IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ Joutsenon vastaanottokeskus Elokuu 2012

Kansallinen auttamisjärjestelmä tukenut lähes 90 uhria elokuussa 2012 Pian tämäkin väsyi Yeehen. Hän vei naisen vastaanottokeskukseen, joka soitti poliisin. Poliisi kutsui paikalle virkamiehen, joka puhui ihmiskaupasta ja lupasi yöpaikan. Nyt Yee on auttamisjärjestelmän asiakas ja odottaa oikeudenkäyntiä. Rouva Yee saapui Suomeen toiveikkaana saatuaan lupauksen hyvin palkatusta työstä ravintolassa Vaasan lähiössä. Kotimaahan jäivät iäkkäät vanhemmat, työtön mies ja kolmevuotias poika, jotka ovat täysin riippuvaisia äidin tuloista. Työnantaja oli huolissaan ongelmista suomalaisten kanssa. He eivät pitäneet maahanmuuttajista, joten oli sovittu, ettei rouva Yee lähesty ketään tai yritä puhua kenenkään paikallisen kanssa. Vapaa-aikansa Yee vietti työnantajansa asunnolla. Ulos ei uskaltanut lähteä, koska työnantaja suuttui valtavasti ja sakotti palkasta €50. Työnantaja on Yunanin kotikylässä merkkihenkilö. Samaiselta mieheltä järjestyi edullinen €800 laina rekrytointimaksuun ja matkoihin. Kahden vuoden jälkeen ravintolan asiakasmäärä väheni ja työnantaja muuttui äkäiseksi ja väkivaltaiseksi. Yee teki kaikenlaisia virheitä ja sai niistä rangaistuksia. Lopulta työnantaja kertoi poliisin peruneen oleskeluluvan. Piti lähteä kotimaahan. Oleskelulupa, pankkitili, Kela-kortti ja sosiaaliturvatunnus järjestyivät työnantajan avustuksella. Yee ei puhu kuin äidinkieltään, joten itsenäinen asioiden hoito olisikin ollut mahdotonta. Työnantaja piti itsellään Yeen passin ja pankkikortin asioiden hoidon helpottamiseksi. Työnantaja lähetti Yeen palkoista tunnollisesti €400 kuukaudessa Yeen perheelle elämiseen. Jos rouva Yee tarvitsi jotain itselleen, hän pystyi aina pyytämään työnantajaltaan, kunhan ostos oli välttämätön. Työnantajan mukaan Yee oli yhä velkaa €800. Palkasta ei ollut jäänyt mitään yli, koska osa rahasta kului vuokraan ja Suomen valtiolle piti maksaa kaikenlaisia maksuja. Yee päätti jäädä etsimään työtä Suomesta. Perhe ei pystyisi maksamaan velkaa Kiinassa. Jos velka jäisi maksamatta, syntyisi kaikenlaisia ongelmia. Hän väitti lähtevänsä kotiin, mutta jäikin lentokentälle. Työ oli rankkaa ja päivät pitkät, mutta tähän Yee oli tottunut. Hän oli aina ollut kuuliainen ja ahkera työntekijä ja hyvin elämässään pärjännyt. Nyt hän työskenteli joka päivä 10 tuntia. Iltaisin hän teki kotityöt työnantajansa asunnolla, missä hänellä oli huone. Töitä ei löytynyt ja Yee oli todellisessa pulassa. Rahaa tai ruokaa ei ollut. Hän pääsi avuliaan, mutta hieman pelottavan kiinalaismiehen luo yöksi. Rouva Yee ei ole todellinen henkilö, mutta kirjoitus perustuu useiden auttamisjärjestelmän asiakkaiden tarinaan. Suomi on johtavia maita ihmiskaupan uhrien tukemisessa. Esimerkiksi Hilary Clinton kiitti Suomen ihmiskaupanvastaista työtä 27.6.2012. Kansallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä aloitti toimintansa vuonna 2006. Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta määrittää auttamista. Järjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksessa, Oulun vastaanottokeskus vastaa alaikäisten uhrien auttamisesta. Elokuussa 2012 lähes 70% asiakkaista oli työperäisen ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppiaat ja uhrit voivat olla suomalaisia tai Suomessa erilaisin statuksin oleskelevia ulkomaalaisia. Auttamisjärjestelmään ohjaudutaan pääasiassa poliisin ja muiden viranomaisten toimesta. Asiakkaita tulee järjestelmän tietoisuuteen myös yhteistyöjärjestöjen tai suorien yhteydenottojen kautta. Auttamisjärjestelmä avustaa uhreja yksilöllisesti ympäri Suomea Joutsenon vastaanottokeskuksesta käsin. Järjestelmässä työskentelee kolme henkilöä ja päätökset tekee vastaanottokeskuksen johtaja. Lisäksi päätöksentekoa tukee eri viranomaisista koostuva arviointityöryhmä. Uhrien auttamisen lisäksi järjestelmä tiedottaa ihmiskaupasta ja tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Auttamisjärjestelmä tilastoina Auttamisjärjestelmän asiakkaiden uhriutumistyyppi Joutsenon vastaanottokeskuksen vastuulla on tällä hetkellä 89 ihmiskaupan uhria tai sellaiseksi epäiltyä. Auttamisjärjestelmän piirissä olevien aikuisten uhrien määrä on pysynyt samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, vaikka uusia asiakkaita on otettu auttamisen piiriin. Tämä selittyy sillä, että auttamisjärjestelmästä on vuonna 2012 poistettu 25 henkilöä. Auttamisjärjestelmään on otettu tänä vuonna 40 henkilöä, joista 30 on uhriutunut työperäisesti ja 8 on joutunut pääasiassa seksiperäisen hyväksikäytön kohteeksi Suomessa tai ulkomailla. Sukupuolijakauma on tasainen. Vuonna 2012 järjestelmään otetuista asiakkaista 20 on miehiä.

Kehitystyö ja tulevaisuuden haasteet Auttamisen muodot Ihmiskaupan uhrille voidaan järjestää: Majoitus tai asuminen Rahallinen tuki ja huolenpito: vastaanottoraha tai toimeentulotuki Sosiaali- ja terveyspalveluja Alaikäiselle edustaja Kriisiapua Oikeudellista neuvontaa Tulkki- ja käännöspalveluita Tukihenkilö Vapaaehtoinen paluu Lähtökohtana on uhrilähtöisyys. Järjestelmä tukee uhrien voimaantumista ja luo mahdollisuuden irtautua rikollisten vaikutuspiiristä. Siten se myös tukee viranomaistoimintaa ja rikollisten jäljittämistä. Kehitystyö ja tulevaisuuden haasteet Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminta jatkaa kasvuaan. Tunnettavuuden ja tiedotusvälineiden kiinnostuksen lisääntyessä asiakasmäärän nousu on jatkossakin todennäköistä. Tästä huolimatta moni uhri jää luultavasti tunnistamatta. Joutsenon vastaanottokeskus tekee resurssiensa puitteissa monipuolista yhteistyötä viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Järjestelmän henkilökunta järjestää koulutuksia ja puhuu erilaisissa tilaisuuksissa tietoisuuden kasvattamiseksi. Internetissä tietoa levitetään www.ihmiskauppa.fi sivuston kautta, jonka kehittämisessä Joutsenon vastaanottokeskus on ollut vahvasti mukana. Järjestelmä myös tukee esimerkiksi IOM:n ihmiskaupan vastaista tiedotuskampanjaa. Resurssien kasvattaminen kattavampaan yhteistyöhön ja tiedotukseen olisi kuitenkin tärkeää. Seksiperäisiä ihmiskaupan uhreja on ohjautunut auttamisen piiriin kansainvälisesti tarkastellen suhteellisen vähän. Arvioiden mukaan yleisintä on naisten kuljettaminen prostituoiduiksi Venäjältä ja Baltian maista Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (lähde: poliisi.fi). Myös työperäisiä uhreja jää yhä avun ulkopuolelle ja työsuojelun piirissä tietoisuutta järjestelmästä olisi kasvatettava. Yhteistyötä tutkivien viranomaisten kanssa on kehitetty ja tiivistetty. Auttamisjärjestelmä on lähiaikoina avustanut poliisia ja lähettänyt henkilökuntaa puhumaan uhriksi epäillyille henkilöille aivan poliisitutkinnan alkuvaiheessa. Asianomistajia on näin saatu jäämään maahan asian selvittämiseksi ja tutkinnan käynnistämiseksi. Valmiuskapasiteettia on kasvatettu yhteistyössä muiden vastaanottokeskusten kanssa, jotka pystyvät järjestämään 24 tunnin sisällä uhrille hätäapua omalla lähialueellaan. Uutena hankkeena on tarkoitus lisätä haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien tunnistamista vastaanottokeskuksissa. Tampereen ihmiskauppatuomio Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 29.6.2012 kaksi ravintoloitsijaa pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa ihmiskaupasta, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sekä kirjanpito- ja veropetoksista. Vietnamilaistaustaiset ravintoloitsijat saivat kumpikin kuuden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomat vankeustuomiot. Ravintoloitsijat olivat vuodesta 2006 lähtien värvänneet kymmenen vietnamilaista ravintolatyöntekijää, jotka joutuivat pakkotyöhön pienellä palkalla. Tekijät määrättiin maksamaan uhreille satojen tuhansien eurojen edestä maksamattomia palkkoja korkoineen sekä kymmeniä tuhansia euroja aiheutetusta kärsimyksestä.