Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Molekyylien sidokset Juha Taskinen

Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Kemia, luento1 lisämateriaalia

Alkuaine, yhdiste vai seos?

Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset

6. Energia ja olomuodot.

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.

Kemiallinen sitoutuminen

Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa

HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.

Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava

Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa

HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.

KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.

1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?

2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.

Opettaja opettaa persoonallisuudellaan- vai opettaako?

Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.

Niittaus Lopetus.

Sp2-HYBRIDISAATIO.

MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:

SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,

IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset

1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.

Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.

Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä

Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä

Kovalenttinen sidos ja metallisidos

Kemialliset yhdisteet

Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä

4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria

2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.

Määritä steariinihapon sulamispiste

Rakennekaavoja.

 määritetään atomien tai molekyylien massoja

2.1 VAHVAT SIDOKSET.

Kovalenttinen sidos ja metallisidos

Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot

Kiteiset ja amorfiset aineet

STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ

Reaktio 3 Reaktiot ja energia

Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat

II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.

Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset

Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.

Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit

Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet

Jaksollinen järjestelmä

Kemialliset sidokset Metallisidos

Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,

Elinympäristömme alkuaineita

Millainen on kemian mikromaailma

Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet

Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.

Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet

Muutokset atomin elektronirakenteessa

Kertauskirja kpl 2, 3, 4.

Lämpö ja infrapunasäteily

3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).

Esityksen transkriptio:

Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet Poolittominen molekyylien välille syntyvät voimat ovat dispersiovoimia.Tällaisilla yhdisteilla alhaiset sulamis- ja kiehimispisteet. Poolisten molekyylien välillä dipoli-dipoli – tai vetysidoksia.Tällaisilla yhdisteilla korkeat sulamis- ja kiehumispisteet. 1.10.2012 Tunti 11

Sulamis ja kiehumispisteistä 1.10.2012 Tunti 11

Kemiallisten sidosten vertailua Sidostyypin arviointi ioniluonteen avulla Graafisesti Yhdisteen ioniluonnetta kuvataan alkuaineiden elektronegatiivisuuserolla, joka saadaan laskemalla taulukkokirjassa esitettyjen elektronegatiivisuusarvojen erotus. Raja eri sidostyyppien välillä ei ole terävä, vaan elektronegatiivisuuseron kasvaessa sidos muuttuu poolittomasta kovalenttisesta pooliseksi ja edelleen ionisidokseksi.Kun erotus on n. 1.7 , ioniluonne tulee hallitsevaksi. 1.10.2012 Tunti 11

Sidoksista Sidos sidosenergian avulla Sidosten vertailu Sidosenergialla tarkoitetaan sitä energiamäärää, joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia. Yleisesti atomien väliset sidokset ovat aina vahvempia kuin molekyylien välille muodostuvat sidokset. Ioniyhdisteiden sidoksen vahvuuteen vaikuttaa sidoksen muodastavien ionien koko ja varaus.Mitä isompia ionit ovat ja mitä pienempi varaus niillä on, sitä heikompi on ionien välinen sidos.Ionisidosten vahvuutta voidaan arvioida sulamispisteen avulla. Esim. NaCl:n sulamispiste on 800 astetta Celsiusta , mutta CaO:n 2600 astetta Celsiusta. Selitys: Natriumionin koko on 95 pm , joka on lähes sama kuin kalsiumionin 97 pm. Kuitenkin kalsiumionin varaus on +2 . Lisäksi oksidi-ionin koko on 120 pm ja kloridi-ionin 181 pm eli calsiumoksidissa ionit ovat lähempänä toisiaan ja ionisidos on vahvempi. Kovalenttisten sidosten vahvuuden vertailu tehdään sidosenergioiden avulla(taulukkokirja) 1.10.2012 Tunti 11

Sidoksista 1.10.2012 Tunti 11

Kovalenttisen sidoksen pituus Kovalenttisen sidoksen pituudella tarkoitetaan sitoutuneiden atomien keskimääräistä etäisyyttä toisistaan. Mitä enemmän atomeilla yhteisiä elektronipareja sitä lyhyempi sidos on.Tämä selittyy sillä, että useamapi yhteinen elektronipari sitoo atomiytimet lähemmäs toisiaan ja sidos lyhenee . 1.10.2012 Tunti 11

Hilarakenteista 1.10.2012 Tunti 11