Elinympäristömme alkuaineita

Esitys aiheesta: "Elinympäristömme alkuaineita"— Esityksen transkriptio:

1 Elinympäristömme alkuaineita
Luonnossa esiintyy vain muutamia puhtaita alkuaineita. Maa ja kallioperästä voidaan löytää jalometalleja (kupari Cu , kulta Au, platina Pt) ja lisäksi radioaktiivisia alkuaineita (Radon Rn). Tuliperäisiltä alueelta voidaan löytää rikkiä S. Mikä on ilmakehän koostumus ? Typpeä N2 n. 79 % Happea O2 N. 21 % Vettä H2O Hiilidioksidia CO2 Jalokaasuja Vetyä H2 hyvin pieniä määriä Maapallon ilmakehään on ihminen toiminnallaan aiheuttanut muutoksia,otsonikerroksen oheneminen ja kasvihuoneilmiön voimistuminen Tunti 3

2 Vesi esiintyy kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä(s), nesteenä(l) ja kaasuna(g). Maapallon pinta-alasta 75 % on vettä.Kasvien ja eläinten massasta % on vettä, ihmisen ruumiinpainosta 60 % vettä Kiinteä olomuoto:Kiinteällä aineella on aina tietty muoto, jossa aineen rakenneyksiköt ovat pakkautuneet tiiviisti lähelle toisiaan. Rakenneyksiköt ovat kiinni toisissaan vahvoilla kemiallisilla sidoksilla. Nesteessä aineen rakenneyksiköt pystyvät liikkumaan vapaammin.Rakenneyksiköiden väliset kemialliset sidokset ovat heikompia kuin kiinteissä aineissa Tunti 3

3 Olomuodoista Huoneenlämmössä kaasuina esiintyvien aineiden rakenneyksiköiden väliset sidokset ovat erittäin heikkoja.Kaasut leviävät eli diffuntoituvat kaikkialle ympäristöön. Olomuodon muutoksiin liittyvät energian muutokset Lämpöä sitova eli endoterminen reaktio: Kiinteän aineen sulaminen ja nesteen muuttuminen kaasuksi Lämpöä vapauttava eli eksoterminen reaktio: Kaasun tiivistyminen nesteeksi ja nesteen jähmettyminen kiinteäksi Tunti 3

4 Olomuodon muutoksista
Sublimoituminen: Kiinteä → Kaasu Härmistyminen : Kaasu→ Kiinteä Sulaminen : Kiinteä→ Neste Jähmettyminen : Neste → Kiinteä Höyrystyminen : Neste → Kaasu Tiivistyminen : Kaasu→ Neste Kaasumaisessa vedessä vesimolekyylit ovat toisistaan erillään. Nestemäisessä ja c. kiinteässä olomuodossa molekyylien välillä on sidoksia, jotka ovat heikompia kuin atomien väliset sidokset Tunti 3

5 Puhtaat aineet Kaikki alkuaineet ja niistä kemiallisten reaktioiden kautta syntyneet yhdisteet ovat puhtaita aineita. Puhtaissa aineissa rakenneyksiköt ovat pakkautuneet hyvin lähelle toisiaan. Tästä järjestelmästä käytetään nimitystä hila Tällaiset aineet ovat kiteisiä aineita. Puhtailla aineilla on tarkka sulamis- ja kiehumispiste. Amorfisilla aineilla ei ole tarkkaa sulamis- ja kiehumispistettä. Tunti 3

6 Natriumkloridin NaCl eli ruokasuolan ionihila
Ionihilassa vuorottelevat natrium- ionit ja kloridi-ionit. Ne muodostavat kiinteän rakennelman. Miten rakennelma saadaan murtumaan? Vastaus: Lämmittämällä kidettä eli ionihilaa. Tunti 3

7 Alkuaineiden jako.Viereisessä kuvassa metallit sinisellä, epämetallit keltaisella ja puolimetallit vihreällä METALLIT Merkitään kemiallisin merkein. Suurin osa alkuaineista on metalleja EPÄMETALLIT Kaikki epämetallit esiintyvät yksittäisinä atomeina ja molekyyleinä Jalokaasut esiintyvät yksittäisinä atomeina PUOLIMETALLIT Tunti 3

8 Kaksiatomiset alkuainemolekyylit
Nimi Atomin kemiallinen merkki Molekyylin kemiallinen kaava Vety H H2 Typpi N N2 Happi O O2 Fluori F F2 Kloori Cl Cl2 Bromi Br Br2 Jodi J J2 Astatiini At At2 Tunti 3

9 Allotropia Oikealla hiilen allotrooppiset muodot timantti, grafiitti ja fullereeni Vedyllä on kolme allotrooppista muotoa: protium, deuterium ja tritium Tunti 3