Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat

Esitys aiheesta: "Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat"— Esityksen transkriptio:

1 Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
pääosin veteen liuenneiden molekyylien ja ionien välillä. Vettä on keskimäärin kasveissa 95 % kaloissa 80 % ihmisissä 65 %. Miesten kudokset ovat vesipitoisempia kuin naisten.

2 Suuretkin molekyylit voivat liueta veteen tai muodostaa sen kanssa kolloideja.
Vesimolekyylin pienestä koosta ja suuresta poolisuudesta johtuvat veden elintoimintoja ylläpitävät poikkeukselliset ominaisuudet. Koska vesimolekyylien välillä on vahvoja vetysidoksia, veden sulamis- ja kiehumispisteet ovat korkeammat kuin muiden samankokoisten molekyylien . Vedellä on suuri ominaislämpökapasiteetti (4,19 kJ/kgK), joten se pystyy hillitsemään kudosten lämpötilojen heilahteluja sekä varastoimaan ja kuljettamaan runsaasti lämpöenergiaa.

3 Yleensä aineen tiheys on kiinteässä olomuodossa suurempi kuin nesteenä.
Vedellä asia on päinvastoin: jään tiheys on pienempi kuin veden, joten jää kelluu veden pinnalla. Jäätyessään vesimolekyylit sitoutuvat toisiinsa vetysidoksin kuusikulmioista rakentuvaksi molekyylihilaksi.

4 Molekyylit asettuvat jääkiteessä hieman etäämmälle toisistaan kuin vedessä.
Vesi siis laajenee jäätyessään.

5 Veden sulaessa vain osa kiderakenteen vetysidoksista purkautuu.
Kun vesi lämpenee 0 °C:sta 4 °C:seen, vetysidosten purkautuminen jatkuu ja vesimolekyylit pääsevät lähemmäksi toisiaan, jolloin tiheys kasvaa. Tiheimmillään vesi on +4 °C:n lämpötilassa. Kun lämpötila vielä nousee, veden tiheys alkaa pienentyä lämpöliikkeen loitontaessa molekyylejä toisistaan.

6 Ohuissa putkirakenteissa veden ja poolisen rakennemateriaalin väliset vetovoimat aiheuttavat kapillaari-ilmiön. Putkiloissa kulkeutuessaan vesimolekyylit vetävät vetysidoksin jäljempänä tulevia vesimolekyylejä mukanaan. Pintajännityksessä kalvorakenne syntyy veden pinnalle koska pintakerroksessa vesimolekyylien väliset vetysidokset ovat vahvempia kuin ilman ja veden väliset heikot dispersiovoimat.

7 Veden suuren pintajännityksen takia vesi
pisaroituu. Kun veden pintajännitys on suuri, poolisenkin lian liukeneminen pesuveteen hidastuu. Saippua ja pesuaineet eli tensidit pienentävät pintajännitystä.

8 Diffuusio Diffuusio on ilmiö, jossa väkevyyserot pyrkivät tasoittumaan. Osmoosi Osmoosi eroaa diffuusiosta siinä, että liuenneiden hiukkasten sijaan vain liuotinmolekyylit liikkuvat ns. puoliläpäisevän kalvon läpi.

9