Jokaisen kasvu osallisuuteen – millaiset yhteisöt sen mahdollistavat? Ira Custódio, 16.4.2018

Lähtökohtia pohdinnalle Osallisuus mihin tai mistä? Yhteisöt Toiminta Päätöksenteko Resurssit Muutoksen mahdollisuus

Lähtökohta pohdinnalle Osallisuus tapahtuu (tai ei tapahdu) yksilön ja yhteisön suhteessa Lapsi Yhteisö(t) Osallisuuden aikaan saaminen tai edistäminen = sekä yksilön että yhteisön muutoksen ja kasvun tukeminen.

Osallisuus yksilön ja yhteisöjen suhteena Osallisuus pienyhteisöissä (perhe, koulu, kaveripiiri) luo edellytykset yhteiskunnalliseen osallisuuteen kasvamiselle (kunta, Suomi, maailma). Osallisuuteen kasvamisen elementtejä ovat lapsen/nuoren tiedot, taidot + kokemus hyväksytyksi tulemisesta, arvostuksesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta.

Esteitä ja kynnyksiä Edustuksellisuuden ylikorostuminen toimintatavoissa JA tietynlaisen taustan omaavien lasten ja nuorten yliedustus edustuksellisissa rakenteissa Syrjintä (ennakkoluulojen ja syrjinnän pelko; ei uskallusta tulla mukaan ja/tai olla aktiivinen ja näkyvä) Taloudellinen eriarvoisuus (ei mahdollisuutta olla mukana samoissa tiloissa ja tekemisessä kuin muut; huono-osaisuuden ”periytyminen”) Alueellinen eriarvoisuus (ei mahdollisuutta olla mukana samoissa tiloissa ja tekemisessä kuin muut) Kaikki eivät saavuta osallistumisvalmiuksia; riittämätön tuki (puuttuvat tiedot ja taidot; vieras kulttuuri; vähäiset viestintätaidot tai yhteistyötaidot; kieli; huono itsetunto; uskalluksen puute; kokemus aiemman osallistumisen turhuudesta)

Millaisia askeleita tarvitaan Asettakaa tavoitteeksi, että 1) jokainen lapsi saa riittävät tiedot, taidot ja innostuksen osallistua ja vaikuttaa eri yhteisöissä ja 2) jokainen lapsi kokee osallisuutta. Tunnistakaa moninaiset lapset ja lapsiryhmät. Hyödyntäkää tietoa heidän elinolosuhteistaan ja osallisuuden (tai sen puutteen) kokemuksista. Toimikaa syrjintää vastaan, tehkää tiloista, toiminnasta ja yhteisöistä kaikille turvallisia. Tarkastelkaa nykytilaa ja toimintatapoja: Keiden lasten ja nuorten kasvua osallisuuteen tuetaan ja ketkä jäävät paitsioon? Ketkä lapset ja nuoret osallistuvat (eri yhteisöissä) ja ketkä eivät? Nimetkää tekemisen tarpeet: tarvitaanko jotain uutta / jonkin olemassa olevan muokkaamista / jonkin olemassa olevan laajentamista / osaamisen lisäämistä / muuta, mitä? Hyödyntäkää tässä työssä myös lasten kokemuksia ja käsityksiä siitä, mitä osallisuus on ja miten se toteutuu.

Lisätietoja: Ira Custódio Suomen UNICEF ry ira.custodio@unicef.fi p. 050 591 8525 Twitter: @CustodioIra © Suomen UNICEF ry 3/2018 Kuvat ©UNICEF/Hanna-Kaisa Hämäläinen