Mistä neuvottelutilanteessa ja pakkolakipaketissa on nyt kysymys?

Sipilän hallitus tarjoaa tätä: Sairaanako töihin? Pyhäpäivät palkatta? Pitkät lomat pois? Leikataan lomarahoista? Sopiiko jokainen itse oman palvelussuhteensa ehdoista? OAJ on ollut koko ajan valmis neuvottelemaan ja sopimaan asioista!

Ruotsin/Suomen malli Suomeen halutaan tuoda ”Ruotsin malli”, jossa kaikkien palkankorotukset määräytyisivät vientiteollisuuden mukaan. Siinä vientiteollisuudelle sovitaan ensin palkankorotukset. Sen jälkeen kaikki muut alat sopivat omista palkankorotuksistaan, jotka eivät voi olla vientiteollisuutta suurempia. Näin vientiteollisuus määrittelisi myös opetusalan palkankorotukset. Yksityisellä sektorilla jaetaan sekä hyvinä että huonoina aikoina ylimääräisiä bonuksia/ palkankorotuksia. Tätä kutsutaan palkkaliukumaksi ja siitä on kokemuksia jo nyt Suomessakin. Vastaava palkkaliukuma ei synny julkisella puolella. Näin julkisen sektorin, mm. opetusalan, palkat jäävät yksityisestä sektorista entisestään jälkeen. Tämä vaikuttaa jatkossa myös siihen, että julkisen sektorin on yhä vaikeampi kilpailla osaavista työntekijöistä.

Hallituksen tavoitteena on: Muuttaa yksipuolisesti lakeja ja siten ottaa työntekijöiltä pois aiemmin sopimuksin neuvoteltuja etuja. Säätää pakkolakeja, joilla rajoitetaan mahdollisuutta sopia palvelussuhteen ehdoista. Lisätä työllisyyttä heikentämällä työehtoja (mm. pienentämällä palkkoja ja vähentämällä lomia)!

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja seuraavat (2–9) sairauspäivät 80 %:n palkalla Vaikutukset opetusalan ammattilaisiin: Altistumme työssämme monenlaisille pöpöille ja liian usein myös työympäristömme sisäilmaongelmille. Sairastumisen riski nousee. Käytännössä tulisimme siis yhä useammin sairaina töihin?

Yli 30 päivän vuosilomat lyhennettäisiin 30 päivään Vaikutukset opetusalan ammattilaisiin: Kohderyhmänä erityisesti rehtorit, päiväkodinjohtajat ja muut esimiehet, lastentarhanopettajat sekä jotkin ammatillisen koulutuksen opettajaryhmät. Pitkiä lomia tulee vasta 15 palvelusvuoden jälkeen, ja niillä työnantaja on aikanaan ostanut yksityistä sektoria matalammat palkankorotukset. Muut opettajaryhmät eivät suinkaan ole turvassa: vastaavat ratkaisut tullaan tekemään jollain aikavälillä myös muille opettajaryhmille!

Palkoista ja työajoista tulisi nykyistä laajemmin sopia paikallisesti Vaikutukset opetusalan ammattilaisiin: Muutokset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa yksittäinen opettaja joutuu itse sopimaan työnantajan kanssa palkoista ja työajoista. Opettajien on saatava keskittyä ydintehtäväänsä ja ammattijärjestöjen on jatkossakin hoidettava sopiminen myös paikallisesti. Haluaako jokainen meistä neuvotella palkastaan itse?

Hallituksen suunnitelmat tähtäävät sopimusoikeuksien rajaamiseen pakottavalla lainsäädännöllä Vaikutukset opetusalan ammattilaisiin: Tämä uhkaa rikkoa myös kansainvälisesti tunnustettua periaatetta, jonka mukaan laki suojelee lähtökohtaisesti heikompaa osapuolta eli työntekijää. Hallitus haluaa jatkossa suojella työnantajaa työntekijää vastaan. Ajassa on nyt selkeästi työntekijöiden aseman heikentämisen makua. Eläkeikiä nostettiin jo yksipuolisesti, mitä seuraavaksi?

Lisäksi Helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi. Lomarahasta 30 % pois. Arviot pakkolakien taloutta korjaavista vaikutuksista ovat vain arvailuja, tarkat laskelmat puuttuvat. Työnantajamaksut laskevat, käytännössä ne siis leikataan työntekijöiltä ja annetaan työantajille. Työnantajapuolta mitkään leikkaukset eivät kosketa. Hallituksen esitykset ovat suoraan työnantajien tavoitteista!

Pakkolakien vaikutukset bruttopalkkaan, % Lähde Akava

Pakkolakien vaikutukset palkansaajan vuosituloon Lähde Akava

Miksi heikennykset eivät käy OAJ:lle? Suurin periaatteellinen kysymys on sopimusoikeuden rajaaminen; asioista pitää jatkossakin sopia neuvotellen! Ammattijärjestöt on perustettu juuri työntekijän suojaksi ja avuksi: turvaamaan tasavertainen keskustelu- ja neuvotteluasetelma työnantajan kanssa. Ehdotetut ratkaisut murentavat kansalaisoikeuksia ja romuttavat yhteistoiminnan perusteita. Ilman toimenpiteitä jäämme julkisen puolen palkoissa yhä enemmän jälkeen verrattuna yksityiseen sektoriin. Hallituksen toimilla aiotaan rajata OAJ:n mahdollisuuksia neuvotella jäsentensä palkoista. Se ei meille käy!

OAJ kantaa vastuunsa ja haluaa sopia neuvotellen asioista Ostovoimaa on haettava muilla keinoin, koska palkankorotukset ovat maltillisia tulevina vuosina. Työmarkkinaratkaisuun tulee olla kokonaisuus, jolla ostovoiman ja työllisyyden lisäksi turvata työehtoja ja työvoiman ulkopuolella olevien toimeentuloa. Henkilöstön edustajien asema on turvattava paikallisessa sopimisessa, jos paikallista sopimista laajennetaan. Myös irtisanottavien asemaa heidän uudelleen työllistymisensä tai osaamisensa vahvistamiseksi on lisättävä. Työehtojen heikennys ei lisää työllisyyttä!

Mitä nyt? OAJ ei pyri lakkoon! OAJ pyrkii sopimukseen! Syntyessään yhteiskuntasopimuksen on kuitenkin oltava oikeudenmukainen ja sen tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia palkansaajaryhmiä. Pelkkä vientiteollisuus ei pidä yhteiskuntaa pystyssä! Kukaan muu ei puolusta koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaisten asemaa ja etuja kuin me itse!

Jotain pitää tehdä, mihin me itse olemme valmiita?

Olemmeko valmiita tarvittaessa toimimaan?