SAK:N EHDOTUS TYÖMARKKINOIDEN KRIISISOPIMUksekSi 24. SYYSKUUTA 2015

Esitys aiheesta: "SAK:N EHDOTUS TYÖMARKKINOIDEN KRIISISOPIMUksekSi 24. SYYSKUUTA 2015"— Esityksen transkriptio:

1 SAK:N EHDOTUS TYÖMARKKINOIDEN KRIISISOPIMUksekSi 24. SYYSKUUTA 2015

2 Vaikutus yksikkötyö-kustannuksiin
KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN Toimenpide Vaikutus yksikkötyö-kustannuksiin Sovitaan äärimaltillisista palkkaratkaisuista 2017−2018 1,5 % Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen 1,72 % 1,7 % (VM arvio) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille 0,7 % Työeläkejärjestelmän EMU-puskurin käyttäminen 2017—2018 0,3 % Yhteensä 4,2 % 9/16/2018

3 MUUT TYÖMARKKINA-ASIAT
Työlainsäädäntö Paikallinen sopiminen Työttömyysturva Muutosturva ja aikuiskoulutustuki Yritysten vastuu

4 Sovitaan äärimaltillisista palkkaratkaisuista
Vuonna 2017 Tehdään nollaratkaisu. Tekstimuutokset työehtosopimuksiin mahdollisia. Mikäli ei sovita, tekstit ennallaan. Vuonna 2018 Avoin sektori määrittää palkankorotustason. Lisäksi toteutetaan tasa-arvoerä. Palkankorotuksia määrittäessä avoimen sektorin kantokykyä arvioidaan mm. maksettujen osinkojen perusteella. Aiemmin eri sopimusaloilla sovitut ansiokehitysohjelmat toteutetaan

5 Työnantajamaksujen alentaminen
Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen ,72 prosenttiyksikköä Hallituksen esitys. Rahoitustapa sovittava. Vaihtoehtoina mm. valtion rahoitusosuuden lisääminen (säästöjä hyödyntäen tai veronkorotuksilla) tai palkansaajien maksun korottaminen. Toteutetaan 2017. Työantajan työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille Jaetaan kustannukset puoliksi. Asteittain poistetaan maksun porrastus työnantajan palkkasumman mukaan, jotta maksun korotus ei rankaise yrityksiä kasvusta. Tarkoittaa palkansaajamaksuun ylimääräistä 0,83 prosentin korotusta, jolloin molempien maksut olisivat vuonna noin 2 prosenttia (sis. sovitun korotuksen).

6 Työeläkejärjestelmän EMU-puskurin käyttäminen
EMU-puskuria koskevan sopimuksen mukaisesti kahtena vuotena 0,8 prosenttia palkoista (josta työnantajan maksuun -0,4 prosenttiyksikköä). Vuosina 2017−2018 maksu olisi 23,6 prosenttia. Vuonna 2019 maksu olisi 24,4 prosenttia. Neuvotteluissa sovitaan takaisinkerryttämisestä siten, että vuosina 2020−2023 maksu mitoitetaan normaalia maksutasoa korkeammalle tasolle, jolla käytetty määrä varoja suhteessa palkkasummaan kerätään takaisin EMU-puskuriin (24,8 prosenttia). Vastaaviin maksumuutoksiin pyritään julkisissa eläkejärjestelmissä.

7 työlainsäädäntö Esitykset pakottavasta lainsäädännöstä vedetään pois.
Työlainsäädäntömuutokset valmistellaan aidon kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset arvioidaan huolellisesti eikä niitä toteuteta, elleivät ne johda esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Määräaikaisille työsuhteille on edelleen oltava perusteet. Rajoitetaan nollatuntisopimusten käyttöä.

8 Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen osalta järjestelmän kehittämisellä ei puututa sopimusten yleissitovuuteen, ja uudistus toteutetaan työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä ja mahdollisuuksia kehittämällä. Järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen velvoitteiden piirissä kuin järjestäytyneet työnantajat. Parannetaan henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia sekä henkilöstön edustajien osallistumista hallintoon.

9 Työttömyysturva Hallituksen päättämiä työttömyysturvaleikkauksia pienennetään. Säästöt toteutetaan lyhentämällä ja porrastamalla työttömyysturvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Osaa aktiiviajasta ei jatkossa laskettaisi enimmäiskestoon. Jatkossa ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevat uudistukset valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskuria kasvatetaan ja valtio osallistuu lomautuspäivien rahoitukseen alkaen. TVR:n hallintoa uudistetaan uusien maksuosuuksien mukaisesti.

10 Muutosturva ja aikuiskoulutustuki
Vaikeassa työllisyystilanteessa nopeutetaan työttömien työllistymistä lisäämällä palkkatuen määrärahoja ja laajentamalla työttömien omaehtoista koulutusta. Aikuiskoulutustukea ei leikata. Luovutaan yritysten koulutusvähennyksestä ja muiden yhteisöjen koulutuskorvauksesta

11 Yritysten vastuu Kriisisopimuksen aikana yrityksiltä edellytetään äärimaltillisuutta ylimmän johdon palkitsemisessa ja osingoissa. Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehtäessä avoimen sektorin palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella. Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyksiä, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja. Tuottavuuden kehittämistä jatketaan yhteistyössä liittojen ja henkilöstön kanssa. Harmaan talouden torjuntaa jatketaan.

12 Vaikutus ostovoimaan Ostovoimavaikutukset
vuonna 2016: noin –0,7 prosenttia vuonna 2017: -1,2 prosentin ja +0,3 prosentin välillä (riippuen siitä, miten työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan) eli kahdessa vuodessa ostovoima pienenee yhteensä 0,4−1,9 prosenttia. Laskelmissa on otettu huomioon vain SAK:n esityksen sisältämät toimenpiteet. Ostovoimaan vaikuttavat näiden lisäksi muun muassa hallituksen veropäätökset, inflaatio ja muut maksujen muutokset. Paketti kohtelee kaikkia palkansaajia yhdenvertaisesti toisin kuin Sipilän hallituksen esitys. Hallituksen esityksen ostovoimaleikkaus vaihtelee työvuoroista riippuen välillä 0−10 prosenttia. Keskimääräinen leikkaus ostovoimaan olisi noin 2,8 prosenttia.