A Esi - ja alkuopetus Outi Tiainen

Esitys aiheesta: "A Esi - ja alkuopetus Outi Tiainen"— Esityksen transkriptio:

1 407029 A Esi - ja alkuopetus Outi Tiainen
Sisältö: Keskeiset alkuopetuksen käsitteet Opetussuunnitelma: ikäkauteen liittyvät opetuksen lähtökohdat ja menetelmät Teoriaa ja käytäntöä lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisesta Teoriaa ja käytäntöä alkuopetuksen opetusmenetelmistä Kodin ja koulun yhteistyö Copyright Outi Tiainen

2 Luennot ja harjoitukset
Outi Tiainen Alkuopetus 2op Luennot, yhdeksän luentokertaa Jokaisella pienryhmällä kaksi pienryhmäharjoituskertaa KAIKKI PIENRYHMÄHARJOITUKSET PIDETÄÄN OULUN NORMAALIKOULUN PERUSASTEELLA (0-6 LUOKAT) LUOKKA 1-2 Äppö- solussa /Outi Tiainen Copyright Outi Tiainen

3 Oppimateriaali ja arviointi
Teokset opinto-oppaassa: kurssikirjat Brotherus & Hytönen & Krokfors (2002) Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka Järvinen, H. (1986) Lukemaan puheen perusteella Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Stakes Oppaita 56 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (2011) Opetushallitus Lu Copyright Outi Tiainen

4 Tenttikirjallisuus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004), soveltuvin osin (1-2 vuosiluokat) Saloranta, O (toim.)(2002) Ensimmäiset kouluvuodet (Äidinkieli s ) Högström,B & Saloranta, O (2001) Esiopetus tavoitteellisen oppimisen alkuna ( Kieli ja vuorovaikutus s ) TENTTI HELMIKUUSSA joka arvioidaan 0-5 Luennot ja kirjallisuus jokaisesta kokonaisuudesta Copyright Outi Tiainen

5 Luentojen sisällöstä Lukemaan oppiminen ja opettaminen
1. Luku- ja kirjoitustaito 2. Luku- ja kirjoitustaidon kehityksestä 3. Lukemaan opettaminen 4. Peruslukutaidon opettamisesta 5. Kirjoitustaidon opettamisesta 6. Luku- ja kirjoitustaidon seuranta, arviointi Copyright Outi Tiainen

6 Luku- ja kirjoitustaidon määritelmä
Määritelmät vaihdelleet eri aikakausina Yleensä puhumme lukutaidosta Luku- ja kirjoitustaito Englanninkielinen literacy-käsite Lukutaitoa voidaan tarkastella - peruslukutaidon - toimivan lukutaito - kriittisen lukutaidon näkökulmista Copyright Outi Tiainen

7 Peruslukutaito peruslukutaito koostuu teknisestä lukemisen taidosta (kirjaintuntemus, kielellinen tietoisuus ja äänteiden yhdistämisen taito, kielleinen tietoisuus) sekä tekstin ymmärtämisen taidosta (luetun ymmärtäminen ja päättely ja kuullun ymmärtämisen taidot) taitava lukija hallitsee molemmat yllä kuvatut taidot puutteellinen lukutaito, lukijalla voi olla puute joko teknisessä lukutaidossa (dyslektikot), tai luetunymmärtämisessä (hyperlektikot), tai molemmissa osa-alueissa Copyright Outi Tiainen

8 Kirjoittaminen Ajatusten viestimistä kirjoitetussa muodossa
Lukuisten taitojen hallintaa ja yhdistämistä Kirjoittaminen on prosessi, joka sisältää suunnittelun itse kirjoittamisen kirjoitetun tekstin tarkastelun Kirjoittamisprosessia säätelevät henkilön omat metakognitiiviset taidot ja tiedot ja oman toiminnan ohjaus Copyright Outi Tiainen

9 Kirjoitustaidon yksinkertainen malli: LAPSILLA
The Simple View of Writing (Beringer et al, 2002) Malli tarkastelee kirjoitustaidon muodostumisen alkeita joita ovat: - tekniset kirjoittamisen taidot kirjainmerkkien tuottaminen käsin kirjoittamalla, sanojen oikeinkirjoitus - teknisen tuottamisen taidot  tekstin sujuvuus ja rakenne - Aloittelijankin kirjoittamista ohjaavat kirjoittamisprosessiin liittyvät itsesäätelymekanismit kuten kirjoittamisen tavoite, suunnittelu ja seuranta Copyright Outi Tiainen

10 Luku- ja kirjoitustaidon kehitys
Opettajan hyvä tietää ja tunnistaa luku-ja kirjoitustaidon kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Näin opettaja tunnistaa oppilaidensa lukutaidon kehitysvaiheen ja osaa seurata sitä ja tukea oppilaan edistymistä Yleisimmin käytettyjä luku- ja kirjoitustaidon kehitysteorioita ovat kolmivaiheinen malli, Frith (1985) ja Ehri (1987,1989) luku ja kirj. taidon vaihekuvaukset Copyright Outi Tiainen

11 Kolmivaiheinen malli (frith, u. 1985)
1. lapsen visuaaliset havainnot ympäristön kirjoitetusta kielestä ja taito tunnistaa sanoja vain niiden tyypillisissä yhteyksissä ja kokosanahahmoina tai logoina Logografinen vaihe (Barbie, Coca Cola tms.) 2. Lapsi oppii nyt erottamaan sanoista yksittäisiä äänteitä ja hyödyntämään kirjain- äännevastaavuuden periaatetta tai hän osaa lukea sanoja  Alfabeettinen vaihe 3. Vähitellen lapsi käyttää hyväkseen sekä kokosanan tunnistamista ja äänteiden yhdistämistä lukiessaan ja näin tunnistaa sanoa yhä nopeammin  Ortografinen vaihe Copyright Outi Tiainen

12 Luku- ja kirjoitustaidon vaihekuvakuset (ehri. l. 1987, 1989)
Ehrin mukaan lukutaito edellyttää kirjaintuntemusta ja kirjan-äännevastaavuuden osaamista Kirjainmuotojen ja kirjainten nimien tuntemus auttaa lasta prosessoimaan kirjoitettua kieltä ja havaitsemaan kirjain-äännevastaavuuksia sanojen kirjoitusasussa ja ääntämisessä Viisivaiheisen mallin tasot perustuvat siihen kuinka lapsi lukiessaan ymmärtää ja käyttää kirjoitetun kielen järjestelmää hyväksi Copyright Outi Tiainen

13 Ehri; viisivaiheinen malli
Luku- ja kirjoitustaidon kehitys Esi- ja alfabeettinen vaihe: lapsi alkaa kiinnostua kirjoitetusta kielestä ja tunnistaa ympäristönsä sanoista kirjainmuotoja ja kirjainten nimiä Osittais-alfabeettinen vaihe: alkaa kun lapsi käyttää joitakin kirjain-äännevastaavuuksia tunnistaessaan sanoja Alfabeettinen vaihe: lukeminen perustuu nyt täysin kirjain-äännevastaavuuden käyttöön ts. Lapsi lukee sanoja äänteitä yhdistämällä = DEKOODAUS Copyright Outi Tiainen

14 Ehrin viisivaiheinen malli…
Vahvistumisen vaiheessa dekoodaus nopeutuu, lapsi hahmottaa sanoja myös niiden osien (kuten tavujen) perusteella Lisäksi lapsi oppii muistamaan usein toistuvat sanat kokonaisina sanahahmoina Sanojen tunnistaminen myös nopeutuu Automatisoitumisen vaiheessa lukutaito kehittyy yhä sujuvammaksi ja lapsi käyttää osaamiaan lukemisen tekniikoita joustavasti tarpeen mukaan Copyright Outi Tiainen

15 Luku- ja kirjoitustaidon kehittymisestä
Molemmissa malleissa luku- ja kirjoitustaito etenee tasolta toiselle harjoituksen myötä Eri kehitysvaiheiden piirteitä esiintyy lasten toiminnassa siirtymävaiheessa myös päällekkäin Luku- ja kirjoitustaito eivät etene välttämättä samaan tahtiin, toinen voi kulkea toisen edellä Luku- ja kirjoitustaitojen alkuvaiheiden kehitys tukevat vahvasti toisiaan Koululuokassa eri tasoilla olevia oppilaita, eriyttäminen Copyright Outi Tiainen

16 Tarkastellut teoriat englannin kielen kontekstista
Lukemaan oppiminen on jossain määrin kielisidonnaista, kielen ortografia on tuolloin merkittävä tekijä vertailtaessa lukutaidon kehityksen aikataulua eri kielissä Suomen kieli on erittäin säännönmukainen kieli, foneettisuus, vrt. engl.kieli Päälinjat luku- ja kirjoitustaidon kehittymisessä ovat meillä Suomessa samanlaiset kuin muualla! Suurin ero siinä, että suomalaiset lapset saavuttavat mekaanisen lukutaidon erittäin nopeassa tahdissa Copyright Outi Tiainen

17 Lukemaan oppimisen jatkumo esiopetuksesta kouluun
Luku-ja kirjoitustaidon valmiudet kuuluvat esiopetuksessa laajaan sisältöalueeseen, Kieli ja vuorovaikutus Sen tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat emergent literacy –käsitteeseen Emergent literacy –käsitteeseen suomen kielessä liitetään sukeutuva lukutaito, lukemistietoisuus ja tekstitaidot edellä mainittujen lähtökohtana on lapsen aktiivinen sanojen ja tekstien tutkiminen kielellisesti rikkaassa ympäristössä vuorovaikutuksessa taitavimpien lasten ja aikuisten kanssa Copyright Outi Tiainen

18 Jatkumo esiopetuksesta alkuopetukseen
Viime vuosina esiopetuksessa on harjoitettu yhä enemmän kielellistä tietoisuutta, opetettu kirjaimia, äänteitä, arvioitu lasten edistymistä Tietoinen toimintatapa esikoulussa on vaikuttanut siihen, että noin kolmasosa osaa lukea kouluun tullessaan ja suurimmalla osalla on kirjaintuntemus hyvällä tasolla Osa lapsista ei osoita aktiivista kiinnostusta kirjainten oppimisessa Esiopetuksessa keskeistä kielen ja vuorovaikutuksen osalta on lasten mielenkiinnon kohteisiin vastaaminen Alkuopetuksen tavoite on opettaa kaikki lukemaan ja kirjoittamaa sekä työskennellä luku- ja kirjoitustaidon eri osa-alueiden hallintaa kehittäen Copyright Outi Tiainen

19 Luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä
Luku- ja kirjoitustaidon perusta luodaan lapsen kielen kehityksen varhaisina vuosina Kielellinen kehitys ja kielellinen taitavuus ovat yhteydessä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen Lasten kokemukset kirjoitetusta kielestä ovat erilaisia (lapsen kiinnostus, kodin lukuympäristö) Kirjaintuntemus Kielellinen tietoisuus, erit. fonologinen tietoisuus Motivaatio, halu harjoitella Copyright Outi Tiainen

20 Kielellinen tietoisuus
Lapsi kiinnittää jo varhain huomioita puheeseen, sen merkitykseen ja kielenkäyttötapoihin Kielellinen tietoisuus kehittyy kokonaisvaltaisesta kielen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden havaitsemista varhaisessa vaiheessa (3-4v.) kielellinen tietoisuus on kykyä erottaa kielestä esim. sanojen rytmejä, loppusointuja ja riimejä Myöhemmin kehittyy herkkyys havaita puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys Huomio kiinnittyy kielen merkityksestä yhä enemmän muotoon ja rakenteisiin ja siihen että puheen voi jakaa osiin (sanat, tavut, äänteet) Copyright Outi Tiainen

21 Kielellinen tietoisuus
Kehittyneimmillään kielellinen tietoisuus on taitoa ymmärtää kirjoitetun kielen fonologista rakennetta ts. erotella sanoista yksittäisiä äänteitä, foneemeja Kirjain –äänne-vastaavuuden oivaltaminen ja taito analysoida sanan osia ovat keskeisiä taitoja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kannalta suomen kielessä Lapsi oppii myös vähitellen tuntemaan käsitteet lause, sana, tavu, kirjain, äänne ja toimimaan niillä joustavasti Copyright Outi Tiainen

22 Kielellinen tietoisuus jaetaan seuraavasti:
1. fonologinen, 2. morfologinen, 3. semanttinen 4. syntaktinen, 5. pragmaattinen tietoisuus Fonologinen tietoisuus Lapsella taito hahmottaa sanojen äännerakenne sekä erotella ja yhdistellä äänteitä Lapsi leikkii sanoilla, keksii itse riimipareja (höynpölyäkin), tunnistaa kuulemistaan sanoista alkuäänteitä, kokoaa sanaa äänteitä yhdistelemällä, kirjoittaessaan tarkastelee sanaa kuuntelemalla tarkkaan sanan ääntöä (aa-mu), huomaa itse tekemänsä virheen/väärän äänteen ja korjaa sen lukiessaan tai kirjoittaessaan Copyright Outi Tiainen

23 Kielellinen tietoisuus, jatkuu
2. morfologinen tietoisuus Sanatietoisuus eli tietoisuus siitä, kuinka sanat rakentuvat ja taipuvat Lapsi ymmärtää että sanan pituus ei liity asian/esineen konkreettiin pituuteen, esim. juna on kulkuneuvona pidempi kuin pakettiauto, mutta kuultuna ja kirjoitettuna juna –sana on lyhyempi, yhdyssanat, sanan pysyvyys Copyright Outi Tiainen

24 Kielellinen tietoisuus
3. semanttinen tietoisuus Sanojen merkityksen ymmärtäminen eli kyky luokitella ja määritellä sanoja Lapsi ymmärtää vitsejä, ymmärtää sanojen kaksoismerkityksiä (aasinsilta, tiskaaja oli aivan rätti), ymmärtää kielikuvia (rohkea rokan syö, kaunis kuin kukka) Copyright Outi Tiainen

25 Kielellinen tietoisuus
4. syntaktinen tietoisuus Lausetietoisuus, eli miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi ja teksteiksi Lapsi osaa muotoilla lauseita, lukiessaan ääneen hän osaa rytmittää oikein ts. tauottaa ja pysähtyä lukemaansa Lapsi huomaa korjata sanajärjestyksen tai lisätä puuttuvan sanan Copyright Outi Tiainen

26 Kielellinen tietoisuus
5. Pragmaattinen tietoisuus Tietoisuus kielen käyttötehtävistä Lapsi käyttää ja ymmärtää kieltä: Osaa pyytää, vaatia, käskeä, kutsua, osoittaa kielen avulla tunnetiloja, kertoa asioita, tarinoita tai vitsejä, kuvailla, selittää, perustella, määritellä ja luokitella oppimisen kohteena olevia asioita ja ilmiöitä Copyright Outi Tiainen

27 Kielellinen tietoisuus tukee lukemaan oppimista
Kielellisen tietoisuuden harjoittelu on tuloksellista, kun se on lapsesta kiinnostavaa Lapsen motivaatio keskeisessä asemassa (foneeminen tietoisuus ja lukutaito vaativat paljon harj.) Lapsikeskeiset työtavat, lapsille merkitykselliset asiat Merkityksellisyys: harjoittelu lähtee lapsen tarpeista, kokemusmaailmasta Leikinomainen konteksti Kielellistä tietoisuutta, foneemista tietoisuutta ja lukutaitoa harjoitellaan leikin ja pelien, yhteydessä Copyright Outi Tiainen

28 Kielellisen tietoisuuden, foneemisen tietoisuuden harjoittaminen
Vuorovaikutteisuus, yhteistoiminta toisten lasten kanssa (tutkiminen, uteliaisuus) Leikit, pelit, tekstit Yksilölliset tarpeet Suomessa on alettu yhä tietoisemmin tukea lasten kielellisen tietoisuuden kehitystä, jatkumo kouluun Saavutetaan hyvä alku lukutaidon oppimiselle, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy Copyright Outi Tiainen

29 Kielellisen tietoisuuden harjoituksia
Koska fonologinen tietoisuus on yhteydessä lukemaan oppimiseen, ovat kiel.tiet.harj. keskittyneet fonologisten taitojen harj. Tyypillisiä harjoitteita ovat riimit, lorut, sanan kokoaminen kuulluista tavuista, loppuäänteen lisäämine/poisto/erottaminen, sanojen jakaminen tavuiksi, sanojen äänteiden analysointi, sanan kokaminenäänteillä Myös muut kielellisen tietoisuuden oas-alueet rakentavat perustaa hyvälle luku-ja kirjoitustaidolle-> monipuolisuus Keskeistä on tarkkavaisuuden suuntaaminen kielen osiin ja rakenteisiin Copyright Outi Tiainen

30 Esimerkkejä kielellisen tietoisuuden leikeistä ja harjoituksista
Kokosanahahmojen tunnistaminen; lapset kiinnittävät sanalappuja luokkaan oikeille paikoille (sakset, ikkuna, taulu, tietokone…) Sanojen auditiivinen ja visuaalinen tunnistaminen (lasten nimilappujen käyttö sanojen tunnistamisess) Lyhyet sanat/pitkät sanat (kyykkyyn- ylös – leikki) Yhdyssanat; sanalappuja on piilotettu luokkaan, pareittain etsitään sanoille pareja. Kaikki löydetyt sanat kootaan taululle ja luetaan yhdessä Rakennetaan kauppa, varasto, eri osastoineen, kirjoitetaan nimilaput myytävistä tuotteista Copyright Outi Tiainen

31 Tavujen, kirjainten ja äänteiden tarkastelu
Eteneminen sanoista kohti pienempiä sana osia Tavujen tarkastelu: tavurytmi, taputtaen, tömistys Tavujen yhdistäminen sanaksi; mikä sana muodostuu tavuista ke sä, au rin ko kirjainhissi; jossa lisätään/vaihdetaan kirjain tavun alkuun tai loppuun ja saadaan uusi tavu Tavuleikkejä: tavuketjussa jatka sanaketjua keksimällä uusi sana edellisen sanan viieisellä tavulla esim. ma-to, to-mu, mu-sa, sa- na, na-ru.. Tavupelit; muistipeli, domino, bingo Copyright Outi Tiainen

32 Kirjainten tarkastelu (fonolog. Teit.)
Alkukirjaimen nimeäminen; lasten nimet, kalenteri Kirjainmuotojen tunnistaminen; etsitään jotain tiettyä kirjainta sanalapuista, yhteisestä tekstistä Lasten nimikorttien järjestäminen alkukirjainten mukaan Kirjainmuotojen harjoittelu; taikataikina, muovailuvaha, liikuntatunnilla, sormivärit, taikakynät, suureen kokoon Aakkoslaulut, kirjainlorut Copyright Outi Tiainen

33 Äänteiden tarkastelu Alkuäänne- loppuäänne
Etsitään tietyllä äänteellä alkavia sanoja esim. kuvasta, luokasta, tekstistä Laiva on lastattu; laiva on lastattu tietyllä alkuäänteellä, pussissa on esineitä niitä arvataan alkuäänteen perusteella, tavaroiden ryhmittely alkuäänteen perusteella Äänteen keston kuuleminen; saari- Sari, tuli-tuuli Salakielileikki; alkuäänne korvataan toisella äänteellä: dinä distun dattialla, minä mistun mattialla… Äänteen yhdistäminen kirjainmuotoon; kirjainmuotojen tutkiminen, kirjainkortit/muovikirjaimet Copyright Outi Tiainen

34 Lauseiden tarkastelu Sanojen erottaminen lauseesta, lasketaan kuullun lauseen sanamäärä Lauseen hahmottaminen; kirjoitetaan lasten nähden suurelle paperille lause. Lause analysoidaan, leikataan sanoiksi, sanat järjestetään uudelleen lauseeksi, vaihdellaan sanojen paikkaa, järkevä/ei järkevä lause Lauseen muokkaaminen; lisätään lauseeseen uusi sanakortti kerrallaan, miten lause muuttuu? Lauseen täydentäminen Lauseen sanat menneet sekaisin; merirosvon lokikirjan sanat oikeaan järjestykseen Copyright Outi Tiainen

35 Motivaatio, osana luku- ja kirjoitustaidon kehitystä
Erilaiset oppijat; käsitys itsestä, työskentelytavat, mieltymykset kohtaavat Motivaation osatekijät: minäkuva, työskentelytavat, mieltymykset Minäkuva: millainen kuva itsestä oppijana, uskomukset omasta suoriutumisesta Copyright Outi Tiainen

36 Motivaatio osana luku- ja kirjoitustaidon kehitystä
Työskentelytavat: suoritusstrategiat näkyvät oppilaan tavassa toimia ja ajatella kohdatessaan haasteita Tehtäväsuuntautuneisuus, tehtävää välttävä toimintatapa Opettajan palaute, lapsen aktiivisuus hakea palautetta mieltymykset eli arvostus/kiinnostus, Oppimistilanteisiin sitoutuminen vaatii sekä uskoa omiin kykyihin että opittavan asian kokemista mielekkäänä Copyright Outi Tiainen

37 Vanhemmat, perhe osana lukutaidon kehitystä
Toimintamallit, palaute, rohkaisu, ohjaus <- perhevuorovaikutus Vanhempien usko lapsen menestykseen tukee lapsen tehtäväsuuntautuneisuutta Epävarmuus ruokkii tehtävien teon välttelyä (Aunola et al. 2002) Myös lapsen tehtäväorientaatio, koulussa vahvistettu ja opittu, vaikuttaa vanhempien ajattelutapaan  ruokkii vanhempien uskoa lapsen kykyyn ja menestymiseen (opettajan rooli) Copyright Outi Tiainen

38 Opettaja tukee oppilaan motivaatiota
Opettajalla suuri merkitys motivaation ylläpitäjänä ja herättäjänä Tilanne jossa lapsella on lukemisen ongelmia: Oppimista tukevia toimenpiteitä Missä heikosti motivoitunut lapsi on onnistunut? Onnistumisen esille tuominen sekä lapselle että vanhemmille Opettajan tulee yhdessä miettiä lapsen kanssa miten ongelmakohdissa voi toimia ja miten niistä voi selvitä Copyright Outi Tiainen

39 Opettaja tukee oppimisen ongelmatilanteissa
Lapselle tulee asettaa optimaaliset haasteet Vältetään liian vaikeita tai helppoja tehtäviä Mielihyvä osaamisesta auttaa ponnistelemaan ja vahvistaa myönteistä oppijaminäkuvaa ja tehtäväsuuntautunutta käyttäytymistä L.Vygotsgy: tarjotaan kullekin oppilaalle hänen kykyihinsä nähden optimaalisia haasteita Sosiaalinen vuorovaikutus luokkatovereiden kanssa Yhdessä tekeminen Copyright Outi Tiainen

40 Opettajan toiminta oppimisen ongelmatilanteessa
opettajan palaute ongelmatilanteessa henkilökohtaisesti huomioivaa, yksilöityä, kannustavaa ja realistista Ohjauksella ja palautteella voidaan suunnata lapsen huomio suoriutumisen kannalta oleellisiin asioihin, tekoihin -> hallinnantunne haasteen edessä Pieniä konkreettisia tavoitteita saavuttamalla lapsi vähitellen oppii ymmärtämään omaa oppimisprosessiaan ja harjoittelun merkitystä lukemaan oppimisessa Copyright Outi Tiainen

41 Työskentelytapojen ohjaaminen
Opettajan palaute, pienikin onnistuminen vahvistaa oppilaan hallinnantunnetta Hallinnantunteen synnyttyä lapselle tulee käsitys, että hän voi vaikuttaa oppimistuloksiinsa, voi onnistua ja jaksaa ponnistella Opettajan tulee valmistaa oppilasta pitkäjänteiseen harjoitteluun ja auttaa ymmärtämään että uuden asian oppiminen, lukemaan oppiminen, vie aikaa Copyright Outi Tiainen

42 Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeudet
Lukivaikeus; lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus Varhaisia kielen kehityksen ongelmia Alussa lukemisen ongelmat liittyvät kirjain- äänne vastaavuuksien muodostamiseen, dekoodaus eli äänteiden yhdistämisen vaikeuteen, äänteiden kestoerojen havaitsemiseen, tavurajan löytämiseen ja lukemisen epätarkkuuteen Myöhemmin tulevat lukemisen hitaus, pysähtely ja luetunymmärtämisen vaikeudet Copyright Outi Tiainen

43 riskitekijöitä jotka ennakoivat mahdollisia lukemaan opp.vaikeuksia
Opettaja seuraa arvioi kielellistä kehitystä jotta voi suunnitella varhaisen tuen 1. puheen tuottaminen Esimerkkejä arvioitavista taidoista, sanojen äännerakenteen yksinkertaistuminen (traktori- rattori), äänteen paikan vaihtuminen (orava- ovara), samankaltaisten sanojen sekoittuminen (saari-baari), sanojen taivuttaminen, lauserakenteiden hallinta, lauseiden pituus ja monipuolisuus, vuorottelu keskustelutilanteissa Copyright Outi Tiainen

44 Mahdollisia riskitekijöitä
2. Kielellinen ymmärtäminen Sanavaraston laajuus ja monipuolisuus, moniosaisten ohjeiden ymmärtäminen, kysymysten ymmärtäminen, tarinoiden ymmärtäminen, päättelytehtävistä suoriutuminen, johtopäätösten tekeminen, suhde ja paikkakäsitteiden ymmärtäminen, asiayhteyden hyödyntäminen, tapahtumien ja asioiden yhdistäminen loogisesti Copyright Outi Tiainen

45 Mahdollisia riskitekijöitä
3. Kielellinen muisti ja nopea sarjallinen nimeäminen Ohjeiden muistaminen, oikean sanan hakeminen muistista, laulun sanojen ja lorujen oppiminen, kielellisten sarjojen muistaminen ja mieleen palauttaminen (esim.viikonpäivät) Puheen sujuvuus ja ilmausten tarkkuus 4. Fonologinen tietoisuus Riimittely, tavurytmi, alkuäänteen tunnistaminen, kirjain-äännevastaavuuden hallinta Ahonen,T.,Siiskonen,T.&Aro,T.(2001)Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Copyright Outi Tiainen

46 Lukemaan opettaminen Lähestymistapoja lukutaidon opettamiseen, ei menetelmiä Kypsymisen teoria, kehityksen teoria, sukeutumisen teoria ja sosiokulttuurinen teoria Kypsymisen teoria 1900-luvun alkupuolisko Biologisen kypsymisen kautta saavutettu tietty älykkyysikä mahdollistaa lukemaan oppimisen Älykkyystestit, lapsella ei tietoa asiasta ennen koulua Copyright Outi Tiainen

47 Lukemaan opettaminen Kehityksen teoria kyseenalaisti kypsymisteorian
Voidaanko lapsen kehitykselliseen valmiuteen vaikuttaa Lukemisen valmiuksien antaminen (1966) Vankat tehtävät esikoulussa 1. luokalla painotettiin samaan tahtiin etenevää opettajajohtoista opetusta Drilliharjoitukset Copyright Outi Tiainen

48 Lukemaan opettaminen Sukeutumisen teoria
Luku- ja kirjoitustaito kehittyy lapsen muun kehityksen kanssa -lapsi aktiivinen toimija, kehitys prosessi havaittiin perheen ja ympäristön merkitys lukukokemusten antajina Kielellisesti rikkaita ympäristöjä ja kieleen pohjautuvia opetussuunnitelmia Copyright Outi Tiainen

49 Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen
Sosiokulttuurinen teoria korostaa yhteisöllisyyttä oppimisessa Luku- ja kirjoitustaito ovat osa sosialisaatioprosessia jonka avulla lapsi oppii ymm. todellisuutta ja sen merkityksiä Kulttuurisen pääoma laatu ja määrä riippuvat lapsen kirjallisesta kulttuuriympäristöstä ja tekstikokemuksista Copyright Outi Tiainen

50 Lukemaan opettamisen alkeismenetelmiä
Synteettiset ja analyyttiset menetelmät Synteettinen menetelmä rakentuu suomen kielen rakenteen ja lapsen kielenkehityksen pohjalta Analyyttinen tarkastelee kieltä kokonaisvaltaisesti, kielen suuremmista osista alkaen Sekamenelmät Opettajan ammattitaitoa on menetelmien hallinta Itselle sopiva ja perusteltu tapa opettaa lukemaan Copyright Outi Tiainen