Kovalenttinen sidos ja metallisidos

Esitys aiheesta: "Kovalenttinen sidos ja metallisidos"— Esityksen transkriptio:

1 Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Tiivistelmä 5. Kovalenttinen sidos ja metallisidos Molekyyli on atomien yhteenliittymä, jossa on vähintään kaksi atomia. Molekyylin atomit voivat olla samaa tai eri alkuainetta. Molekyylissä atomien välillä on kovalenttinen sidos, jossa atomit ovat liittyneet toisiinsa yhteisten elektroniparien avulla. Monet kaasumaiset alkuaineet rakentuvat kaksiatomisista alkuainemolekyyleistä. Molekyyliyhdisteen kaava kertoo, minkä alkuaineen atomeja molekyylissä on ja kuinka monta. Metallisidos yhdistää metalliatomit toisiinsa.

2 Molekyyli Molekyylissä atomien välillä on yhteisiä elektronipareja eli kovalenttinen sidos. Vesi eli divetyoksidi on vedyn ja hapen muodostama molekyyliyhdiste. Molekyyliyhdisteitä ovat myös esimerkiksi hiilidioksidi ja sokeri. Myös saman alkuaineen atomit voivat muodostaa molekyylejä. Monet kaasumaiset alkuaineet esiintyvät kaksiatomisina molekyyleinä. Tavallisimpia kaksiatomisia kaasuja ovat happi O2, typpi N2 ja vety H2. Vesimolekyyli, H2O

3 Yhdisteen nimeäminen Kemiallinen yhdiste on joko ioniyhdiste tai molekyyliyhdiste. Kemiallisella yhdisteellä on kaava ja nimi. Yhdisteessä olevien atomien lukumäärät on merkitty kaavaan alaindekseillä. Ioniyhdiste nimetään lukemalla ionit peräkkäin. Molekyyliyhdisteiden nimissä käytetään usein etuliitteitä mono-, di-, tri- jne. Kemiallisten yhdisteiden joukossa on sekä molekyyliyhdisteitä että ioniyhdisteitä. Joillakin kemiallisilla yhdisteillä on kemiallisen nimen lisäksi myös kansanomainen nimi.

4 Metallisidos Metallisidos on luja sidos, joka syntyy, kun metalliatomit luovuttavat ulkoelektroninsa yhteiseen käyttöön. Yhteisessä käytössä olevat elektronit, sidoselektronit, pääsevät liikkumaan vapaasti metalliatomien välissä. Metallisidos saa aikaan monia metalleille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten metallinkiillon ja muokattavuuden sekä hyvän sähkön- ja lämmönjohtokyvyn.