Ammattietiikka- ja työhyvinvointiseminaari Rokua Anne Saarinen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
 Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle  Päätoteuttajana on Turun yliopisto  Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa.
Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Tutkija, YTT Susan Eriksson,
Tiedonhankinnan prosessit muutoksessa
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Matematiikan oppiminen.
Minä oppijana 1 ov..
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
“Aluekehittäjä parhaasta päästä.” Etelä-Karjalan liiton rahoittamia hankkeita koskeva asiakastyytyväisyyskysely Järjestettiin huhtikuussa 2014, toteutettiin.
Täysivaltainen osallisuus – vammaisalan tulevaisuusseminaari
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa
Harjoitukset ja niiden tarkoitus
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
Tutkintosuoritusten arviointi
OPPIMISEN TILAT Uusi pedagoginen paradigma
Cmap-tools opetus käyttö kongnitiivinen merkitys.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Case TOPPIS Ammattiopisto Lappian kokemuksia työpajojen kanssa tehdystä yhteistyöstä Sanna Laihinen.
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Itseohjautuvuus ja yhteistoiminnallisuus
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
Laajennettu työssäoppiminen lähihoitajakoulutuksessa
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN 2008 – 2011 Laajennettu työssäoppiminen –hankkeen tavoitteet osana valtakunnallista työssäoppimisen kehittämishanketta Vertaisarviointi.
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisseminaari
Tutkimussuunnitelma Leikin mahdollisuudet äidinkielen opetuksessa 1. ja 6. luokalla Tanja Kaspala.
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Fetaalialkoholivaurio ja muuntuva asiantuntijuus - haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä Tutkija, YTT Susan Eriksson,
Historia ja tausta: Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Monivaiheinen kehitys yli 30 vuoden aikana Monivaiheinen.
OPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Mervi Palva.
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1
Oppimisorientaatioita
Koulussa elämää opettelemassa
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kulttuurin ja taiteen välittyminen II Toiminnalliset ja osallistavat menetelmät museokasvatuksessa Sirpa Turpeinen 2008.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Kouluinfo Renkomäen koulu
Oppimisen psykologiaa
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Ops seminaari Askola.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Suuttumuksen hallinta
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Minä oppijana yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia ESOK-seminaari Tampereella Satu Eerola Opintopsykologi.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
Systeeminen lähestymistapa sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
Aikuissosiaalityön Praksis
Kohtaamisia pelimaailmassa
”Onko tieto taitoa vai taito tietoa varhaiskasvatuksessa
Eliksiiriä elämään taidon ja taiteen voimalla
9. Oppimisen psykologinen perusta
Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Oppia ikä kaikki, myöskö 50 + yrittäjyyden opiskelussa?
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Kehittäjätyöntekijä Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki
Esityksen transkriptio:

Ammatillisen empatian oppiminen sosiaalityössä - Miten kokemus muuttuu taidoksi Ammattietiikka- ja työhyvinvointiseminaari Rokua 26.9.2013 Anne Saarinen YTM, Sosiaalityöntekijä

Voinko oppia olemaan empaattinen?

Empatia ammatillisena taitona Empatiaa, eli toisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin vastaamista pidetään yhtenä keskeisenä sosiaalityön ammattitaitona. Elämänkokemuksen myötä ihmisillä on tietyt perusvalmiudet empatiaan, mutta taidon kehittyminen ammatilliselle tasolle edellyttää täsmällistä harjoittelua. Ammatillisen empatian ulottuvuudet: kognitiivinen, emotionaalinen, käyttäytymisen ja moraalinen ulottuvuus

Tutkimuksen teoriatausta Sosiaalisen oppimisen teoria (Wenger 2009): Oppiminen on sosiaalinen ilmiö. Oppiminen tarkoittaa toimintaa ja kuulumista, aktiivista osallistumista käytännön yhteisöihin sekä identiteetin rakentamista suhteessa näihin yhteisöihin. Oppiminen tapahtuu käytännössä merkityksistä neuvottelemalla. Oppimisen ulottuvuudet: kokemuksen, identiteetin rakentumisen, toiminnan ja osallistumisen ulottuvuus.

Teoria ammatillisen empatian oppimisesta: Ammatillisen empatian oppimisen ulottuvuudet Tiedon positio Empatian kognitiivinen ja oppimisen kokemuksen ulottuvuus Toiminnan positio Empatian käyttäytymisen ja oppimisen toiminnan ulottuvuus Tunteen positio Empatian tunteen ja oppimisen identiteetin rakentumisen ulottuvuus Arvojen positio Empatian moraalinen ja oppimisen osallistumisen ulottuvuus

Tutkimuskysymykset 1) Minkälaisia ammatillisen empatian merkityksenantotapoja opiskelijat tuottavat reflektoidessaan omia oppimiskokemuksiaan? 2) Mikä on tiedon, tunteen, toiminnan ja arvojen positioiden merkitys ammatillisen empatian oppimisessa?

Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimusaineisto Tampereen yliopiston taitoseminaariin ja käytännön opetus- ja ohjausjaksoon lukuvuonna 2010-2011 osallistuneet sosiaalityön pääaineopiskelijat. Tutkimusaineistona opiskelijoiden kirjoittamat portfoliot (20 kpl): 1.osa taitoseminaarin aikana syksyllä 2010 2.osa käytännön opetusjakson aikana keväällä 2011.

Ammatillinen empatia ristiriitaisten arvojen kohtaamisessa Asiakkaan tunteiden tunnistaminen Omien tunteiden tunnistaminen Ammatillisen empatian merkitys sosiaalityöntekijäksi kasvamisessa Ammatillinen empatia toimintana Tekemällä oppiminen Oman toiminnan reflektio Ammatillinen empatia suhteeseen asettumisen taitona Omat kokemukset oppimisen resurssina Ammatillinen empatia vallan vastapainona Ei-tietämisen positio jaetun ymmärtämisen mahdollistajana Sosiaalityön erityisyys Ristiriitaisten arvojen todellisuus Arvot asiakkaan kohtaamisessa Ammatillinen empatia ristiriitaisten arvojen kohtaamisessa (arvojen positio) Ammatillinen empatia asiantuntijuuden ilmentymänä (tiedon positio) Ammatillinen empatia tunnetyön taitona (tunteen positio) Ammatillinen empatia käytäntönä (toiminnan positio)

Ammatillinen empatia suhteeseen asettumisen taitona ”Vertaistuki, kaverillinen apu ja asiakkaan rinnalla kulkeminen ovat tietysti tärkeitä, mutta mielestäni ammatillisesta sosiaalityöstä ei silti päästä eroon. Sosiaalityöllä on omat tavoitteensa, joihin liittyy myös kontrollia ja sääntöjä. Sosiaalityöntekijä ei luultavimmin saa tavoitteita täytetyksi, mikäli on vain kiva kaveri asiakkaalle.”5a

Ammatillisen empatian merkitys sosiaalityöntekijäksi kasvamisessa ”… käytännönharjoittelun aikana ehkä hieman yllätäin huomasin, että olen asiakastilanteissa varautunut. Tämä voi johtua osaksi siitä, että sosiaalityön asiakkaiden tilanteet olivat minulle vieraita, enkä pystynyt samastumaan heidän elämätilanteisiin juurikaan”…”Aiemmat kokemukseni asiakastilanteista ovat olleet opintoneuvontaa, jolloin olen liikkunut ns. mukavuusalueellani. Sosiaalityössä tilanne oli aivan eri, eikä vastaavaa kotikenttä etua ollut”…”Kuvittelin käytännön harjoittelun aluksi, että hallitsen asiakkaan kohtaamisen, mutta jouduin varsin nopeasti toteamaan, että myös tällä osa-alueella minulla on varsin paljon kehittämistä. Kehitystä tapahtuikin harjoittelun aikana, mutta parantamisen varaa jäi edelleen myös tälle osa-alueelle, joka on mielestäni varsin merkittävä oman ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta.” 18b

Tekemällä oppiminen ”Käytännön harjoittelun aikana keskityin oman vuorovaikutukseni kehittämiseen ja parantamiseen. Opettelin tunnistamaan asiakkaiden tunnetiloja ja niiden vaikutusta omiin tunnetiloihini. Kävin ohjaajani kanssa läpi vaikeita asiakastilanteita ja hänen opastuksellaan pyrin muuttamaan omaa käyttäytymistäni asiakastilanteissa. Kuten olen kurssin aikana useampaan otteeseen todennut, olen yleensä asiakastapaamisissa suora ja monesti hyvin jäykkä. Sanaton viestintäni on usein valtaa osoittavaa ja kontrolloivaa, mikä ei asiakastyön onnistumisen kannalta ole aina hyvä asia. Opettelin harjoitteluni aikana tiedostamaan omaa elekieltäni ja käyttäytymistäni asiakastapaamisten aikana ja pyrin välttämään selkeitä, valtaa ottavia ja kontrollia osoittavia eleitä, kuten käsien asettamista ristiin rinnuksille, tai kasvojen eteen, toisaalta pyrin kohottamaan tietyissä kohtaa puheääntäni, joka on hyvin matala.” 6b

Arvot asiakkaan kohtaamisessa “Koska Suomessakin yhteiskunta on nykyään varsin moniarvoinen, on vaikea tietää minkälaisen arvopohjan omaava ihminen pitää mitäkin eettisesti hyväksyttävänä. Uskoisin kuitenkin, että useimpiin tilanteisiin eettiseksi ohjeeksi sopii kehotus kohdella toista siten kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Jos kykenee edes jotenkin asettumaan asiakkaan asemaan ja tarkastelemaan tilannetta hänen näkökulmastaan, on varmasti helpompi löytää toimintatapa, joka kestää myös eettisen arvioinnin.” 20a

Ammatillisen empatian oppiminen käytännössä Tässä tutkimuksessa merkityksiä tuotettiin taitoseminaarin ja käytännön opetusjakson aikana: analysoimalla erilaisia tapauskuvauksia ryhmäkeskusteluiden kautta toiminnallisten harjoitusten kautta havainnoimalla asiakkaan kohtaamistilanteiden kautta ohjauskeskusteluiden kautta

Ammatillisen empatian oppiminen käytännössä Oppimismenetelmien näkökulmasta positioihin asettuminen ja niiden välisen reflektiivisen vuorovaikutuksen aikaan saaminen edellyttää mahdollisuutta: havainnointiin (vrt. arvojen positio) aktiiviseen harjoitteluun (vrt. toiminnan positio) konkreettisiin tunnekokemuksiin (vrt. tunteen positio) abstraktiin käsitteellistämiseen (vrt. tiedon positio).

Ammatillisen empatian oppimisen prosessi Kokemus Moniääninen reflektio = Taito

Kiitos! http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05872.pdf Saarinen, Anne (2012) Ammatillisen empatian oppiminen sosiaalityön käytännön opetuksessa – Miten kokemus muuttuu taidoksi. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Sosiaalityön pro gradu –tutkielma. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05872.pdf