Virve-vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN HAKEMINEN
Advertisements

KEHITTÄMISHANKKEIDEN OHJAUSMALLI
Ajankohtaista näyttötutkinnoista Miksi tutkinnon perustetta uudistetaan? Minna Bálint
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut auto ja logistiikka
Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Suomen eOppimiskeskus.
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
POLKU-hanke Läpäisyn tehostamisen seminaari Tampere
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Arviointitehtävä •Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia kehittämistarpeita.
Näyttötutkintojärjestelmä Tutkinnot Erilaiset tavat suorittaa tutkinto
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Arviointi M.A.. Arvioinnin määrittelyä Ammattitaidon arviointi on syste- maattista ja suunnitelmallista aineiston keräämistä ja päätöksentekoa.
Tulevaisuuden haasteet näyttötutkintojärjestelmälle Olli Vuorinen kehityspäällikkö.
Näyttökumppanuudella ammattilaisia työelämän tarpeisiin Pirkko Rasi ruokapalvelupäällikkö.
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
TAITAVA KESKI-SUOMI -TUTKIMUS
Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät syysseminaari Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Kuopio Lea Lakio.
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Tampere Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus-seminaari Leena-Maija Talikka Projektipäällikkö Skills Finland ry ” Tulevaisuus on ammattiosaajissa”
Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät ja Ammattiosaamisen toimikunnan toiminta Koulutuskeskus Salpauksessa Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen.
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
AJANKOHTAISTA TUTKINTOTOIMIKUNTIEN TOIMINNASTA Seinäjoki
Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus Työssäoppiminen laajenee - laajeneeko ohjaus ja tuki?!?
Tutkintosuoritusten arviointi
Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö.
Laajennettu työssäoppiminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Itsearviointi Tiivistelmä tuloksista.
JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO PELTOLA 2009 Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet ammatillisen lisäkoulutuksen laatutyössä Yhteishanke Turun kristillinen.
Ohjaa ja kannusta OK–koulutus 2 op Arvioi ja innosta AI–koulutus 2 op
Seminaarin tavoitteet Murmanskissa joulukuu 2010 Mare Rantaniemi ja Natalia Strelskaja Projektipäälliköt.
Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa alkaen Aino Rikkinen.
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n Erikoistumisopintolautakunta1 Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
VIRVE –hanke  Suullinen palaute tuloksista  Tulosten kommunikatiivinen validointi  Lopullinen raportti on suullisen palautteen mukainen.
Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä Ilkka Virtanen Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan.
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
Juhani Kettunen / AMOK / Näyttötutkinnot.
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
Arvioijien valinta ja tutkintosuoritusten arviointi
Kokkolan ammattiopisto
Näyttötutkintojärjestelmä
Oppisopimuskoulutuksen seminaari Rovaniemi Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos.
Työpaikkakouluttajan ABC
Koulutuksen laadun kehittäminen
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen LARK 3 -hanke Sari Mikkola
TAO, Turun Ammattiopistosäätiö
Työpaikkakouluttajan ABC
Innova Länsi-Suomen akk
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen opetushallituksen uudessa organisaatiossa Oppisopimuksen tulevaisuus –seminaari Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus.
Ritva Kareketo kouluttaja
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
VALTIONAVUSTUKSET AIKUISKOULUTUS Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö Opetushallitus.
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus Työssäoppiminen laajenee - laajeneeko ohjaus ja tuki?!?
O PETUSMINISTERIÖ /Jukka Lehtinen / / 1. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kehittäminen Koulutuspoliittisia tavoitteita:
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Dokumentointi kyse on asioiden ”paperille panemisesta” toimintoja on helpompi arvioida, muuttaa ja parantaa työntekijöiden tehtävät ja vastuut tulevat.
Tutkintoja ja tutkinnon osia voi suorittaa myös työtoiminnassa järjestöissä, liikuntaseuroissa, pajoilla ja vankiloissa! Tutkintoja työtoiminnassa opinnollistamisen.
Kehitystyön pohjana toimivan AIPAL- sovelluksen esittely Joonas Pesonen
Tervetuloa Innokylään
Joustavat oppimispolut
Arviointi voi olla luonteeltaan
Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 2017
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun 2018 informaatiotilaisuus Opetushallitus Opetusneuvos Jukka Lehtinen OKM/Ammatillisen koulutuksen.
Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteet
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Esityksen transkriptio:

Virve-vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan Projektipäällikkö Ulla Mäntykangas

Miksi tämä hanke? Opetusministeriö antoi 29. kesäkuuta 2004 Koulutuksen arviointineuvostolle toimeksiannon ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin organisoimiseksi. Kaksivaiheisen arviointihankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2004–2005 arviointikohteena olivat aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen toisessa vaiheen arviointikohteena on ollut aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus. http://www.edev.fi/img/portal/19/Julkaisu_nro_26.pdf?cs=1267624270

Arvioinnin johtopäätöksissä on esitetty mm. seuraavaa: Toimikuntien toiminnan yhdenmukaistamiseen ja johdonmukaistamiseen eri koulutusalojen sisällä ja niiden välillä on kiinnitettävä huomiota. Koulutuksen järjestäjien on syytä yhteistyöllä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Tutkintotoimikuntien edellytyksiä seurata käytännössä tutkinnon suorittamisprosessia on parannettava. Työelämän nopean muutosprosessin näkökulmasta siihen voisi liittyä myös selkeä velvoite. Järjestelmän byrokraattisuutta ja raskautta on syytä vähentää esimerkiksi toimivaltasuhteiden uudelleen määrittelyllä, dokumentaatiotarvetta vähentämällä ja päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Tutkinnon perusteiden kehittämistyön on oltava joustavaa ja nopeammin kuin nyt reagoivaa. Eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä on tehostamisen varaa. Eri osapuolten yhteistyötä ja toistensa ymmärtämistä on lisättävä.

Miksi vertaisarviointi ? Edut ja hyödyt laadunvarmistuksen ja laadun kehittämisen kannalta  (koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ): oman toiminnan arviointi ulkopuolinen näkemys toiminnasta toiminnan laadun varmistaminen kehittämiskohteiden esille tuominen rakentava ja kriittinen palaute kollegoilta toiminnan laadusta hyvien käytäntöjen löytäminen ja niiden levittäminen mahdollisuus saada neuvoja ja kuulla vertaisarvioijien hyvistä käytännöistä mahdollisuus oppia yhdessä vertaisarvioijien kanssa verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä Vertaisarvioinnin tuloksia hyödyntämällä näyttötutkintotoimintaa voidaan kehittää ja näin hyödynsaajana ovat tutkinnon suorittajat.

Kokemukset KAM:ssa on menestyksellisesti toteutettu vertaisarviointia mm. ammattiosaamisen näyttöjen toimintatapojen arvioinnissa => tuo esille kehittämiskohteet ja vahvuudet. Sen avulla voi oppia toisilta. Vertaisarviointi toimii myös jatkuvan parantamisen välineenä.

Mitä vertaisarvioidaan? Vertaisarvioinnin kohteena eri tutkintojen näyttötutkintojen suunnitelmat ja – sopimukset henkilökohtaistamismääräyksen toteutuksen hyvät käytännöt näyttötutkintoon hakeutumisen ja näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa (ei tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista) ammattitaidon arvioinnin ja näyttötutkintotoiminnan hyvät käytännöt arvioitavilla aloilla

Miten vertaisarvioidaan? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioinnin kohteessa. Ulkoisten asiantuntijoiden muodostama vertaisarviointiryhmä kutsutaan arvioimaan toimintojen laatua. Vertaisarvioijat tekevät vierailuja paikan päälle arvioidessaan. Vertaisarvioijat ovat oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa

Menettelyn edellytykset ja tyypilliset piirteet ovat: keskittyminen prosessin osallistujiin ja heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja tarpeisiinsa vertaisarvioijien objektiivisuus ja puolueettomuus kaikkien prosessin osien läpinäkyvyys kaikille osapuolille etukäteen laaditut kaikkia osapuolia sitovat säännöt luottamuksellisuudesta ja tulosten käytöstä vertaisarvioijien (ja näiden edustamien tahojen) ja arvioitavien oppilaitosten välisten eturistiriitojen ja kilpailun välttäminen avoimuus, eettisyys ja rehellisyys molemminpuolisen oppimisen edellytyksenä

Menettelyn edellytykset ja tyypilliset piirteet ovat: tietoisuus kulttuuriseikkojen vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, koulutustarjontaan ja arviointeihin – etenkin kansainvälisiin vertaisarviointeihin kriittisen ja tutkivan otteen edistäminen vertaisarvioijien toiminnassa ja vertaisarvioinnin kohde-organisaatioissa vertaisarvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen siten, että siitä ei tule muodollista ja byrokraattista menettelyä vaan dynaaminen ja kannustava prosessi, josta on hyötyä sekä arvioitavalle että vertaisarvioijille. lähteet: Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opas ammatilliseen peruskoulutukseen - The European Peer Review Manual for initial VET sekä Räkköläinen & Stenvall: Arvioi, opi ja kehity, näyttötoiminnan laadunvarmennusta vertaisarvioinnilla

Vertaisarviointi Käsittää neljä vaihetta: 1. Valmisteluvaihe (itsearviointi, vertaisarviointiryhmät ja heidän kouluttaminen, aikataulutus yms. käytännön järjestelyt) 2. Vertaisarviointikäynti 3. Vertaisarviointiraportti 4. Käytännön kehittämisvaihe

Tulokset Vertaisarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä sekä yhteistyössä eri tutkintotoimikuntien kanssa Hankkeen avulla muodostetut vuorovaikutussuhteet vakiintuvat ja jäävät pysyviksi. Hankkeen aikana muodostuneet ammatilliset verkostot mahdollistavat tietojen vaihdon osallistujien välillä myös tulevaisuudessa. Hyviksi toimintatavoiksi kehitetyt toimintatavat ja -mallit säilytetään ja kokeillaan uusia. Julkisella rahalla tuotetut toimintamallit ovat monistettavissa ja olemme valmiita aktiivisesti toimimaan niiden leviämiseksi ja esittelemiseksi rahoittajan tilaisuuksissa