Itsehallintataidot “kyky tehdä viisaita valintoja hedelmällisen ja onnellisen elämän saavuttamiseksi”

Itsehallintataidot Mitä me tarkoitamme itsehallinnalla?: Se yhdistää sanat hallinta ja itse. Hallinta käsittää motivaation, suunnittelun, tavoitteiden asettelun, resurssien laskemisen kontrollin, säätelyn jne. tehtävän mukaan. Itsellä on kaksoismerkitys: itse autonomisena toimijana tai johtajana (ei kukaan ulkopuolinen) ja johtamisen kohteena. 1

Itsehallintataidot Mitä tarkoitamme itsehallinnalla?: Teoreettiset juuret löytyvät itsehallintaterapiasta (Kanfer), joka keskittyy potilaiden autonomiaan tukemalla heidän itsesäätelypotentiaaliaan kroonisten sairauksien yhteydessä. Kognitivinen psykologia (esim. Bandura) ja erityisesti toimintateoria (Heckhausen, Gollwitzer) rakentavat teoreettisen ja empiirisen taustan itsehallinnan tärkeille osille (esim. tahto, metatieto, kognitiiviset oppimisstrategiat jne.). 2

Itsehallintataidot Mitä tarkoitamme itsehallinnalla?: Tällä hetkellä ei ole yhtenäistä määritelmää itsehallinnalle ja itsehallintataidoille. Joitakin kohteita voidaan määrittää: strateginen tekniikka tehokkaaseen ja menestyksekkääseen suunnitteluun ja itsesäätelyyn autonomian saavuttaminen (yhteydessä voimaannuttamiseen) integroitu itsetoteutus (yhteydessä identiteettiin) Ehdotamme seuraavaa työmääritelmää: Itsehallintataidot ovat taitoja, joista itse päätämme ja jotka auttavat tietoisuutemme ja meille tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Itsehallintataidot Itsehallinta, yksilölliset taidot ja vuorovaikutustaidot Itsehallintataidot käyttävät toisia taitoja (yksilölliset taidot ja vuorovaikutustaidot) resursseina ja yhdistävät ne strategisella tavalla omien tarpeiden ja tavoitteiden toimintaprosessiin. Itsesäätely, itsekontrolli, ajanhallinta jne. voidaan nähdä itsehallinnan integratiivisina komponentteina. Itsekontrolli vs. itsesäätely 4

Itsehallintataidot Itsehallintataidot ja elinikäinen oppiminen Oppimisen erikoiskontekstissa nykyiset tieteelliset oppimisstategiat limittyvät yleisten oppimistavoitteisiin ja teknisiin näkökohtiin keskittyviin itsehallintataitoihin. Elinikäisessä oppimisessa muut näkökohdat, kuten autonominen itsesäädelty oppiminen yhdistettynä itsetoteutukseen, ovat hyvin tärkeitä. Tietoisuus omista taidoista oppimisprojektin toteuttamisessa ja oppimistavotteen saavuttamisessa johtavat havaittuun itsetehokkuuteen, mikä on elintärkeää oman elinikäisen oppimisen projektin motivaatiolle ja tahdolle. 5

Itsehallintataidot Tärkeitä askeleita itsehallinnalle Itsehallintataidot ovat elintärkeitä aktiviteettien menestyksekkäälle suunnittelulle ja implementoinnille. Jokainen aktivitetti – tiedostaen tai tiedostamatta – perustuu kognitiivisten ja aktiivisten askeleiden sarjaan. motivaation tasapainon säilyttäminen toteutus askel askeleelta työprosessin tehokas suunnittelu resurssien & esteiden laskeminen tavoitteiden asettaminen 6

Erityistä kohderyhmälle: Itsehallintataidot Erityistä kohderyhmälle: Tärkeää tunnistaa ja asettaa omat tavoitteet, jotka ovat realistisia ja johdonmukaisia heidän identiteeteilleen. On tärkeää analysoida resurssit ja esteet, keskittyä tukeviin resursseihin ja olla realistinen esteiden suhteen. Ratkaisu esteiden voittamiselle voi löytyä ryhmäkeskusteluissa.

Itsehallintataidot S M A R T E SMART (Doran, 1981) Kirjain Merkitys Specific/Tarkka M Measurable/Mitattava A Attainable/Saavutettava R Relevant/Oleellinen T Timely/Oikea-aikainen E Evaluate/Arvioi Reevaluate/Arvioi uudelleen Tarkka tavoite auttaa vastaamaan kysymyksiin. Mitattavissa oleva tavoite vastaa ylensä kysymyksiin, kuten: Kuinka paljon? Kuinka monta? Mistä tiedän olevani valmis? Kuinka: kuinka tavoite voidaan saavuttaa? Vaikuttaako tämä tarpeeliselta? Onko nyt oikea aika? Vastaako tämä vaivannäköämme/tarpeitamme? Oletko sinä oikea henkilö? Koska? Mitä voin tehdä kuuden viikon päästä? Mitä voin tehdä tänään? 8

Itsehallintataidot Tarkka tavote vastaa yleensä näihin viiteen kysymykseen: Mitä: Mitä haluan saavuttaa? Miksi: Tarkat syyt, tarkoitus tai hyödyt tavoitteen saavuttaamisesta. Kuka: Kuka on mukana? Missä: Tunnista sijainti. Mikä: Tunnista vaatimukset ja esteet. 9

Itsehallintataidot Huomioita itsehallintataitojen harjoittelusta Kognitiivisen paradigman mukaan itsehallinta keskittyy hyvin paljon analyyttiseen ja itseä havainnoiviin piirteisiin. Ihmiset, jotka ovat impulsiivisia eivätkä tottuneita pohdiskelemaan kaikkea, pitäisi esitellä sille leikkisällä tavalla askel askeleelta ja ryhmätilanteessa. Itsepohdiskelua oppii parhaiten ryhmäkeskusteluissa. Hyvien ja huonojen puolien pohdinta, kuten myös tukevien resurssien ja kriittisten esteiden oppiminen voidaan suorittaa ensimmäisellä askeleella, jos tämä myöhempi “sisäinen” keskustelu ulkoistetaan harjoitukseen, jossa ihmiset asettuvat hyvien ja huonojen puolien rooleihin. Tavoitteiden asettamisen ja tavotteiden saavuttamisen suunnittelun tulisi olla tärkeitä ja saavutettavissa olevia asioita osallistujille. 10

Itsehallintataidot Kun yhdistämme vuorovaikutustaidot, yksilölliset taidot ja itsehallintataidot, voimme saavuttaa tavoitteemme! 11