KIELEN HALLINTA KIELENKÄYTÖN PALVELUKSESSA S2-opettajien koulutuspäivä Tampere 13.2.2010 Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

CEFLING-hanke 2007 - 2009 Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen lingvistinen perusta: toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimuksen yhdistäminen

LÄHTÖKOHTIA (1) Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys ja sen taitotasoasteikot → Yleiset kielitutkinnot → Opetussuunnitelmien perusteet (peruskoulu, lukio, aikuiset)

LÄHTÖKOHTIA (2) Kielitaidon arvioinnin tutkimustraditio ja arviointijärjestelmät mitä kielitaito on millaisista osista se koostuu kielitaidon arvioinnin teoreettiset lähtökohdat ja menetelmät arvioinnin luotettavuus arvioinnin vaikutus arviointijärjestelmien toimivuus

LÄHTÖKOHTIA (3) Toisen kielen oppimisen tutkimus (SLA) mikä ohjaa kielenoppimista (kieli, kognitio, vuorovaikutus) millainen on kielenoppimisen kehityskulku (kaikilla samanlainen tai erilainen, ennustettavuus) mikä vaikuttaa kielenoppimiseen (lähtökohdat, kontekstit, oppijakohtaiset tekijät)

CEFLINGin PÄÄKYSYMYS: Miten toisen tai vieraan kielen taito kehittyy ja miten kehitys voidaan kuvata saavutettuina tasoina?

TUTKIMUSKYSYMYS 1 Mitkä kielellisten piirteiden kimput ovat tyypillisiä eri taitotasoilla? Yksittäisen piirteen esiintyminen muodostaa harvoin selvän jatkumon Merkittävää voi olla sekä piirteen esiintyminen että sen puuttuminen

TUTKIMUSKYSYMYS 2 Ovatko aikuisten ja lasten suoritusten kielelliset piirteet eri taitotasoilla samanlaisia, kun viestinnälliset kirjoitustehtävät ovat samanlaisia? Tämän tiedon pohjalta voidaan arvioida aikuisille suunnatun viitekehyksen ja lapsille ja nuorille suunnattujen opetussuunnitelman perusteiden taitotasojen yhteneväisyyttä.

TUTKIMUSKYSYMYS 3 Millaisia kirjoitustehtäviä on peruskoulun 3.– 9. luokan oppimateriaaleissa? Missä määrin nämä tehtävät ovat verrattavissa viitekehyksessä ja opetussuunnitelmien perusteissa määriteltyihin kirjoittamistehtäviin?

TUTKIMUSKYSYMYS 4a Mihin eritasoisten kirjoitussuoritusten kielellisiin ja kommunikatiivisiin piirteisiin opettajat kiinnittävät huomiota, kun he arvioivat niitä ops:n taitotasojen pohjalta? Miten nämä piirteet ovat yhteydessä samojen suoritusten lingvistiseen ja viestinnälliseen analyysiin?

TUTKIMUSKYSYMYS 4b Mihin eritasoisten kirjoitussuoritusten kielellisiin ja kommunikatiivisiin piirteisiin Yleisten kielitutkintojen koulutetut arvioijat kiinnittävät huomiota, kun he arvioivat niitä viitekehykseen perustuvien YKI-taitotasojen pohjalta? Miten nämä piirteet ovat yhteydessä samojen suoritusten lingvistiseen ja viestinnälliseen analyysiin?

AINEISTO Yleisten kielitutkintojen kirjoitussuorituksia eri tasoilta (aikuiset) Peruskoulun 7.–9. luokan kirjoitussuorituksia 3 erilaista kirjoitustehtävää/henkilö Englanti: L1 suomi tai ruotsi Suomi toisena kielenä: L1 vaihtelee 3-4 arvioijaa/teksti, vähintään 67 % yksimielisyys.

TEHTÄVÄT Epämuodollinen viesti (kaverille, opettajalle, esimiehelle) Muodollinen viesti (viesti verkkokauppaan tms.) Mielipide Nuorilta myös narratiivinen teksti

Suomen kielen aineiston määrä Taso Nuoret Aikuiset Yht. A1 115 113 228 A2 199 103 302 B1 184 126 310 B2 29 108 137 C1 - 117 C2 104 527 671 1198

DEMfad Model (Franceschina et al. 2006) D = Domain = tutkittava ilmiö E = Emergence M = Mastery f = frequency/1000 words a = accuracy d = distribution

TUTKITTUJA ALUEITA TULOKSIA TÄSSÄ: NEGAATIO TAIVUTUS SIJOJEN KÄYTTÖ YLEISTÄMINEN TRANSITIIVIKONSTRUKTIOT TULOKSIA ON MYÖS NÄISTÄ ESIM. GRADUISSSA: VERBIKEJUT NOMINAALILAUSEKKEET OLLA-VERBI SIVULAUSEET TULOSSA MYÖS MUITA

TULOKSIA Esityksessä olleita kuvioita ja taulukoita ei ole tässä, koska ne perustuvat tarkistamattomiin laskelmiin. Tarkempia tuloksia julkaistaan artikkeleissa ja väitöskirjoissa, mutta myös suomenkielisessä kirjassa, joka ilmestyy v. 2011. Seuraavassa vain tulosten yleislinjasta.

Negaatio Tulokset tukevat aiempia kokeellisen tutkimuksen (Honkimäki & Kulta 2006): Virheiden määrä laskee, kun kielitaidon toiminnallinen taso nousee. Apuverbin taivutusvirheitä A-tasolla, pääverbin muodon valinta horjuu vielä B1-tasolla, myöhemminkin satunnaisesti. Tavallisin virhetyyppi on persoonamuodon käyttö pääverbin vartalon sijasta Rakenteen ja verbivartalon muutosten kompleksisuus vähentävät tarkkuutta

TAIVUTUS Eri taivutustyyppeihin kuuluvien i-loppuisten sanojen taivutuksen oppiminen ei näytä olevan yhteydessä taivutustyypin paradigmaan sisältyvien vaihteluiden määrään (=paradigman kompleksisuuteen).

SIJOJEN KÄYTTÖ (YKI-aineisto) S. Mustonen Miten eri tasoilla ilmaistaan 1) spatiaalisuutta (spat – AT, TO, FROM) (menin Kokolaan, tavataan Itäkeskuksessa, Työvälineet löytyvät B-talon pesutuvan eteisestä) 2) abstraktimpia, metaforisia ja (sija)muodoltaan analogisia tiloja ja tapahtumia (circ AT, TO, FROM) (tulee kahvillee, olen kuumeessa, kansa teki poliitikoista pellejä) Paljon tutkimusta fennistiikassa, myös maailmanlaajuisesti/psykologisesti tilan hahmottaminen + kielentäminen, SLA-tutkimus pienestä joukosta (tosin vähän eri funktiot ja L1:n vaikutus keskiössä)  mahd. tehdä hypoteeseja ja testata teorioita

Frekvenssi, tarkkuus, distribuutio S. Mustonen Määrällinen: token + type (frekvenssi + distribuutio / variaation kasvu) kohdekieliset + ei-kohdekieliset ilmaukset (tarkkuus: milloin 80% hallinnassa) Laadullinen: Millaiset ilmaukset vakiintuvat tasoittain? (esim. spat-AT -funktioinen ilmaus hallinnassa ensin paikannimien kanssa) Millainen logiikka oppijoilla on ei-kohdekielisissä ilmauksissa? (esim. ylikäyttö: Olen iloisena tai merkitykseltään läpinäkyvämmän sijan valinta Tulen kotolta *kotoa – kertovat produktiivisuudesta) Millainen distribuutio: vartalosanat ja määritteet (A: Asun lappeenranassa  B: meidän maassamme Afganistanissa  C: taloyhtiössämme on ollut ongelmia lämpöeristeissä), verbien abstraktistuminen ja merkitysten tarkentuminen (esim. olla  viettää, viihtyä, maata, istua) Ei-kohdekielisiä: kun sijavalinta ei ilmaise samaa tilaa tai suuntaa kuin verbi. Ja seuraavaksi kaavioita aikuisten YKI-aineistosta. Kommentteja saa antaa ihan kaikesta, yritän aina väliin sanoa jotain siitä, mitä laadullinen analyysi kertoo pylväistä. Keskeyttäkää, jos vien liikaa aikaa.

Sijojen hallinta: Konkreettisten olosijojen määrä laskee, metaforisten nousee tasolta toiselle. Ero- ja tulosijojen kehitys ei ole yhtä lineaarinen, mutta osin samansuuntainen. Etenkin metaforiset erosijat (circ-FROM) opitaan myöhään. Virheiden määrä vähenee etenkin A2-tasolta B1-tasolle, metaforisissa käytöissä myös B1-tasolta B2-tasolle.

Seuraavaksi… S. Mustonen Miltä nuorten oppijoiden aineisto näyttää näiden kielenkäytön funktioiden osalta? idiomaattisempaa, ei yhtä paljon sääntöjen ja analogian kokeilua? Vielä enemmän analogisuutta? Samanlaiset erot konkreettisten ja abstraktien käyttöjen välillä?

YLEISTÄMINEN (M. Seilonen) Kännykkää pidetään yleensä mukana, koska sitä oikeasti tarvitaan. Sitten kun se varastetaan syntyy kauhea kaaos. 0:sta Olisi hyvä, jos se jätettäisiin kotiin, ja 0 sopisi äidin tai jonkun muun kanssa paikka, jossa nähdään. Jos 0 oikeasti tietää mihin 0 kännykkää pistää, ettei sitä varastettaisi 0 voi sitten ehkä pitää. (B1) Kännyköitä 0 ei saa käyttää koulussa, koska se häiritsee muita ja itseäsi. 0 Ei pysty kuuntelemaa opettajaa samaan aikaan kun 0 pelaa kännykällä. Kun 0 käyttää kännykkää tunnilla 0:lle voi tulla jälki-istuntoa, Jos 0 menee kännykällä nettiin usein niin 0:lle tulee hirveä lasku ja Aiti, isä ottaa 0:lta kännykän pois. (A2)

Monta tapaa yleistää (MS) Jos sen voi tehdä Jos se voidaan tehdä Jos sä voit tehdä sen Jos ihminen/ihmiset voi tehdä sen Minun mielestäni kännykät ei saisi kieltää kouluista. Olen pohtinut, että kännykät saisivat olla äänettömiä, eikä poistettaisi kokonaan. Tunnilla niitä ei näky, mutta ihminen tarvitsee kännykkää, joihinkin tapauksiin. Jotkin ihmiset tapaavat jossain koulun jälkeen, eikä siinä ole haittaa. Vaan mielipiteeni on, että kännykät ei poistettaisi kouluista.

Tuloksia (M. Seilonen) Eri tyyppien esiintymiä kaikilla tasoilla ja kaikissa tehtävissä, mutta selvästi eniten mielipidetehtävässä. Määrä kasvaa taitotasolta toiselle. Me + pass. alussa, varsinainen passiivi myöhemmin, etenkin mielipiteissä. Hallitseva B2-tasolla. Koululaisilla passiivimuotoja paljon alemmilla tasoilla kuin aikuisilla.

TRANSITIIVIKONSTRUKTIOT N. Reiman Ditransitiivi: antaa jotakin jollekin

Tuloksia Määrä kasvaa taitotasolta toiselle, eniten A2-tasolta B1-tasolle. Virheiden määrä vähenee eniten tasojen B1 ja B2 välillä.

Distribuutio Syntaktinen distribuutio = Millaisissa lausetason (lausemaisissa) syntaktisissa ympäristöissä transitiivikonstruktio esiintyy? Muut lausetyyppikonstruktiot: syntaktiset ja modaaliset lausetyypit, pää- ja sivulauseet Infiniittiset rakenteet: infinitiivit, lauseenvastikkeet

Distribuutio: A-taso Liisa: Anteeksi, että niin myöhä maksa lainan. Koska minä oli kolme viikoa Kiinassa. Tuletko meille nounas huomenn . Mina [haluan tehdän Kiinälainen ruoka] ja syömme yhtessä. Kiitos sinun avusta. Maija

Distribuutio: B-taso Moi Timo, Anteeksi, että minä annan sinulle ne rahat vasta nyt. Viimeisillä viikoilla minu[lla oli tosi vähän aikaa tulla sinun luokse ja antaa se rahaa]. Minulla oli niin paljon kokeita mihin minä pitänyt lukea. Milloin sinulla on aika, että me tapaamme? Nyt minulla on paljon aika. Sinä voit soittaa minun kännykkällä, kun sinulla on aika. Sitten [voidaan [mennä pelaamaan jääkiekkoa, jalkapaloa tai tietokonetta]]. Ja illalla sitten baarissa juhlimaan. Mutta paljon kiitoksia viela lainasta. Jos sinä [tarvitset joskus rahaa], sitten kysy vaan minulta. Terveisin Alexi. Että-sivulause ja ditransitiivikonstruktio Possessiivikonstruktio + rinnastus + 1. infinitiivi + transitiivikonstruktio Monimutkaisempi infinitiivirakenne + transitiivikonstruktio Ehtoa ilmaiseva sivulause + transitiivikonstruktio

Distribuutio: C-taso Hei! Olet varmasti odotellut viestiäni siitä Hollannin projektista.Projektin määräaika oli alunperin määrä umpeutua huomenna,mutta toivon, että [voisimme siirtää ajankohtaa], esimerkiksi kaksi viikkoa. Olen pahoillani, etten ole saanut sinulle tietoa tästä aikaisemmin. He [eivät ole saaneet siirrettyä opetusmateriaaliaansa] uuteen järjestelmään. Soitin juuri eilen projektin tiimoilta ystävyyskoulumme rehtorille,herra Solkille, joka pahoitteli tilannetta. Hän toivoi ajankohdan siirtoa muutamalla viikolla. Lupasin herra Solkille tiedustella asiaa sinulta. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että projektin ajankohta siirtyy seuraavaan jaksoon. Voisitko ottaa kantaa tähän asiaan mahdollisimman pian, jotta [voisin lähettää tietoa] eteenpäin Hollantiin? Ystävällisin terveisin projektin vetäjä XX Ns. perustapaus (näitäkin vielä ylimmällä tasolla, joten esim. ilmauksen keskipituus ei kerro konstruktion syntaktisesta kehityksestä kovin paljoa) Että-sivulause objektina, 1. infinitiivi + tr.konstruktio (edelleen aika perustapaus) Että-sivulause, negaatio + ditransitiivikonstruktio Saada tehtyä -konstruktio kielteisenä + tr.konstruktio Relatiivilause + transitiivikonstruktio Infinitiivi + tr.konstruktio (idiomaattinen ”tiedustella asiaa”) Idiomaattinen tr.konstruktio ”tämä tarkoittaa sitä” Kysymyslause, 1. infinitiivi, idiomaattinen ”ottaa kantaa” –transitiivikonstruktio, jotta-sivulause + 1. infinitiivi + transitiivikonstruktio Kaikenlaisia syntaktisia ympäristöjä (ns. perustapaukset, idiomaattiset ilmaukset, infinitiivirakenteet, varioivat lauseasemat jne.) ylimmillä tasoilla!  Variaatio!

Uusi hanke: Topling 2010 – 2013 Toisen kielen oppimisen polut edelleen fokuksessa kirjoittaminen pitkittäistutkimus useita eri ikäryhmiä mukana myös ruotsi

Työ jatkuu…