Marja-Kristiina Lerkkanen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Advertisements

Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Oppiminen ja oppimisvaikeudet
Oppimisen pelejä alakouluun
OPETUSSUUNNITELMA KOULUKOHTAINEN
A Esi - ja alkuopetus Outi Tiainen
Matematiikan oppiminen.
Ensimmäiselle luokalle Paattisten kouluun syksyllä 2010.
Kielellinen erityisvaikeus SLI
A-englanti Oppilaat: -Yhteensä ( ), noin 6 % ikäluokasta poikaa, tyttöä -Kolme neljästä teki läksyjä alle puoli tuntia -Kouluarvosanojen.
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSSUUNNITELMA
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
- Sanna, Sini ja Liisamaija.  Dysleksia ( 10 %, 2%)  Neurologinen  Vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa  Heikko oikeinkirjoitus-
Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi Teemafoorumi Höyrypanimo, Kotka Metallialan osaamiskartoitus Riitta.
Suomi-koulujen opettajat suomenopettajina
Isä mummu pappa veli sisko vaari äiti isä isoisä täti mummi isä veli eno Lapsi nauttii yhteisistä lukuhetkistä Lukuhetkien aikana lapsi oppii tärkeitä.
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
Tutustumispäivä  8.30 aamukahvi  8.35 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.50 ekaluokkalaisten arkea, 1a:n opettaja Sofia Jääskeläinen.
Isä mummu pappa veli sisko vaari äiti isä isoisä täti mummi isä veli eno Miten aktiivinen lukuharrastus syntyy? Aktiiviseen lukuharrastukseen kuuluvat.
OPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Mervi Palva.
University of Helsinki3/29/2015 Erilaisuus kasvatuksessa Comenius-projektin tutkimuksien esittelyseminaari Professori Kirsi Tirri Käytännöllisen.
OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä.
LUOLA-PROJEKTI LOPPUESITTELY AgC224.2
Venäjän alkeiden opetus
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS Seminaarin koulu Ojoisten Lastentalo
Kouluinfo Renkomäen koulu
Luola-projekti. ”Luola-projekti toteuttaa lapsille suunnatun Lukutaitoa arvioivan pelin, jonka tarkoituksena on mitata lukemisen perusteiden edellyttämiä.
Lukiolaisten tekstitaidoista Rantala, Jukka – van den Berg, Marko LUKIOLAISTEN HISTORIAN TEKSTITAIDOT ARVIOITAVINA. Kasvatus 44 (4), 394–407. Tutkimuksessa.
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
Opettaja oppilaan oppimisen tukena Opi ja onnistu esteettä Eija Häyrynen erityisopettaja, KT.
Tervetuloa Kuparivuoren kouluun TUTUSTUMISPÄIVÄ
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
Kurkimäen koulun vanhempainilta
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
sanallisen arvioinnin todistuspohjat:
ALAKOULUN OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS
Arviointi Hyökkälän koulussa lv
Kieli itseilmaisun välineenä
Kokemuksia inkluusio- opetuksesta Laajasalon peruskoulussa
3.c
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Hermolle-koulutus: suomen kielen ja kirjallisuuden opetus (25 op)
Englanti 8. lk LV – 2017.
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Tervetuloa vanhempainiltaan!
LUETUNYMMÄRTÄMISEN TEORIAA JA HARJOITUKSIA
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Kielen kehityksen avainkohdat
VSOP= vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus Länsi-Puijon malli
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Kielitietoisuus.
STARTTILUOKKA LUKIPULMIEN KUNTOUTTAJANA
Kieli ja lukeminen alkuopetuksessa
Arviointi Vsop-opetuksessa
Oma kieli-opiskelukieli
Esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytänteet ja oppimisen tuen portaat
Lukutaito ja syrjäytyminen
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Asiakasraati Lapsen vasu
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma
Yhdessä opettaen -PIENTEN LASTEN KOULU TERVETULOA KOULUTUKSEEN!
Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Kielellinen erityisvaikeus
Lukutaidon merkitys – opettajan näkökulma Tampereen yläkoulusta
Esityksen transkriptio:

Marja-Kristiina Lerkkanen Lukutaidon oppimista tukevat tekijät Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Marja-Kristiina Lerkkanen

Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Kielellinen tietoisuus Lauseet ja taivutukset Sanavarasto Tavut, sanat, lauseet Esikielelliset Lapsi ja vanhemmat arjen tilanteissa Lukutaito Puheen ja kielen kehitys Kielenkäyttö Kirjaintuntemus Tilannetieto Kokemukset kirjoitetusta kielestä Marja-Kristiina Lerkkanen

Lukutaidon eri osa-alueiden parhaat ennustajat aikaisemmissa tutkimuksissa Kielellinen kehitys Dekoodaus ja sanan lukeminen Kielellinen tietoisuus Kirjaintuntemus Sujuvuus Nimeämisnopeus Kielellinen kehitys Luetun ymmärtäminen Kuullun ymmärtäminen Päättelytaidot Metakognitiiviset taidot Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Tutkimustehtävät Miten lukutaito kehittyy 1.-2. luokilla? Missä määrin eri komponentit ennustavat lukutaidon kehitystä 1. ja 2. luokan aikana? Mitkä tekijät ovat yhteydessä lukutaidon kehitykseen 1. luokan aikana? Marja-Kristiina Lerkkanen

Tutkimukseen osallistuivat 114 ensimmäisen luokan oppilasta (61 poikaa, 53 tyttöä) neljä keskisuomalaista koulua kuusi luokkaa opettajineen Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Tutkimuksen eteneminen Ensimmäinen kouluviikko Lokakuun alku Joulukuun alku Tammikuun loppu Maaliskuun alku Joulukuun alku Maaliskuun loppu Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Foneeminen tietoisuus Foneeminen tietoisuus Foneeminen tietoisuus Alkumittaukset 1. lk 1. lk 1. lk Marja-Kristiina Lerkkanen 1. lk 1. lk 2. lk 2. lk

Valmiuksien arviointi Kirjainten nimeäminen Kirjainten kirjoittaminen Sanojen lukeminen Käsitteet Kuullun ymmärtäminen Visuaalis-motoriset taidot Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Oppimisen seuranta Sanojen lukeminen Toistava luetun ymmärtäminen Arvioiva ja päättelevä lukeminen Foneeminen tietoisuus Sanelukirjoitus Tuottava kirjoittaminen Motivaatio, työskentelytaidot Marja-Kristiina Lerkkanen

Lukutaito kehittyi yksilöllisesti 1. luokalla lukutaidon erot kaventuivat nopeasti ja lähes kaikki oppivat peruslukutaidon 1. lk aikana. 2. luokan alussa ryhmien eroissa korostui sujuvuus ja lopussa luetun ymmärtämisen taidot. Tunnistettiin kolme laadullisesti erilaista lukutaidon ryhmää: heikot, tekniset ja kompetentit lukijat. Ryhmien koostumuksessa tapahtui kuitenkin jatkuvasti muutoksia erityisesti 1. luokalla. 2. luokalla lukutaidon suhteellinen taso oli melko pysyvä paitsi heikkojen lukijoiden ryhmässä. Lukutaidon kehityksessä korostuivat yksilölliset kehityspolut: tunnistettiin 7 tyypillistä oppimispolkua. Marja-Kristiina Lerkkanen

Mikä ennusti sanojen lukemisen ja lukemisen sujuvuuden edistymistä? Kirjaintuntemus ennusti sanojen/lauseiden lukemisen taitoa vain 1.lk alussa. Varhainen lukutaito ennusti lukemisen sujuvuutta 2. lk alussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti sanojen/lauseiden lukemista 1. luokalla ja sujuvuutta 2. lk alussa. Visuaalis-motoriset taidot ennustivat sanojen/lauseiden lukemista 1.lk jouluna. Marja-Kristiina Lerkkanen

Mikä ennusti luetun ymmärtämisen edistymistä? Varhainen lukutaito ennusti luetun ymmärtämistä vain 1. lk alussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti tunnistavaa luetun ymmärtämistä 1. lk alussa ja lopussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti arvioivaa ja päättelevää lukemista sekä 1. että 2. luokalla. Marja-Kristiina Lerkkanen

Foneeminen tietoisuus tuki lukutaito Foneeminen tietoisuus ja lukutaito kehittyivät vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa ensimmäisen kouluvuoden aikana. Koulun alkaessa lukutaito ennusti foneemisen tietoisuuden kehitystä. Kouluvuoden lopussa foneeminen tietoisuus ennusti lukutaidon tasoa siten, että hyvillä lukijoilla oli myös hyvä foneemisen tietoisuus. Marja-Kristiina Lerkkanen

Lukemisen ja kirjoittaminen suhde Luku- ja kirjoitustaidon kehitys muodostivat vastavuoroisen kehän ensimmäisen luokan aikana. Lukutaito ja oikeinkirjoitus ennustivat toinen toistensa kehitystä ensimmäisen luokan tammikuulle asti, mutta sen jälkeen lukutaito ennusti oikeinkirjoitustaidon kehitystä. Tuottavan kirjoittamisen taito, joka on työmuistin ja toiminnan ohjauksen kannalta vaativa prosessi, ennusti lukutaidon kehitystä ensimmäisen luokan aikana. Marja-Kristiina Lerkkanen

Työskentelytavat ja lukutaito Vanhempien usko ja luottamus lapsen kykyihin lisäsi lapsen tehtäväsuuntautuneisuutta, joka taas nopeutti lukutaidon oppimista. Nopea edistyminen lukutaidossa lisäsi lasten tehtäväsuuntautuneisuutta, joka vaikutti puolestaan vanhempien uskomuksiin. Työskentelytapojen vaikutus koulutaitojen kehitykseen oli kuitenkin selvästi voimakkaampi kuin päinvastoin. Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Johtopäätöksiä Esi- ja alkuopetuksen tulee muodostaa yhdessä jatkumo lasten kielen kehityksen ja lukutaidon tukemiseksi. Koulutulokkaiden kirjaintuntemus ja lukutaito antaa viitteitä vain aivan lukemaan opettelun alkuvaiheeseen. Koulutulokkaiden kielellinen kehitys ja erityisesti kuullun ymmärtäminen sen sijaan kantaa lukutaitoa pidemmälle. Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Johtopäätöksiä Foneemisista harjoitteista on paras hyöty lukemaan opettelun yhteydessä. Lukutaitoa ja kirjoitustaitoa tulisi opettaa vastavuoroisesti ensimmäisen luokan aikana, koska ne alkuvaiheessa myös tukevat toisiaan. Tuottavan kirjoittamisen tehtäviä tulisi olla runsaasti, koska ne tukevat myös lukutaitoa, erityisesti luetun ymmärtämistä. Työskentelytaitojen ohjaamiseen tulee kiinnittää entistä tarkemmin huomiot jo esiopetusvaiheessa. Marja-Kristiina Lerkkanen

Marja-Kristiina Lerkkanen Johtopäätöksiä Lukutaidon yksilöllistä kehitystä tulee seurata ja arvioida intensiivisesti erityisesti 1. luokalla. Lukemaan opetuksen eriyttämistä ja lasten ryhmitystä tulee tarkistaa usein ja samalla pyrkiä opetusresurssien joustavaan käyttöön esim. rinnakkaisluokkien kesken. Lukemaan opetuksessa tulee tasapainottaa sanojen lukemisen ja luetun ymmärtämisen opettelu siten, että lukemaan opetukseen sisältyy paitsi kirjainten ja äänteiden opettelua niin myös runsaasti erilaisten tekstien käsittelyä. Luetun ymmärtämisen moninaisiin taitoihin tulee kiinnittää huomiota heti lukemaan opettamisen alusta lähtien, mutta erityisesti 2. luokalla. Marja-Kristiina Lerkkanen

kirjoitetusta kielestä Kielellinen kehitys Kokemukset kirjoitetusta kielestä Kielellinen kehitys Sanatason harjoituksia Tekstitason harjoituksia Lausetietoisuudesta Kuullun ja luetun ymmärtämisestä Tuottavasta kirjoittamisesta Kirjaintuntemuksesta Äännetietoisuudesta Kirjain-äännevastaavuudesta Dekoodauksesta Tavun ja sanan lukemisesta Kirjoittamisesta Sanavarastosta Merkitykselliset kontekstit Motivaatio Työskentelytaidot Marja-Kristiina Lerkkanen