2.1 VAHVAT SIDOKSET.

Esitys aiheesta: "2.1 VAHVAT SIDOKSET."— Esityksen transkriptio:

1 2.1 VAHVAT SIDOKSET

2

3 KOVALENTTINEN SIDOS

4 Kovalenttisen sidoksen muodostamiseen osallistuvat parittomat elektronit.

5

6 Miksi tarvitaan parempaa sidosmallia?
”Elektroniparimalli” ei vastaa kysymykseen, miksi hiili–hiili-kaksoissidos ja -kolmoissidos ovat helposti reagoivia funktionaalisia ryhmiä miksi yksinkertainen hiili–hiili-sidos ei ole reaktiivinen eikä sitä pidetä funktionaalisena ryhmänä. Kvanttimekaaninen malli kertoo, missä vapaan alkuaineen elektronit ovat. Kvanttimekaanisen mallin avulla ei voida päätellä, mihin suuntaan kovalenttiset sidokset suuntautuvat atomiytimestä. Hybridisaatiomallilla voidaan selittää molekyylin muoto. Hybridisaatiomallissa sidoksen muodostumista edeltää atomiorbitaalien muuttuminen hybridiorbitaaleiksi.

7 sp3-HYBRIDISAATIO

8 sp3-hybridisaation laatikkomalli

9 Hiilen sp3-hybridisaatio
Hiilen sp3-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaikki kolme 2p-orbitaalia. Hiiliatomin elektronikonfiguraatio on 1s2 2s2 2px1 2py1.

10

11 Metaanin sidosorbitaalit ovat pyörähdyssymmetrisiä.
Sidos on sigmasidos eli σ-sidos. Metaanin sidokset ovat σ(1s, sp3)-sidoksia.

12 Etaanilla kaikki sidokset ovat sigmasidoksia.
Hiiliatomien välille syntyy σ(sp3, sp3)-sidos.

13

14

15 Happiatomin sp3-hybridisaatio

16

17

18 Typpiatomin sp3-hybridisaatio

19

20