Vesilaki ja patoturvallisuuslaki kosteikkohankkeissa 3.3.2011 Pekka Kivijakola

Vesilain mukaisen luvan tarve kosteikkohankkeissa Vesilaki ohjaa vesistörakentamista: Kosteikon perustamisen luvanvaraisuus riippuu siitä, mihin kosteikko tehdään ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja vesistöön ja sen käyttöön. Maanomistaja voi omalle maalleen tehdä kosteikon ilman vesilain mukaista lupaa, mikäli vaikutukset rajoittuvat vain hänen alueelleen. Kosteikko ja siihen liittyvä pato voivat olla myös yhteisiä naapurin kanssa. Mikäli kosteikon perustaminen vaikuttaa naapureiden alueella, tarvitaan myös heidän suostumuksensa. Tarkistettava alueen suojeluarvot, kaavat, pohjavesialueet ym. Jos kyseessä on suurempi vesistö, luonnontilainen uoma tai asia on muutoin epäselvä, luvantarve kannattaa selvittää paikalliselta ympäristöviranomaiselta. Tarvittavat suunnitelmat laaditaan ja luvan tarve selvitetään

Koska kosteikkohankkeessa tarvitaan vesilupa? VL 2:2§: Jos rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä saattaa aiheutua VL1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen hankittava aluehallintoviraston lupa. Jos kosteikosta aiheutuu yleisen tai yksityisen edun haittaa, niin hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa. Suostumukset kaikilta vaikutusalueen maanomistajilta tulee hankkia. Vesiluvan tarve tarkistetaan ELY-keskuksesta

Koska alue tulkitaan vesistöksi? VL1:1§: Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka tämän luvun 2 §:ssä mainitaan. 3.4.2017

Vesistönä tai sen osana ei pidetä: VL 1:2§ 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea; eikä 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. 3.4.2017

Joki ja puro ovat vesistöjä VL 1:5 §: Virtaavan veden vesistöä pidetään jokena, jos siinä vuoden vähävetistä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea soutamalla, mikäli koski tahi kari ei ole esteenä. Vesistö, jossa keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi. Joessa on valtaväylä, jota ei saa mm. padottamalla sulkea ilman vesilain mukaista lupaa, (VL 1:12§). Jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö on puro.

Tarvitaanko maisematyölupa (MKRL 128§)? Jos kosteikko perustetaan asemakaava-, yleiskaava- tai rakennuskielto-alueella, tarvitaan maisematyölupa. Kaivumaiden läjittäminen, vaikka se tehdään omalle maalle, saattaa tarvita luvan. Lupatarpeen arvioi kunnan ympäristöviranomainen.

Vesilain mukaisen luvan tarve vesistön ruoppaushankkeissa Jos vesistöstä ruopataan yli 500 m3 tarvitaan vesilain mukainen lupa. (Näin uudessa vesilakiehdotuksessa 3 luku 3 §, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.) VL 1:19 § (4.2.2000/88): Sen lisäksi, mitä tämän luvun 12–15 §:ssä säädetään, tarvitaan lupa tämän luvun 30 §:ssä tarkoitettuun vesistön ruoppaamiseen, 4 luvun 6 §:ssä tarkoitettuun ruoppausmassan sijoittamiseen vesialueelle, 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun ojitukseen sekä 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun pengerrysalueen kuivatusvesien johtamiseen vesistöön sekä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen lupa myös silloin, kun siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Ympäristölupaa ei tällöin tarvita. Vesien pilaantumisen ehkäisemisestä on muutoin voimassa, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. VL 6:1 § Viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan, kuin tässä luvussa jäljempänä säädetään. (Kosteikkoja on kuivattu tämän säännöksen nojalla).

Vesistön muuttamiskielto, VL 1:15 § Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle; 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä; 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua Mitä 1 momentissa säädetään toimenpiteestä, koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös toimenpidettä, josta voi johtua siinä mainitun seurauksen aiheuttava vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla aiheutuvasta pilaantumisesta. Edellä 1 momentissa mainittu kielto ei kuitenkaan tarkoita toimenpidettä, josta voi aiheutua vahinkoa tai haittaa ainoastaan yksityiselle, jos hän on toimenpiteeseen suostunut.

Vesilaki 2 luku 3 § Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten: 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle; 2) ettei kalakantaa vahingoiteta; 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä: a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista; b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa; c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina. Mitä 1 momentissa on sanottu, on noudatettava silloinkin, kun lupaa rakentamiseen ei tarvita, sekä, milloin rakentamislupaa on haettu, sanotun luvan ehtoja määrättäessä. Sama on myös voimassa rakentamisen toimittamisesta siltä osin, kuin rakentamisluvassa ei ole asiasta määräyksiä, sekä vesistöön tehdyn rakennelman käyttämisestä. Rakennustyö on tehtävä siten, että rakennelma kestävyydeltään täyttää kohtuulliset vaatimukset. 3.4.2017

Vesilaki 2 luku 6 § Jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä tämän luvun 3 §:ssä ja tässä luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei tämän luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään tämän luvun 7–9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon. (28.6.1994/553) Lupa tämän luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen on myönnettävä, jos hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yleistä eikä yksityistä etua koskevia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Luvan myöntämisestä muussa tapauksessa on voimassa, mitä tässä pykälässä edellä on säädetty. 3.4.2017

Vesilaki 2 luku 8 § ja 11 luku Jos rakentaminen on yleisen tarpeen vaatima, voidaan hakijalle myöntää tarvittava oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen siinäkin tapauksessa, että tämän luvun 7 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset puuttuvat. Korvausasiat käsitellään VL 11 luvussa 3.4.2017

Vesilaki 2 luku 26 § Aluehallintovirasto voi lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamistatarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa). Tällainen lupa voidaan myöntää, jos 1) töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai 2) töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan; taikka 3) kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on antanut luvan tämän luvun 6 §:n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. 3.4.2017

Minkä tasoinen suunnitelma tarvitaan vesilupaan? Vesiasetuksen 3 luvussa on esitetty hakemusasiain suunnitelmien sisältö VA:43 § (27.7.1984/573): Suunnitelma on laadittava riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaavan henkilön toimesta niin, että se voidaan vaikeudetta tarkastaa. Siitä on käytävä selville, mitä aineistoa, laskumenetelmiä ja kaavoja suunnitelmaa laadittaessa on käytetty. VL 2:3§: Rakennustyö on tehtävä siten, että rakennelma kestävyydeltään täyttää kohtuulliset vaatimukset. Padon rakentaja/luvan haltija on vastuussa padon kestävyydestä Jos vesilain mukainen lupa kosteikkohankkeelle tarvitaan, niin hakemusasiakirjojen ja suunnitelmien laadinnasta kannattaa ennakolta sopia alueellisen ELY-keskuksen tai aluehallintoviraston kanssa.

Esimerkki hakemussuunnitelman sisällysluettelosta

Hankkeen yleiskuvaus 3.4.2017

Kunnostuksen tavoitteet 3.4.2017

Pohjapadon mitoitus ja rakenne 3.4.2017

Vedenkorkeuksien muutokset 3.4.2017

Hankkeen kustannukset 3.4.2017

Liiteluettelo ja yleiskartta 3.4.2017

Valuma-aluekartta 3.4.2017

Lintuvesien suojeluohjelman rajaus 3.4.2017

Natura 2000 -kohteet 3.4.2017

Kasvillisuuskartta 3.4.2017

Vesi- ja rantalinnuston havaintopaikat 3.4.2017

Alue-ekologinen suunnitelma 3.4.2017

Suunnitelmakartta, tuleva rantaviiva ja hankkeen vaikutusalue 3.4.2017

Poikkileikkaus 1-1 3.4.2017

Pituusleikkaus 3.4.2017

Pohjapadon sijaintikuva 3.4.2017

Pohjapadon poikkileikkauskuva 3.4.2017

Pohjapadon pituusleikkaus 3.4.2017

Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoima alue 3.4.2017

Luontopalvelujen ulkopuoliset vettymisalueet 3.4.2017

Hankkeen kustannusarvio 3.4.2017

Suostumukset 3.4.2017

Ilmakuva kohteesta 3.4.2017

Mitä uusi vesilaki tuo tullessaan kosteikkohankkeille? Uuden vesilain sääntelymekanismit pitkälti nykyisenlaiset, lain yksityiskohdissa tapahtuu useita muutoksia. Jos hankkeessa vesistön ruoppausmäärä ylittää 500 m3, niin vesilupa tarvitaan tulossa olevan uuden vesilain tullessa lainvoimaiseksi. Osa nykyisistä puroista muuttuu joiksi. Joessa (valuma-alue > 100 km2) on aina valtaväylä ja joen padottaminen vaatii aina vesilain mukaisen luvan.

Patoturvallisuus huomioitava myös kosteikkohankkeissa Patoturvallisuus on aina huomioitava myös kosteikkohankkeissa. Suuret vesimassat voivat aiheuttaa hallitsemattomasti purkautuessaan suurta vahinkoa. Padon rakenteen on oltava luja ja vedenpitävä. Pienikin vuoto voi pitkän ajan myötä syövyttää isomman onkalon ja patorakenne virtauksen lisääntyessä pettää kohtalokkain seurauksin. Padon keskiosaan rakennetaan esim. tiiviistä maa-aineksista ja/tai vesivanerista vettä läpäisemätön ydin. Erilaiset suodatinkankaat eivät sinällään pidä vettä, mutta varsinkin luiskissa ovat tehokkaita sitomaan maakerroksia. Padon pintakerrokset tiivistetään kaivurilla painelemalla eroosion ja syöpymisen estämiseksi.

Patoturvallisuuslain tavoite ja soveltamisala Tämän lain tavoitteena on varmistaa turvallisuus padon rakentamisessa, kunnossapidossa ja käytössä sekä vähentää padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa. 2 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan patoihin niihin kuuluvine rakennelmineen ja laitteineen riippumatta siitä, mistä aineesta tai millä tavalla pato on rakennettu tai mitä ainetta sillä padotetaan. Mitä tässä laissa säädetään padosta, koskee myös tulvapenkereitä.

4 § Määritelmät Patoturvallisuuslaissa tarkoitetaan: 1) padolla seinämäistä tai vallimaista rakennetta, jonka tarkoituksena on pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä padotun aineen pinnan korkeutta; 2) vesistöpadolla vesistössä olevaa patoa; 3) jätepadolla patoa, jolla padotetaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita; 4) tulvapenkereellä rakennetta, jonka tarkoituksena on estää veden leviäminen vesistön tai meren tavanomaista korkeamman vedenkorkeuden aikana; 5) padon omistajalla padon omistajaa, haltijaa tai sitä, jonka tehtävänä on huolehtia padon suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta.

6 § Pätevyysvaatimukset Padon rakentamista koskevan suunnitelman laatijalla sekä padon käytöstä, tarkkailusta ja tarkastuksista vastaavalla henkilöllä on padon laatu ja siitä aiheutuva vahingonvaara huomioon ottaen oltava riittävä asiantuntemus patoturvallisuusasioissa. Tarkemmin pätevyysvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

7 § Yleinen velvollisuus Pato on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei sen käyttämisestä aiheudu vaaraa turvallisuudelle. Padon hydrologisesta mitoituksesta ja patojen rakentamiselle asetettavista teknisistä turvallisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

8 § Padon suunnittelu Padon rakentamista varten laadittavassa suunnitelmassa on esitettävä, miten patoturvallisuuslain mukaiset patoturvallisuusvaatimukset on otettu huomioon.

9 § Patoturvallisuutta koskevat selvitykset lupa-asiassa Padon omistajan on padon rakentamista koskevassa muun lain mukaisessa lupahakemuksessa selostettava tarpeellisessa määrin padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa ja sen vaikutusta padon mitoitusperusteisiin. Viranomaisen on padon rakentamista koskevaa 3 §:n 6 momentissa tarkoitettua asiaa ratkaistessaan pyydettävä lausunto patoturvallisuusviranomaiselta tämän lain mukaisten patoturvallisuusvaatimusten täyttymisestä. Patoturvallisuusviranomaisen on lausunnossaan esitettävä tarvittaessa arvio padon mitoituksesta patoturvallisuuden kannalta.

10 § Luokitteluvelvollisuus Ennen käyttöönottoa pato on luokiteltava ja sille on hyväksyttävä vahingonvaaraselvitys ja tarkkailuohjelma siten kuin tässä luvussa säädetään.

15 § Kunnossapitovelvollisuus Padon omistaja on velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen.

16 § Padon käyttö Patoa tulee käyttää siten, että käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmishengelle ja terveydelle. Padon käytön turvallisuuden varmistamiseksi 1- ja 2-luokan padoilla on oltava riittävät turvajärjestelyt. Turvajärjestelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

24 § Onnettomuuksien ehkäiseminen Padon omistajan on ryhdyttävä padosta aiheutuva vahingonvaara huomioon ottaen tarpeellisiin toimiin pato-onnettomuuden ehkäisemiseksi ja onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi.

Padon rakentaminen tai peruskorjaus 3.4.2017

Padon luokittelu ja asiakirjojen hyväksyminen 3.4.2017

11 § Patojen luokittelu Pato sijoitetaan vahingonvaaran perusteella johonkin seuraavista luokista: • 1-luokan pato (= P-pato), joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle; • 2-luokan pato (= N-pato), joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle; • 3-luokan pato (= O-pato), joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa. Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Tällaiseen patoon sovelletaan kuitenkin, mitä 15 §:ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 §:ssä padon käytöstä, 24 §:ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säädösten valvonnasta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella on yhteensä 36 patoturvallisuuslain piiriin kuuluvaa patoa, joista P-patoja ei yhtään kappaletta, N-patoja 19 ja O-patoja 17 kappaletta. 3.4.2017

Vesivaneri tiivistesydämenä estää patovuodot Elämäjärven Pohjapadossa 3.4.2017

Kosteikot rakennetaan vesilakia ja patoturvallisuuslakia noudattaen 3.4.2017

Heinä-Valkeisen lintukosteikko 3.4.2017

Kosteikko Life -kohteet Keski-Suomessa 3.4.2017