Muutosturvan merkitys Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenille.

Esitys aiheesta: "Muutosturvan merkitys Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenille."— Esityksen transkriptio:

1

2 Muutosturvan merkitys Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenille

3 Miksi muutosturvaa haluttiin selvittää?  Palkansaajajärjestöjen (erityisesti TU:n) tavoite edellisissä TUPO-neuvotteluissa  Haluttiin tietää, miten muutosturvan piirissä olevat Toimihenkiöiden työttömyyskassan jäsenet kokevat muutosturvan vaikuttavan työllistymiseensä, keitä muutosturva hyödyttää ja miten  Mikä on hyvää ja mikä huonoa  Miten tiedottamisessa on onnistuttu  Miten muutosturva on onnistunut tehtävässään  Hyödyksi muutosturvan kehittämisessä 3

4 4 Kyselyn toteutuksesta  Toteutettu vuoden 2006 aikana sähköisesti  1. kysely keväällä 2006  Yhteensä 457 vastausta  2. kysely syksyllä 2006 niille, jotka ensimmäistä kyselyä tehtäessä ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi.  50 vastausta  Tuloksia analysoitu Digium-, Excel- ja SPSS- tietokoneohjelmien avustuksella  Jatkokyselyn tulokset vain suuntaa antavia, koska vastaajamäärä oli hyvin pieni  keskitytään 1. kyselyyn

5 Taustatietoja  90 %:lla vastaajista viimeisin työsuhde ennen työttömäksi jäämistä oli toistaiseksi voimassa oleva  Koulutukseltaan melkein puolet vastaajista oli opistoasteen tutkinnon suorittaneita  Eniten vastaajia oli viimeksi työskennellyt metalliteollisuudessa (27 %) ja tietoliikenteessä tai tietotekniikkahuollossa (18 %)  Yli puolet vastaajista haki kyselyyn vastaamishetkellä kokopäiväisesti omatoimisesti töitä. Neljäsosa oli työllistymisohjelmaan sisältyvässä koulutuksessa.  Puolet vastaajista oli ollut yhtäjaksoisesti edellisen työnantajansa palveluksessa ennen irtisanomista yli 15 vuotta 5

6 Määräaikaisten tilanne  Määräaikaisten asema on monissa tilanteissa heikompi ja vaikeampi kuin vakituisten.  Määräaikaisille ei katsota kuuluvan kaikkia samoja oikeuksia kuin vakituisille, vaikka lain mukaan heidän kuuluisi olla samassa asemassa.  Mm. irtisanomisrahaa tai –korvausta, työllistymistä tukevaa koulutusta, tukipalveluita työnhakuun sekä lakisääteistä pidempää irtisanomisaikaa tarjottiin määräaikaisille harvemmin kuin muille 6

7 7

8 8 Määräaikaisilla syy vapaan käyttämättä jättämiseen oli vakituisia useammin se, että työnantaja ei suostu myöntämään vapaata

9 Alle 30 hengen työpaikalla käytettiin oikeutta palkalliseen työllistymisvapaaseen huomattavasti harvemmin kuin sitä suuremmilla työpaikoilla 9

10 Lyhyen aikaa edellisen työnantajan palveluksessa olleet käyttivät oikeutta työllistymisvapaaseen huomattavasti harvemmin kuin pitkän aikaa edellisen työnantajan palveluksessa toimineet. 10

11 Mielenkiintoinen ristiriita muutosturvan hyödyntämisen mahdollisuuksien ja työllistymisodotuksen välillä  "Syrjityt" määräaikaiset ja lyhyen aikaa edellisen työnantajan palveluksessa olleet  arvioivat työllistymismahdollisuutensa suhteessa muihin alueen työttömiin muita useammin hyviksi  uskovat muita useammin työllistymisohjelman nopeuttavan työllistymistään  Ikäkysymys? Osaamisen päivitys? Tottuminen? 11

12 12

13 13

14 14

15 Ikääntyneiden työntekijöiden asema huono  Avoin kysymys: "Millaisin toimenpitein arvioit omaa työllistymistäsi voitavan nopeuttaa ja helpottaa?"  Ylivoimaisesti yleisin vastaus oli iän vaikutus työnsaantiin ja toive ikäsyrjinnän vähenemisestä sekä ehdotettiin jonkinlaisia tukia työnantajalle, jos tämä palkkaa iäkkään henkilön 15

16 Avoimista vastauksista poimittuja  "Ei tässä iässä auta enää mikään"  "Olen kohta 58-vuotias. Työnantajille enemmän ns. porkkanoita jotta ottaisivat töihin myös tämän ikäisiä terveitä ihmisiä.",  "Työnantajalle maksettava "tukea" jos työllistää yli 55 vuotiaan"  "Uskoisin olevani liian iäkäs uuteen työsuhteeseen 60v."  "Löytämällä sellaisia työpaikkoja jossa kokemuksen ja iän tuomat asiat ei ole rasite vaan etu  Poistamalla ikärasismi työpaikoilta !!!!!!!!!!!!!!!!"  "Työnantajanpuolen asennemuutos yli 50-vuotiaisiin työnhakijoihin" 16

17  Keskeisimmät selvityksen osoittamat epäkohdat olivat ikääntyneiden, pitkään samassa talossa työskennelleiden ja määräaikaisten työntekijöiden asema, johon tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.  Määräaikaiset kuitenkin uskovat omaan työllistymiseensä keskimääräistä enemmän  Etsittävä uusia keinoja erityisesti ikääntyneiden ja pitkään saman työnantajan palveluksessa olleiden työllistämisen parantamiseksi ! 17