SUOMEN OPTIKOIDEN AMMATTILIITTO SOA RY Palkkatutkimus 2013 Etta Partanen Meiju Ahomäki Ari Kurlin Innolink Research Oy INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200

Yleistä tutkimuksesta SOA ry on vuonna 1970 perustettu, puoluepoliittisesti sitoutumaton liitto. Reilun tuhannen henkilön jäsenistö koostuu optikoista / optometristeistä ja optometristiopiskelijoista. Syksyn työehtosopimusneuvotteluja varten SOA ry keräsi toukokuussa 2013 ajankohtaista tietoa optisen toimialan ammattilaisten palkoista, palkkakehityksestä ja muista työtehtäviin ja työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen toteutti tamperelainen tutkimusyritys Innolink Research Oy. Tutkimuskysely lähetettiin 787 liiton jäsenelle, ja heistä 508 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi muodostui siten 65 %.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia Vastaajista valtaosa on tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseen kokonaisuutena. Alan työsuhteet ovat pääosin toistaiseksi voimassaolevia ja kokoaikaisia. Osa-aikaisesti töitä tekee yli neljännes. Määräaikaiset pääosin nuorimpia työntekijöitä. Keskimääräinen palkkataso kohtalainen, mutta erot miesten ja naisten välillä suuret. Miesten keskipalkka 3429 (mediaani 3426) euroa ja naisilla 2995 (mediaani 3000) euroa. Miehet saavat myös naisia useammin tulosbonuksia. Optikkoliikeketjuissa peruspalkat ovat hieman keskimääräistä suuremmat ja myös tulosbonuksia maksetaan useimmin, muissa yksityisen terveydenhuollon toimiyksiköissä peruspalkat selkeästi suurimmat. Keskeisimpänä toiveena ikä- ja kokemuslisien porrastaminen palkkaukseen – toisaalta vertailun mukaan iäkkäämpien vastaajien palkkataso on jo nykyisellään selvästi korkeampi. Työajan tasoittumisjärjestelmä on useimmin käytössä optikkoliikeketjuissa. Yleisin jakson pituus on 26 viikkoa ja työvuoroluetteloiden laadintaväli 4 viikkoa. Arviot tasoittumisjärjestelmän vaikutuksista ovat neutraalit, muissa yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä selvästi positiiviset. Lähes neljä viidestä oli suorittanut PL-lisäkoulutuksen ja joka toinen THA-koulutuksen. Korvausta näistä koulutuksista sai joka neljäs ja joka viides vastaaja. Tyypillisimmin korvaukset olivat 100-150 €/kk. Korvaus lisäoikeuksista koetaan tärkeäksi. Suurin osa oli saanut viime vuosina työnantajan kustantamaa lisä- tai täydennyskoulutusta ainakin joitain päiviä. Useimmin työantaja maksoi näistä ainakin kurssi- tai osallistumismaksut, usein myös matka- ja majoituskulut. Kuitenkin vain joka toinen kokee, että pystyy ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan riittävästi työn ohessa. Tämä oli selkein kokonaistyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Useimmin ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen onnistuu muun yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Myös miesten ja naisten välillä tässä on selvä ero miesten hyväksi. Alle keskipalkan jäävät kokevat keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi peruspalkan korotuksen ja osaamisen kehittämismahdollisuudet. Yli keskipalkan saavat ovat näihin muita tyytyväisempiä, mutta vapaa-ajan riittävyyden merkitys nousee tärkeimmäksi kehitystarpeeksi heidän kohdallaan.

Tutkimusaineiston kuvaus Ikä Sukupuoli Nykyisen työpaikan sijanti Työtilanne Tutkinto

Työtilanne sukupuolen, iän ja nykyisen työpaikan sijainnin mukaan

NYKYINEN TYÖSUHDE

Nykyinen työsuhde Työsuhteen tyyppi Työsuhteen laatu Työsuhteen kesto Nykyinen työpaikka Työehtosopimus jota sovelletaan

Nykyinen työsuhde Työsuhteen tyyppi ikäluokittain Nykyinen työpaikka sukupuolittain

Palkka ja muut lisät Peruspalkka ilman lisiä /kk, kokoaikaiset Kaikissa työsuhteissa miesten palkkakeskiarvo 3469 €, naisten 2995 € (miehet mediaani 3426 €, naiset mediaani 3000 €) Vain kokoaikaiset: palkkakeskiarvo 3240 € (mediaani 3200 €). Miehet keskiarvo 3577 € (mediaani 3450 €) , naiset 3180 € (mediaani 3136 €). Kaikissa työsuhteissa miehistä 83,6 % asettuu kahteen korkeimpaan palkkaluokkaan, naisista 57,6 %. Osa-aikatyö on useimmin joko 26-30 h/vko (55 %) tai 21-25 h/vko (21 %) 21-25 tuntia viikossa työskentelevät asettuvat useimmin palkkatasoon 1501-2000 €/kk (50 %) tai 2001-2500 €/kk (32 %). 26-30 tuntia viikossa työskentelevistä 26 % ansaitsee 2001-2500 €/kk ja 47 % 2501-3000 €/kk. Peruspalkka ilman lisiä / kk, osa-aikaiset

Palkka ja muut lisät Peruspalkka nykyisen työpaikan mukaan, kokoaikaiset Peruspalkka sukupuolittain, kokoaikaiset

Palkka ja muut lisät Peruspalkka ikäluokittain, kokoaikaiset Peruspalkka työsuhteen keston mukaan, kokoaikaiset

Palkka ja muut lisät Saatko yrityksen myyntiin tai tulokseen perustuvaa bonusta? Nykyisen työpaikan mukaan. Miehistä bonuksia saa 57 %, naisista 42 % Saatko rahapalkkasi lisäksi yritykseltä joitakin luontoisetuja? Luontoisedut yleisimpiä optikkoliikeketjuissa työskentelevillä, harvinaisimpia franchising-optikkoliikkeissä

Palkka ja muut lisät Oletko saanut työurasi aikana muita palkankorotuksia kuin SOA:n neuvottelemat yleiskorotukset? Työpaikoittain. Oletko saanut työurasi aikana muita palkankorotuksia kuin SOA:n neuvottelemat yleiskorotukset? Sukupuolittain.

TYÖAJAN PITUUS JA TYÖAIKA-JÄRJESTELYT

TYÖAJAN PITUUS Työviikon 5 työpäivän sijoittuminen pääsääntöisesti työpaikoittain Työtuntien sijoittuminen vuorokauteen työpaikoittain

TYÖAJAN PITUUS Kuinka työaikalisät (ilta- ja lauantailisät) korvataan? .

Työaikajärjestelyt Onko käytössänne työajan tasoittumisjärjestelmä vai sovittu viikkotyöaika? Tasoittumisjärjestelmän pituus Toimipisteen työvuoroluetteloiden laadintaväli

Työaikajärjestelyt Näkemykset työajan tasoittumisjärjestelmän vaikutuksista. Vertailu työpaikoittain. Näkemykset työajan tasoittumisjärjestelmän vaikutuksista. Vertailu työtilanteittain. Asteikko 1-5: Arvot 1 ja 2 ovat lähempänä ensimmäistä ääripäätä, arvot 4 ja 5 puolestaan lähempänä toista ääripäätä Vihreä tausta: arvo 2,5 tai parempi, punainen tausta: arvo 3,5 tai heikompi, sininen tausta: keskiarvo Työajan yleisimmät vaihteluvälit tasoittumisjärjestelmän aikana: (rajaus kokoaikaisiin) Työaika minimissään Valtaosalla (82 %) tasoittumisjakson lopulla työtunnit ovat kutakuinkin plus miinus nolla. 15 prosentilla työtunnit jäävät plussalle. Yleisimmin plustunnit siirretään seuraavalle jaksolle vapaana pidettäväksi (55 %). Työaika maksimissaan

Työaikajärjestelyt Vuosilomajärjestelyt työpaikoittain Kuinka usein teet vähintään kymmentuntista työpäivää? Eri työpaikkojen kohdalla ei ole merkittäviä eroja. Useimmin vähintään kymmentuntista työpäivää tekevät muun yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät (10 % viikoittain). Yksityisissä optikkoliikkeissä useimmin sovittu työnantajan kanssa muutoin (20 %) , mikä useimmin tarkoitti ettei näitä ole lainkaan.

LISÄKOULUTUS

lisäkoulutus Oletko suorittanut seuraavia lisäkoulutuksia? Maksetaanko sinulla lisäoikeuksista korvausta? PL- ja DGL-lisät yleisimmin 100-150 €/kk 19 % saa myös THA-koulutuslisää, yleisimmin 100-150 €/kk 8 % esimieslisää, yleisimmin 100-150 €/kk 7 vastaajaa muuta osaamisen tai pätevöitymislisää , yleisimmin 100-150 €/kk 2 vastaajaa HA-koulutuslisää

lisäkoulutus Jos olet saanut viimeisen kolmen vuoden aikana työnantajan kustantamaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuinka monta päivää näistä koulutustapahtumista yhteensä kertyy? Jos työnantaja lähettää sinut lisäkoulutukseen tai täydennyskoulutukseen, korvataanko sinulle…

lisäkoulutus Kuinka monta päivää olet käyttänyt omaehtoisesti viimeisten 12 kk aikana itseopiskeluun tai muuhun itsesi kehittämiseen? Useimmin muussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköissä (27 % väh. 6 päivää). Harvimmin yksityisissä optikkoliikkeissä (9 % väh. 6 päivää) Jos olet kouluttautunut omaehtoisesti, onko työnantaja korvannut sinulle… Optikkoliikeketjuissa ja yksityisissä optikkoliikkeissä matkat on korvattu muita useammin

TYÖURA JA TYYTYVÄISYYS

Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Pystytkö työsi ohessa riittävästi ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoasi koulutuksen ym. keinojen avulla? Vertailu nykyisen työpaikan mukaan

Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Pystytkö työsi ohessa riittävästi ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoasi koulutuksen ym. keinojen avulla? Vertailu sukupuolen mukaan Vertailu peruspalkan mukaan

Tutkimusmenetelmän kuvaus (Kuiluanalyysi) Kuiluanalyysin avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuiluanalyysissä vihreä pylväs (pitkä, oikealle osoittava pylväs) kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät = kuilu -0,5 tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,6 - -1,2 Kriittiset tekijät = kuilu -1,3 tai heikompi Tärkeää on reagoida tekijöihin, joiden merkitys on korkea ja joissa on suurehko negatiivinen kuilu.

Tyytyväisyys nykyiseen työtilanteeseen Kuiluanalyysi: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat tekijät ja kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työtilanteeseesi niiden osalta? Onnistuneet tekijät = kuilu -0,5 tai parempi, parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,6 - -1,2 , kriittiset tekijät = kuilu -1,3 tai heikompi Asteikot: 1= Ei lainkaan tärkeä …5=erittäin tärkeä / 1=hyvin tyytymätön …5=hyvin tyytyväinen

Tyytyväisyys nykyiseen työtilanteeseen Kuiluanalyysi työpaikoittain: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat tekijät ja kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työtilanteeseesi niiden osalta? Kuiluanalyysi sukupuolittain: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat tekijät ja kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työtilanteeseesi niiden osalta? Onnistuneet tekijät = vihreä tausta, kuilu -0,5 tai parempi, parantamisen varaa -tekijät = keltainen tausta, kuilu -0,6 - -1,2 , kriittiset tekijät = punainen tausta, kuilu -1,3 tai heikompi. Sininen tausta = keskiarvo. Asteikot: 1= Ei lainkaan tärkeä …5=erittäin tärkeä / 1=hyvin tyytymätön …5=hyvin tyytyväinen

Tyytyväisyys nykyiseen työtilanteeseen Kuiluanalyysi suhteessa peruspalkkaan: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat tekijät ja kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työtilanteeseesi niiden osalta? Kuiluanalyysi suhteessa kokonaistyytyväisyyteen: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat tekijät ja kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työtilanteeseesi niiden osalta? Kokonaistyytyväisyyden asteikko: 1=hyvin tyytymätön, 5=hyvin tyytyväinen Onnistuneet tekijät = vihreä tausta, kuilu -0,5 tai parempi, parantamisen varaa -tekijät = keltainen tausta, kuilu -0,6 - -1,2 , kriittiset tekijät = punainen tausta, kuilu -1,3 tai heikompi. Sininen tausta = keskiarvo. Asteikot: 1= Ei lainkaan tärkeä …5=erittäin tärkeä / 1=hyvin tyytymätön …5=hyvin tyytyväinen

Kokonaistyytyväisyys työtilanteeseen Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyiseen työtilanteeseesi kokonaisuutena ottaen? Asteikko: 1 = hyvin tyytymätön … 5 = hyvin tyytyväinen Kokonaistyytyväisyys työpaikoittain Kokonaistyytyväisyys ikäluokittain Vihreä tausta = arvo 3,5 tai parempi Punainen tausta = arvo 2,5 tai heikompi. Sininen tausta = keskiarvo.

Kokonaistyytyväisyys työtilanteeseen Kokonaistyytyväisyys suhteessa peruspalkkaan Vihreä tausta = arvo 3,5 tai parempi. Punainen tausta = arvo 2,5 tai heikompi. Sininen tausta = keskiarvo. Pystytkö työsi ohessa riittävästi ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoasi koulutuksen ym. keinojen avulla? – Kokonaistyytyväisyys työtilanteeseesi kokonaisuutena Asteikko: 1=hyvin tyytymätön … 5=hyvin tyytyväinen.

AVOIN PALAUTE

Avoin palaute Miten koet SOA:n suoriutuneen edunvalvontatyöstään palkkaan liittyvissä kysymyksissä? Pääosin myönteistä tai maltillista palautetta. Keskeisimmät huomiot: Peruspalkan taso tyydyttävä, mutta korotukset koetaan viime vuosina pieniksi. - Liiton toivottaisiin olevan jatkossa tiukempi neuvotteluissa. - Keskeisimpänä toiveena vuosi- ja kokemuslisät porrastuksittain. - Ilta- ja lauantailisiä pidetään liian pieninä - Sukupuolten välinen palkkaero nähdään alalla yleiseksi Vastaajat antoivat vapaamuotoista palautetta runsaasti ja kehitysehdotuksia yksityiskohtaisesti. Tässä joitakin keskeisiä nostoja: Kiitoksia ja kehuja työstä Tiukempaa neuvottelua palkankorotuksista, lisistä ja työvuoroista ja -ajoista Jäsenmaksu mielletään ehkä korkeaksi, mutta myös perusteet sille ymmärretään Ammattialan arvostusta tulisi saada korotettua, pois ilmaisista näöntarkastuksista ja asiantuntevuus kunniaan

JOHTO-PÄÄTÖKSET

johtopäätökset Suomen Optikoiden ammattiliitto SOA ry:n jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen työtilanteeseen kokonaisuutena. Palkkataso herättää tosin hieman tyytymättömyyttä. Vastaajien keskimääräinen peruspalkka on miesten osalta 3469 euroa naisilla 2995 euroa. Kuukausittain keskimääräistä enemmän tienaavat ovat hieman muita tyytyväisempiä työtilanteensa kokonaisuuteen. Peruspalkkaa tärkeämmiksi tekijöiksi arvioidaan kuitenkin työsuhteen pysyvyys ja vapaa-ajan riittävyys, ja pysyvyyteen jäsenet ovatkin melko tyytyväisiä. Parantamisen varaa silti edelleen löytyy. Kokonaistyytyväisyyteen vaikuttaa selkeimmin kuitenkin mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa, mikä ei vastausten perusteella ole suoraan yhteyksissä palkkatasoon. Vastaajat kokevat aiempien palkkaneuvotteluiden tuloksena saavutetun alkupalkan olevan kohtuullinen, mutta keskeisimpänä toiveena olisi kokemuslisien ja vuosikorotusten saaminen palkkataulukoihin. Myös miesten ja naisten väliset palkkaerot nostetaan esiin, ja tämä käy ilmi myös aineistosta. Paitsi eroavaisuudessa peruspalkassa, miehet ilmoittavat saavansa hieman naisia useammin myös yrityksen myyntiin tai tulokseen perustuvia bonuksia. Useimmin bonuksia jaetaan optikkoliikeketjuissa, joissa miehistä kolme neljäsosaa ja naisista vajaa kaksi kolmesta saa nämä lisät. Myös muita kuin SOA:n neuvottelemia palkankorotuksia miehet ovat onnistuneet hankkimaan hieman naisia useammin. Valtaosa vastaajista on suorittanut PL-lisäkoulutuksen ja osa myös THA-koulutuksen. Korvausta lisäkoulutuksista saa PL:n osalta joka neljäs ja THA:sta joka viides. Avovastauksissa kritisoidaankin, että ilmeisesti PL-koulutuksesta saavat lisäkorvauksen vain sen viimeisen palkkauudistuksen jälkeen suorittaneet. Korvaukset lisäoikeuksista koetaan tärkeiksi. Kaiken kaikkiaan jäsenet toivovat liitolta tiukkaa otetta tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Edelliset neuvottelut mielletään torjuntavoitoksi, mutta tiukampaakin linjaa olisi vastaajien mielestä voitu noudattaa. Optikoiden ammattitaidon ja osaamisen korostaminen ja nostaminen arvoonsa nähdään tärkeänä tavoitteena liiton toiminnassa.