Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreän liiton kesäpäivät 2006 Panu Laturi
Advertisements

Suuri sosiaalinen innovaatio
Järjestökoulutus Pieti & Korhonen Co
VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Case: Museot.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Outdoors Finland Etelä -hanke Skål ! Ruoholahti, Helsinki Pirjo Räsänen, projektipäällikkö 1.
Innostavan esityksen muistavat kaikki. Ideasta käytäntöön NY 12h –leirin esitys2008.
Kuinka matkailua ohjataan kestävästi
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
QR- koodit ja mobiilitentti
PK-kehittämispalvelut
KALASTUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA KVARKEN FISHING.
Suomen latu ry Marina Tuura.
Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta.
ENCORE Enhancing Organisational Project Cycle Management Competence and Regional Co- operation in International Projects.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Mikä on Peppi projekti ja miten se etenee?
Projekti ja siinä työskentely
TTL Sosiaalisessa mediassa
© Mimino Oy / VO Maaseutumatkailuseminaari Mimino Oy / Virve Obolgogiani Miten saada ulkomaalaisia matkailijoita Suomen maaseutukohteisiin?
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
Paikkatietojen hyödyntäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa sekä kasvatus- ja opetustoimessa Katariina Hilke Turun kaupunki / Strategia ja viestintä.
Ulkoilureittien vaativuusluokitus Anne Rautiainen, Suomen Latu ry
Millainen on pyöräilevä, vaeltava ja melova asiakkaamme?
TRAPPAN Portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta Projektipäällikkö Johanna Torppa Projektikoordinaattori Merja Virkkala.
Eviva-hanke Vertaistukea ja voimaa ryhmätoiminnoilla päivät Sanna Forsell Ikääntyvien ja iäkkäiden Hankekoordinaattori, Eviva-hanke Turun kaupunki,
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Täydennyskoulutuksen verkostomalli – Vaihe I - II OSAAVA - ohjelma
Facebook yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
Aitoja tekoja joka päivä Energiansäästöviikko 2012.
Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja, Lomalaidun ry Miten tästä eteenpäin kylämatkailun kehittämisessä ?
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Lohja Pirjo Räsänen.
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Taitaja2008-tapahtuman vaikutuksista: Kisojen järjestäjän näkökulma.
HUKI-projekti pähkinänkuoressa 2010 Lajipäällikkö-valmentajapäivät Lahdessa Leena-Maija Talikka Projektipäällikkö Skills Finland ry ”Tulevaisuus.
Asukastoiminnan ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet kerrostalossa
YHTEINEN IDEOINTI. Mitä yhteisiä työpäivään liikettä lisääviä asioita jo teemme? Kirjatkaa keskeisimmät asiat ylös. Voisiko joitain näistä asioista.
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
ITÄ-SUOMEN ASUMISPÄIVÄ, Kuopio ASUMINEN JA KUNTALIITOKSET Yritysasiamies Mikko Lehto, Kuopio Nilsiän alue.
Miten yritykset voivat hyötyä avoimesta tiedosta? Jarmo Nieminen Projektipäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
Wiki …ja muutamia huomioita sosiaalisesta mediasta [työyhteisöjen näkökulma] Kulttuurituotanto YAMK | | Milla Laasonen.
Opetus- ja kulttuurin työryhmä Paikkatiedot – Vakituinen asunto on helppo ja lähtökohtana väestötietona – Parkkipaikat – Vanhempien valinta, asiointihalut.
Henkilökunnan Ekokompassi- koulutus Tapahtuman nimi, pvm Kouluttaja.
Yellowstonen kansallispuisto Wyoming, Yhdysvallat
Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Satu Lappalainen ITÄ-SUOMEN INNOVATIIVISET TOIMET -OHJELMAN HAKU Rahoitusasiamies Satu Lappalainen.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus / Juha Kokkonen Tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet matkailualalle -teemapäivä Juha Kokkonen Pohjois-Karjalan.
Pohjois-Karjalan kylät rannalla
VAU:n huippu-urheilustrategia
VAU huippu-urheilustrategia
Mainiot maisemat -hanke
Metsien merkitys ja käytön tarkoitus on erilaista eri ihmisille
Järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumi -selvityshankkeen tuloksia Kari Kurkela, Ari Inkinen.
Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta
Lahden ammattikorkeakoulun Työelämäpalvelut
PoLut – Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa
Millainen on pyöräilevä, vaeltava ja melova asiakkaamme?
Venäjän vienti kasvuun Päijät-Hämeessä –hanke
Matkailuohjelma – ohjausryhmä V2.0
ESIMERKKEJÄ REITTIEN KEHITTÄMISEN POLUISTA, KANTA-HÄME
Heli Saari Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi – hanke.
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Liikunnan olosuhteet yhteisessä tietokannassa
DIGITRAIL -hanke Kanta-Hämeen luontoreittien näkyvyyden ja saavutettavuuden lisääminen digitaalisuuden keinoin –
Esityksen transkriptio:

Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta Aineistolinkit Matkailun edistämiskeskus, 2011. Vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat Melontareittien tuotteistaminen (www.mek.fi) Outdoors Finland (OF) – teemakohtaiset tuotesuositukset (vaellus, melonta ja pyöräily) ja MEKin vientikelpoisuuden kriteerit (www.mek.fi) Suomen Ladun ulkoilureittien vaativuusluokittelija –koulutuksen materiaali. Suomen Standardisoimisliiton ulkoilun ja liikunnan merkit, SFS 4424 Metsähallituksen Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma, 2012 Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Jokamiehen oikeudet (Ympäristöministeriön julkaisu) Iloa ja hyötyä esteettömyydestä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2011 Suomen Ladun reittiluokittelijan aineisto

Kurssin tavoitteet Ymmärrys Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelun lähtökohdat Asiakkaan näkökulman ymmärtäminen ja tarpeet reitin käyttämisen eri vaiheissa Mitä varten teemme tätä työtä? Mihin pääsemme tämän työn kautta? Konkreettiset tulokset Tuotekortti, joka sisältää seuraavat tiedot: merkinnät ja opasteet, saavutettavuus, reitin pituus ja arvioitu kulkemisen kesto, haasteellisuuden kuvaus, vetovoiman kuvaus, reitin kulkuseloste, suositeltava kiertosuunta, vinkit ja hyvä tietää, profiili Reitti on tallennettu paikkatietoon Reitillä on kehittämissuunnitelma Ranskalaisin viivoin kehittämiskohteet ja korjaustarpeet kuvattuna ja yhdistettynä paikkatietoon Eroja teemojen kohdalla Vaellusreiteillä on luokittelu Matkailumelontareiteillä on haasteellisuuden kuvaus, ne ovat ylimaakunnallisia, niissä on huomioitu saavutettavuus, väline- ja varustevuokraamot sekä kuljetuspalvelut. Melontareiteissä rantautumis- ja kantopaikat, padot, kosket ja kierrettävät kohdat sekä kalastuspaikat Pyöräilyreitit on suunniteltu oikeille reiteille. Määrä on pikemminkin laskeva kuin nouseva.

Miksi reitit tulisi kartoittaa, tallentaa ja luokitella ? Kartoitus ja tallennus On kerralla kaikkine tietoineen paikkatietoaineistossa, mahdollistaa jatkokäsittelyn ja jakamisen Mahdollistaa reitin tuotteistamisen ja markkinoinnin Tuo reitille ja reitistöille kävijöitä Reiteistä voidaan tehdä liiketoimintaa Edesauttaa pitkäjänteisen kehittämisen ja yhteistyön syntymistä Luokitus ja tuotekortti palvelee reitin käyttäjiä ja reitin pitäjiä parantaa reitistöjen laatua, turvallisuutta, ylläpitoa ja markkinointia. matkailija tai retkeilijä voi verrata erilaisia reittejä valitakseen itselleen sopivimman

Mitkä reitit tulisi kartoittaa, tallentaa ja luokitella? Esteettömät reitit Paljon käytetyt helpot reitit, joissa kävijöiden kunto, kokemus ja tiedot voivat vaihdella paljon Lyhyet, vilkkaassa käytössä olevat reitit Matkailullisesti tärkeät reitit Reitit, joiden opastustauluja ja viittoja on tarkoitus mittavasti uusia esim. hankkeiden kautta Mitä jättää pois: pururadat, lyhyet kuntopolut, purot, joita ei voi meloa. Melontareitit, jotka kokeneelle melojalle pyöräilyreitit, jotka kohdennettu väärille reiteille.

Miten reiteistä liiketoimintaa? Nykymuodossaan reittien kehittämisen lähtökohdat estävät reittien hyödyntämisen: Hankeraha reittejä suunniteltu ja toteutettu runsaasti hankerahalla viimeisen 10 – 15 vuoden aikana Kehittäminen ja reittejä oikeasti kehittävät ja ylläpitävät tahot eivät ole kohdanneet Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys Ylläpito ja huolto jääneet huomioimatta Mitkä ovat asiakkaan tarpeet: reitin saavutettavuus, käyttäjäryhmät Paikkatieto ja avoimet rajapinnat Yhteistyöverkosto ja toimijat Reittejä käyttäviä organisaatioita ei ole huomioitu Yhteistyön voima Reitistö, reittikokonaisuus On kehitetty yksittäistä reittiä tai kohdetta On kehitetty reittiä yksittäistä käyttäjäryhmää ajatellen Reittiä on kehittänyt yksittäinen taho

Mistä hyvä reitti koostuu? Infrastruktuuri Polkujen pinnoite: pitkospuut, maapinta, sora Sillat ja kaiteet Ylläpito ja huolto Resurssien määrittely: kuka, miten ja milloin. Henkilö- ja raha Sopimuksellisuus Palveluvarustus Kävelijät ja yritykset Taukopaikat: laavut, nuotiopaikat Kodat, huoltorakennukset Varastot Roskahuolto ja ohjeistus Saavutettavuus Miten reitin alkuun ja loppuun Julkinen liikenne ja parkkipaikat GPS –koordinaatit Informaatio Painetut ja mobiilikartat – ja oppaat GPS Sähköinen informaatio Vetovoima ja kiinnostavuus Luonto Kasvit, puut ja pensaat, eläimet ja linnut Vesistöt Kulttuuri Historia, henkilöt, tapahtumat, kansantarinat Ihmisen jättämät jäljet Ilmasto: vuodenajat Käytettävyys viitoitus ja opasteet Luokittelu, haasteellisuuden ja kohderyhmän kuvaus Esteettömyys Mistä hyvä reitti koostuu?

Reitti – reittiverkosto –luonto- ja aktiviteettimatkailualue Käyttäjät liikkuvat laajalla alueella. Kohteesta noin 50 km on nyrkkisääntö. Muodostuu useammasta aktiviteetista. Priorisointi: Priimareitit, jotka kiinnostavat kansainvälisesti – vain paikallista merkitystä omaavat reitit. Kulkee yleensä monen kunnan alueella. Reittiverkosto koostuu useammasta reitistä, jotka muodostavat jonkun kohteen ympärille helposti saavutettavan reittikokonaisuuden. Melon-tareitti Retki-pyöräily-reitti Muut reitit ja polut Vaellus-reitti Sauva-kävely-reitti Maasto-pyöräily-reitti Maanomistajat. Sopimuksellisuus. Halkaisija noin 100 km Usein helpoin ja väärinymmärretyin reitti. Reittiverkostosta luonto- ja aktiviteettialueeseen: Seikkailuaktiviteetit Luontoharrasteet Talviaktiviteetit Ei ole sama kuin vaellusreitti. Hyvä potentiaali kapealle kohderyhmälle.

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen 2. vaihe: Primääri tavoite luoda liiketoimintaa ja parantaa kunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Saavutettavuus Käytettävyys Informaatio Ylläpito ja huolto Palveluvarustus Infrastruktuuri Vetovoima- ja kiinnostavuus Tuotekortit on tehty. Yli kuntarajojen: mitä muilla on??? Kotimaiset käyttäjät. Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Ulkomaiset omatoimiset. Potentiaali alkaa hahmottua. 3. vaihe: Tavoite rakentaa maakunnan brändiä, vetovoimaa ja kiinnostavuutta reittiverkoston avulla. Yhteinen tahtotila alkaa hahmottua. Tiedon jakaminen mahdollisimman monelle taholle. Tiedon jalostaminen eri tarpeisiin ja eri kohderyhmille. Matkailuelinkeinon kouluttaminen. Ylläpito- ja huoltotoimintamallien luominen. Tiedon vaihto eri toimijoiden kesken. Valikoima uusia, kehitettäviä reittejä. Kohderyhmät ja viestintäkanavat alkavat laajentua. 4. vaihe: Reittiverkosto on merkittävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä ja matkailutulon tuoja Yhteiset ylläpito- ja huoltotoimintamallit Yhteiset reittien jatkokehityssuunnitelmat. Talviretkeily, luontoharrasteet, seikkailuaktiviteetit Kesä-, talvi- ja urheilumatkailukeskukset hyödyntävät näitä. Vapaa-ajan asukkaiden viipymä pidentynyt merkittävästi. Viikko-ohjelmat pyörivät, uutta ohjelmapalvelutoimintaa. Runsaasti ulkomaisia matkailijoita. Majoitusyritysten sesongit pidentyneet, käyttöasteet parantuneet ja uusia asiakasryhmiä. Monipuolinen verkko- ja jakelukanavakokonaisuus. Retki-pyöräily-reitti Melon-tareitti Vaellus-reitti Maastopyöräily-reitti Sauva-kävely-reitti Muut reitit ja polut