Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö

Esitys aiheesta: "Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 Tyttö- ja poikaryhmien perusrakenne
Kohderyhmänä 8-9-luokkalaiset. Ryhmässä on n. 10 nuorta. Kesto 2 – vuotta. Nuorelle valinnaisaine. Ryhmä kokoontuu koulun lähellä sijaitsevan nuorisotalon tiloissa kerran viikossa klo Nuorille tarjotaan aina aamupala, joka syödään yhdessä. Nuoret osallistuvat ryhmäkertojen suunnitteluun. Ryhmiä täydennetään vain syksyisin kun osa nuorista on päättänyt peruskoulunsa edellisenä keväänä. Ryhmää ohjaa yhdessä kaksi tai kolme aikuista – yksi opettaja, yksi nuorisotyöntekijä. Kolmantena ohjaajana tarvittaessa kuraattori, koulupsykologi tai hankkeen kouluttaja. Myönteisen tunnistaminen ideologia tärkeää eli tutustutaan, tunnistetaan ja tuetaan!

3 Kaikki käy koulua -toimintamallissa tuetaan:
nuorten koulunkäyntiä ja pyritään muuttamaan suhdetta kouluun positiivisemmaksi (kouluviihtyvyyden lisääntyminen) nuorten vertaisryhmää toimimaan turvallisena yhteisönä, jossa opitaan sosiaalisia taitoja. nuorten itsetuntoa ja kasvua omaksi itsekseen. nuorta murrosiän kriiseistä selviytymisessä. nuorta luottamaan aikuisiin ja opetetaan hakemaan apua tarvittaessa. Pyritään antamaan nuorelle toivoa tulevaisuudesta! TAVOITTEENA ON, ETTÄ NUORET SAAVAT PÄÄTTÖTODISTUKSEN JA PÄÄSEVÄT HALUAMIINSA JATKO-OPINTOIHIN!

4 Nuoriso-ohjaajan näkökulmia Serafiina Minerva, Kettutien nuoriso, Herttoniemen nuorisotyöyksikkö
Ryhmän ohjaajana oleminen syventää yhteyttä nuorisotalolla käyviin nuoriin. Se avaa väylän kohdata myös nuorisotalotoiminnan ulkopuolelle jääviä nuoria. Yhteistyö koulun kanssa on hedelmällistä. Moniammatillinen ohjaajuus antaa nuorille paremman mahdollisuuden saada sen, mitä he ryhmältä tarvitsevat.

5 Ryhmämallin vaikutuksia koulun näkökulmasta Ilppo Kivivuori, virka-apulaisrehtori, Hiidenkiven peruskoulu, hankkeen ohjausryhmien jäsen vuodesta 2010 Ryhmien edut verrattuna yksilöllisen oppilashuollon työmuotoihin: etuja pitkäkestoisuus, säännöllisyys, oppilaiden ryhmäprosessien hyödyntäminen, vertaistuki ja myönteinen tunnistaminen. Ryhmät osana inklusiivista kouluyhteisöä – erottaako muusta kouluyhteisöstä vai auttaako osallistumaan siihen Ryhmien vipuvaikutus koulun uudistumiseen ja ammatilliseen verkostoitumiseen.

6 Kaikki käy koulua -toimintamallin arviointitutkimus: tuloksia
Anu Gretschel, FT, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto Lähtökohta: kaikki tykkäävät, vaikutuksia ollut vaikea todentaa Kehittävä tutkimusote: toiminnan laatu ja sen mahdollistavat tekijät sekä kehittämistarpeet Nuorten haastattelut (21) + ohjaajien, kehittämisryhmän ja virastojen johdon keskustelut Nuorten kokemuksia vaikutuksista: pärjäämiskyky, ovi ja satama Ohjaajat: suhtautuminen nuoriin muuttunut Vaikutusta ryhmiin ja niiden väleihin, kouluyhteisöön, asuinalueelle ja yhteiskuntaan Onnistunut toimintamalli!

7 Ehdotus arvioinnin kärjiksi tulevaisuudessa
Noora Hästbacka, VTM, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Tulosten pohjalta voidaan kehittää arviointia jatkossa: mitä tekijöitä tulee seurata ja tarkastella? Nuorten kokemukset ryhmätoiminnasta - ryhmäprosessin laadun seuranta ja onnistumisen edellytykset Nuorten kokemukset vaikutuksista koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Ohjaajien kokemukset vaikutuksista ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen Ohjaajien ja ohjaus- ja kehittämisryhmien arvio monihallintokuntaisen yhteistyön onnistumisesta Saavutettavuuden arviointi – keille ryhmää esitellään ja tarjotaan?

8 Lisätietoja Kaikki käy koulua –hankkeen kehittämisryhmän jäseniltä:
Kouluttaja Paula Määttä, / Suunnittelija Päivi Anunti, / Rehtori Katriina Aaltio, / Virka-apulaisrehtori Ilppo Kivivuori, / Katso myös: