. / Rauhan-, ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen yhteiset perusteet ja Julistus kasvatuksesta rauhaan, ihmisoikeuksien kunnioitukseen ja demokratiaan Kasvatus globaaliin vastuuseen OPM (2007)

22 ”Ihmisoikeuskasvatus on osa globaalia kasvatusta tai globaalin kasvatuksen tuotos. Tietous ihmisoikeuksista auttaa taistelemaan talouden ja uusliberalismin mahdollisia negatiivisia puolia vastaan.” Toivanen: Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives , OPM

23 Suomen kansainvälisyyskasvatuksen strategia Tavoitteet kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiselle: kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttäminen keskeisiin koulutus-, kulttuuri- ja yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin kansainvälisyyskasvatuksen vahvistaminen formaalissa opetuksessa kansainvälisyyskasvatuksen tutkimuksen ja korkean asteen koulutuksen tukeminen kansalaisjärjestöjen kansainvälisen toiminnan tukeminen kumppanuuden vahvistaminen julkisen hallinnon, yritysten, medioiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken tarvittavien voimavarojen ja rahoituksen lisääminen analyyttinen ja systemaattinen seuranta ja arviointi kansainvälisyyskasvatuksen tuloksellisuudesta Suomessa.

24 Kansainvälisyyskasvatus …
.... sen tehtävänä on avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ... ja herättää heissä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa. Maastrichtin kansainvälisyyskasvatuksen julistus 2002

25 Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen Tavoitteena on edesauttaa köyhyyden poistamista ja tukea kestävää kehitystä Euroopassa tapahtuvan kansainvälisyyskasvatuksen Eri toimijat ja heidän roolinsa Yhteiset tavoitteet Yhteiset periaatteet Kohderyhmät Toiminnan kuvaus ja haasteet Suositukset

26 Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan tulee perustua…
Ihmisoikeuksien kunnioittamiselle Sosiaaliselle vastuulle Sukupuolten tasa-arvolle Maailmanlaajuiselle yhteenkuuluvuudelle Epätasa-arvoisten elinolojen ymmärtämiselle ja ideoille eriarvoisuuden poistamisesta Osallistumiselle demokraattiseen toimintaan ,s.7

27 Kansainvälisyyskasvatuksen eri ”vuosikymmenet” - katsastus historiaan ja eri painotuksiin
1960-luvulla –solidaarisuusaate, kehitysyhteistyö 1970-luvulla –rauhankasvatus 1980-luvulla –kierrätysaate 1990-luvulla –ympäristökasvatus, monikulttuurisuusrasismin vastainen työ 2000-luvulla –globaalin ymmärryksen lisääminen