Kilpailukykysopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 klo 0.45 Maria Löfgren, johtaja, työelämäasiat.

Esitys aiheesta: "Kilpailukykysopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 klo 0.45 Maria Löfgren, johtaja, työelämäasiat."— Esityksen transkriptio:

1 Kilpailukykysopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 klo 0.45 Maria Löfgren, johtaja, työelämäasiat

2 Sopimuksen tarkoitus 1. Parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä 2. Lisätä talouskasvua 3. Luoda uusia työpaikkoja 4. Yhdessä valtiovallan toimien kanssa kasvattaa kaikkien palkansaajien ostovoimaa seuraavien vuosien aikana. Sopimus tukee samalla julkisten talouden sopeuttamispaineiden ratkaisemista ilman uusia veronkorotuksia.

3 Sopimuksessa edellytetään Hallitus vetää pois ns. pakkolakipaketin. Helatorstain ja loppiaisen muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaus sekä pitkien vuosilomien lyhentäminen Hallitus peruu hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Hallitus ei toteuta paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia muutoin kuin kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla. Ne valmistellaan kolmikantaisesti. Lisäksi työsopimuslain määräaikaisuuden perusteita koskevaa lakiesitystä muutetaan niin, että poikkeusmahdollisuus sallitaan vain pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja vammaisten kohdalla.

4 Sopimuksen sisältö Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen Sosiaalivakuutusmaksut Rakenteelliset muutokset Muutosturva ja työterveyshuolto Paikallinen sopiminen Suomen malli Muut hallitukselle esitettävät toimet Alakohtaiset neuvottelut ja sopimusten kattavuus

5 Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen

6 Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena ovat sopimuksen 4 kohdassa sovitut rakenteelliset muutokset ja 6 kohdassa mainitut mahdolliset paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset.

7 Sosiaalivakuutus- maksut Työeläke-, työttömyys- ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti.

8 Työeläkevakuutusmaksut Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021 Työntekijän keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajan (myös julkinen sektori) keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä Työeläkevakuutusmaksun siirto: Vuosi 20170,2 %-yksikköä Vuosi 20180,2 %-yksikköä Vuosi 20190,4 %-yksikköä Vuosi 20200,4 %-yksikköä Yhteensä1,2 %-yksikköä Vaikutus yksikkötyökustannuksiin 0,98 %

9 Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016. Työnantajalta palkansaajalle Vuosi 20170,45 %-yksikköä Vuosi 2018 0,40 %-yksikkö Yhteensä 0,85 %-yksikköä Vaikutus yksikkötyökustannuksiin 0, 69 %

10 Hallinnolliset asiat Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muutos tulee voimaan vuoden 2019 alusta/hallintoneuvosto ja vuoden 2020 alusta/hallitus Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä puolet valitaan työnantajien ja puolet palkansaajia edustavien keskeisten keskusjärjestöjen ehdotuksesta vuoden 2018 alusta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen ehdotuksesta valituista jäsenistä.

11 Maksuvalmius Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärä nostetaan 7 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Osapuolet sopivat suhdannepuskurin tarkoituksenmukaisesta, nykyistä suuremmasta tasosta keväällä 2019. Työttömyysvakuutusrahaston lainajärjestelyille annetaan valtion takaus ilman vastavakuutta ja takausmaksua. Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasaukseen käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2016-2017.

12 Sosiaaliturvamaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään Vuonna 2017 0,94 %-yksikköä Vuonna 20181,00 %-yksikköä Vuonna 20191,04 %-yksikköä Vuonna 20200,58 %-yksikköä (pysyvästi tälle tasolle) Alennus rahoitetaan kilpailukykysopimuksesta julkiselle sektorille tulevilla säästöillä. Huomioon on otettu työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen verovähennyksen vaikutus. Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä.

13 Rakenteelliset muutokset

14 Työajan pidentäminen Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esim. kokonaisina päivinä. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti. Pidennys tulee voimaan 1.1.2017, ellei muuta alakohtaisesti sovita.

15 Julkisen sektorin määräaikainen lomarahaleikkaus Tarkoitetaan seuraavia työnantajatahoja: Valtio, kunta, kirkko, Kela, Keva ja Suomen Pankki Lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta vuosina 2017-2019 (ensimmäisen kerran kesällä 2017). Tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan alakohtaisesti.

16 Muutosturva 1/2 Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen pakkolakipaketissa olevia muutosturvaesityksiä muutetaan seuraavasti: Koulutuskorvaus Soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää Laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan Koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä palkkaa Tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi- ja hankinta määrätään viranomaisen tehtäväksi Osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä

17 Muutosturva 2/2 Laiminlyöntitilanteissa oikeus vahingonkorvaukseen Palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi Työterveyshuolto Tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä

18 Paikallinen sopiminen

19 Työ- ja virkaehtosopimukset Työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Sopimusalojen tarpeet ja edellytykset Neuvotellaan ainakin näistä asioista: 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen. 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

20 Lainsäädäntömuutokset Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan. Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

21 Muut hallitukselle esitettävät muut toimet

22 Aikuiskoulutustuki Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen Perusosaa alennetaan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Voimaantulo v. 2017

23 Määräaikaisuudet Palkansaajat edellyttävät, että määräaikaisia työsopimuksia koskevaa lakiehdotusta muutetaan: Perusteista voidaan poiketa palkattaessa pitkäaikaistyötön, osatyökykyinen tai vammainen

24 Alakohtaiset neuvottelut ja sopimusten kattavuus

25 Alakohtaiset neuvottelut ja kattavuus Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta. Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.